Vuoden 2004 tuloksesta riitti jälkitiliä tuottajille
Uusi tekniikka nostaa laatua 
ja Munakunnan kilpailutehoa

Munakunnan hallituksen pj. Arto Saarimäki (vasemmalla) ja Kaarinan kaupunginjohtaja Martti Ilmonen tarinoivat uuden pakkauskoneen äärellä. Keskellä pakkaamon esimies Jouni Tammelin. Kuvat Markku Nummi Toimitusjohtaja Jan Lähde kertoi uuden pakkauskoneen ottavan kananmunasta 10 digikuvaa ja naputtavan sitä 24 kertaa ennen kuin se hyväksyy tai hylkää munan.

Vaikka kananmuna-alalla käydään tiukkaa hintakilpailua, Munakunta teki vuonna 2004 selvästi edellisvuotista paremman tuloksen ja siitä riitti jälkitiliä tuottajille.
   Lisäksi kaupunginjohtaja Martti Ilmonen kävi helmikuussa painamassa nappia, jolla Munakunnan Kaarinan pakkaamon uusi pakkauskone käynnistyi. Se on yksi maailman kolmesta yhtä kehittyneellä tekniikalla munia lajittelevasta koneesta. Munankunnan hallituksen puheenjohtaja Arto Saarimäki sanookin menetelmän varmistavan munien laadun sekä nostavan Munakunnan toimitusvarmuutta asiakkaille.
   Munakunnan taloudellinen tilanne on parantunut ja se rahoittaa nyt  investointejaan suurelta osin tulorahoituksella.
   Munakunnan omistajat päättivät pistää yhteensä viitisen miljoonaa euroa Kaarinan ja Oripään pakkaamon ja Munakunnan tytäryhtiön Scanegg Suomen kehittämiseen. Oripäähän siirtyi Kaarinan entinen kone ja myös siihen asennetaan uusi laadunvalvontayksikkö. Scaneggin toimitusjohtaja Petri Tarkkanen kertoo yrityksen tähän asti suurimmasta investoinnista, että sillä parannetaan tilojen toiminnallisuutta ja hygieniaa. Osa tuotantolinjasta uusitaan ja pakastamo- ja varastotilaa sijoitetaan 700 neliön uudisosaan. Scannegg jalostaa kuusi miljoonaa munakiloa vuodessa teollisuudelle ja suurtalousasiakkaille.
   Munakunnan uusi 1,2 miljoonaa munaa päivässä tarkastava pakkauskone korvaa muutaman ihmisen työn. Asia hoidettiin Munakunnassa ilman irtisanomisia.
   Munakunnan toimitusjohtaja Jan Lähde toteaa, että investoinnit ovat vaatineet myös omistajilta näkemystä ja päättäväisyyttä panostaa yrityksen tulevaisuuteen. Munakunnalla oli vuoden 2004 lopussa 409 jäsenomistajaa, hieman enemmän kuin vuonna 2003.
   "Ihan hyvä tulos", kuvasi Lähde esitellessään Munakunnan vuoden 2004 ennakkotietoja. Liikevaihto laski hieman 45,2 miljoonaan euroon myyntihintojen laskun takia, mutta tulos ennen satunnaiseriä näyttää 1,7 miljoonaa euroa kun se edellisenä vuonna oli 1,1 miljoonaa. Tarvikemyynnin tulos oli Lähteen mukaan samaa tasoa kuin 2003. Omavaraisuusaste nousi noin 58 prosenttiin. Lukuihin sisältyvät A-Munan ja Scaneggin tiedot.
   Kymmenen vuoden tauon jälkeen Munakunnassa on päätetty maksaa jäsentuottajille jälkitiliä. Määrä on yli 0,4 miljoonaa euroa.
   "Tässäkin on päästy hyödyntämään meidän yhtiömuodon etuja", Lähde totesi.
   Vuoden 2004 jäsenkampanjan aikana Munakunnan jäseniksi tuli 85 tuottajaa A-Munasta. Vuoden aikana Munakunta jakoi jäsenetuina rahastoanneissa jäsenille osuuspääomia 0,4 miljoonaa euroa.
   Lähde mainitsee, että kananmuna-alalla meneillään oleva rakennemuutos on suurin, mitä Suomessa on millään tuotannonalalla ollut.
   Munakunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Jouni Tuomola sanookin, että kilpailu alalla on kiristynyt. Tuotanto on kasvanut. Viennin osuutta Munakunta joutui lisäämään viime vuonna. Hintataso EU:ssa on alhaalla. Kulutus kotimaassa on vähentynyt.
   Munakunta on aloittanut kampanjoinnin lisätäkseen kananmunien kulutusta. Myös uusia tuotteita tulee markkinoille.

Liikevaihto kasvoi prosentin, raskaat investoinnit ohi
Myyntivoitot nostivat Valion tulosta 
Valio Oy voi tänä vuonna keventää selvästi investointejaan ja pyrkii kotimaan toiminnassa varmistamaan kehittämisohjelman onnistumisen. Kahtena edellisenä vuotena Valio on investoinut noin 100 miljoonan euroa vuodessa kehittämisohjelmaan sisältyneisiin asioihin.
   Valion maksuvalmius on säilynyt hyvänä ja omavaraisuus vuonna 2004 oli 40 prosenttia.
   Valion liikevaihto sekä kotimaassa että ulkomailla nousi yhden prosentin edellisvuotisesta ja oli 1581 miljoonaa euroa.
   Tulos vuodelta 2004 ilman myyntivoittoja jäi alle edellisvuoden 12 miljoonan euron. Tulosta pudotti muun muassa se, että Valio siirsi varoja Valion eläkekassan toimintapääoman kartuttamiseksi. Vuoden 2004 tulos on kuitenkin 60 miljoonaa euroa, mutta toimitusjohtaja Harry Salonaho toteaa, että sitä nostavat liiketoimintojen myyntivoitot, toisaalta myynnit vähensivät liikevaihtoa.
   Hankintaosuuskunnille Valio tilitti maidosta 9,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valio osti maitoa enemmän kuin 2003 ja nosti hankintaosuutensa 82 prosenttiin.
   Salonaho arvioi, että markkinatilanne kotimaassa pysyy haasteellisena.
   Suonenjoella toimivan hillotehtaansa Valio yhtiöittää tytäryhtiökseen. Tavoitteena on lisätä markkinalähtöisyyttä ja kannattavuutta.
   Myös Helsingissä olevan mehuliiketoiminnan kehittämistä mietitään. Valiossa pidetään sitä tärkeänä Valio ja Gefilus brändeille, mutta tehtaan halutaan kasvavan kannattavasti.
   Suonenjoen hillotehtaalla on työssä 94 henkilöä ja Helsingin mehutehtaalla 69.
   Sähköinen laskutus tulee käyttöön Valion hankintaosuuskunnissa, kerrotaan Taloussanomien tuottama Digitoday-uutispalvelu (24.2.2005).
   Valion osuusmeijerit ovat tehneet asiasta sopimuksen Enfon kanssa. Enfo sähköistää Valion neljäntoista hankintaosuuskunnan ostolaskut. Sopimus on viisituotinen ja yli puolen miljoonan euron arvoinen.
   Valion tietojärjestelmäpäällikkö Arto Puurunen sanoo Valion hakeneen ratkaisua, jossa kaikilla Valion osuuskunnilla on käytössään yhteinen järjestelmä laskujen kierrätykseen ja dokumenttien hallintaan sekä arkistointiin. 
   Puurunen ilmaisee, että laskutuksen kehittämisellä vapautuvia resursseja voidaan suunnata liiketoiminnan kehittämiseen. Puurusen mukaan sähköinen ratkaisu edesauttaa myös hyödyntämään entistä paremmin laskujen käteisalennuksia ja pääsemään eroon viivästysmaksuista. Järjestelmien mobiilikäyttö säästää aikaa, Puurunen kertoo Digitoday-julkaisussa.