Heikki Juutinen Elintarvike- teollisuusliittoon Pellervo-Instituutin toimitusjohtaja Heikki Juutinen (kuvassa) on valittu Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajaksi. Tehtävä vapautui Kalevi Hemilän siirryttyä Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton toimitusjohtajaksi.    Juutinen siirtyy Elintarviketeollisuusliittoon toukokuussa ja aloittaa toimitusjohtajana kesäkuussa. Hemilän toimitusjohtajuus TT:ssä alkaa elokuussa. Teurastamon myynyt Risto Koivisto: Kokonaisuus ratkaisi
Vielä vuoden 2002 lopulla kahden sisaruksen omistaman Koiviston teurastamon hallituksessa istui jo helmikuussa uuden omistajan HK-Ruokatalo -konsernin johtoryhmään kuuluvat Raimo Laine ja Matti Perkonoja.    "Nyt käydään lähikuukausina kaupalliset ja tuotannolliset asiat läpi", sanoo tulevista järjestelyistä hallituksen kolmas jäsen, toimitusjohtaja Risto Koivisto.    Koiviston Teurastamo jatkaa toimintaansa itsenäisenä HK-Ruokatalon tytäryhtiönä. Sillä on noin 300 sianlihan ja noin 650 naudanlihan sopimustuottajaa Etelä-Suomessa. Siat teurastetaan omassa tuotannossa Mellilässä ja nautojen teurastus ostetaan Paimion Teurastamolta ja Lahtiteurastamolta.    Koiviston Teurastamolla on mennyt hyvin. Se on velaton , omavaraisuus oli noin 70 % vuonna 2002, liikevaihtoa kertyi poikkeuksellisella 11 kuukauden tilikaudella 30,5 miljoonaa euroa.    Koiviston Teurastamo Oy on ollut ennakkoluulottomasti teurastamotekniikassa edelläkävijä ja hyödyntänyt investoinneissa sen viimeisimpiä sovellutuksia. Siat tainnutetaan loppuvuonna 2000 käyttöönotetulla ryhmätainnutuslaitteistolla, jollaisia oli tuolloin maailmassa vain kymmenkunta.    "Koiviston Teurastamo Oy on koko toimintansa ajan keskittynyt kaupallisesti jalostavan teollisuuden ja tuorelihatukkukauppojen raaka-ainekauppaan ja viime vuodet tuotannollisesti sian teurastukseen", toteaa Koivisto.    "Nyt osana HK-Ruokatalo -konsernia edustamme osaa yli 70 miljoonan kilon sianlihavirrasta ja pääsemme hyödyntämään hyvän, nykyaikaisen teurastamolaitoksen kapasiteetin täysimääräisesti", Koivisto jatkaa.    Kirkastaakseen myyntitilannetta Risto Koivisto piirtää A4-paperille	Toimitusjohtaja Risto Koivisto on liha-alan yrittäjä kolmannessa polvessa. Kuva Markku Nummi Mellilässä on toistaiseksi maan ainoa hiilidioksidin käyttöön perustuva ryhmätainnutuslaitteisto. Siat etenevät autosta tainnutukseen uteliaisuutensa ajamina omaa tahtiaan, mutta valvottuina. Kuva Merja Vahva/Koiviston Teurastamo Koiviston Teurastamo saa jatkossa käsiteltäväkseen HK Ruokatalon  vastaanottamat emakot. Yrityksessä on noin 50 työntekijää. Kuva Merja Vahva
lihan arvoketjun: tuottaja, teurastamoteollisuus, lihanjalostus, kauppa ja kuluttaja. Kaikki riippuu pitkällä aikavälillä koko ketjun kilpailukyvystä, yksittäisen lenkin tehokkuus ei takaa eikä luo perustaa koko ketjun menestykselle.    "Jokaisella meistä arvoketjun jäsenistä on omat haasteemme, ja toimintoihimme liittyy epävarmuustekijöitä. Tulevaisuutta ei voi tietää, vain arvella, mitä tuleman pitää, ja näiden arvelujen varassa kuitenkin jokaisen on tehtävä päätökset tulevaisuuden toiminnan laajuudesta ja painopisteistä. Koiviston Teurastamo Oy:n tulevaisuus ja toimintaedellytykset osana kansainvälistä HK-Ruokataloa ovat varmasti paremmat kuin itsenäisenä perheyrityksenä." Lihaketjussa muutospaineita Millainen on tulevaisuuden sianlihan tuotantotila, perinteinen perheyrittäjyys? Maatilayritys vai tehdasmainen, iso tuotantoyksikkö?    "Toivottavasti molemmilla on paikkansa ja toimintaedellytykset toimia menestyksekkäästi. Lihajalosteteollisuudessa kehitys on  ollut myös voimakasta, viimeisten 20  vuoden aikana Suomessa on suljettu eri järjestelyin noin 40 teuraslinjaa. Vähittäiskauppaan tuli uusi toimija syksyllä 2002.    "Arvoketjussa ainoa pysyvä tekijä on muutos, jonka vauhti vain vaihtelee. Taistelu olemassaolosta kiristyy, väärä arvio tulevasta ja sen pohjalta toteutettu erikoistuminen voi olla kohtalokas virhe."    Liha-alan yrittäjyys on ollut Koiviston suvussa ammattina jo pitkään, yrittäjäsisarusten, Eila Mattilan ja Risto Koiviston isoisä hankki elantonsa lihakauppiaana. Sisarusten isä perusti nykyisen Koiviston Teurastamo Oy:n vuonna 1957. Yrityksen perustaja Olavi Koivisto kuoli nuorena, vain 58-vuotiaana.    "Opiskelin silloin Turussa kauppatieteitä. Tutkinto jäi kesken kun 24-vuotiaana ryhdyin vetämään yhdessä sisareni ja hyvän henkilökuntamme kanssa perheyritystä", Risto Koivisto toteaa.    "Päätös, jonka jouduin tekemään yhden yön aikana, ei ole kaduttanut hetkeäkään. Yrittämistä omissa nimissä jatkui 17 vuotta."    "Ei ole yhtä syytä päätökseen myydä perheyrityksen osakkeet pois, se on iso kokonaisuus eri tekijöitä, joiden perusteella päädyimme ratkaisuun sisareni kanssa", Koivisto miettii, ja hänen puheistaan voi päätellä, että hänellä on henkilökohtaisiakin toiveita elämältään.    Perusteita oli siis valmiina kun ensi kosketukset ostajan kanssa keväällä 2002 tapahtuivat. Esisopimus kaupasta solmittiin kesäkuussa ja lopullinen kauppa allekirjoitettiin  tammikuun lopulla 2003.    Tällä välin entinen Koiviston Teurastamo Oy jakautui kolmeksi uudeksi yhtiöksi, syntyi uusi Koiviston Teurastamo Oy, johon siirtyivät kaikki lihaliiketoiminnot ja niihin liittyvä omaisuus. Kaksi muuta uutta yhtiötä jäi edelleen myyjille, ja yrittäjyys jatkuu muun muassa maataloustuotannossa ja Mellilän Kuljetus Oy:n nimissä. Sopi HK Ruokatalolle HK Ruokatalon naudat teurastaa Atria Kauhajoella, sikateurastus keskittyy Forssaan. Kesäkuussa 2000 HK Ruokatalo hankki 49 prosentin osuuden loimaalaisesta Helanderin teurastamosta, omistus nousi 100 prosenttiin vuoden 2003 puolella.    HK Ruokatalossa katsottiin, että sikateurastuksen saattamiseksi tarvittaviin puitteisiin Loimaalla Helanderin Teurastamossa olisi vaatinut kohtalaisen suuria investointeja. HK Ruokatalon talousjohtajan Matti Perkonojan mukaan ratkaisu selkeni, kun ilmaantui mahdollisuus ostaa Koiviston Teurastamo. Miljoonainvestoinnit voitiin välttää. Tätä teurastamokauppaa ryhdyttiin neuvottelemaan alun perin koko omistuksen siirtymisestä yhdellä kertaa HK Ruokatalolle. Teurastustoiminta Loimaalla päättyy ensi huhtikuussa.    Perkonoja toteaa, että Koivisto kuuluu maan parhaiten hoidettuihin teurastamoihin ja tekee kapealla toimialallaan erinomaista tulosta. Sen toimintamalli on tehokas ja laadukas. Forssan teurastamon kanssa lasketaan saatavan selviä yhteistoimintaetuja. Mellilässä voidaan kaiken kukkuraksi nostaa teurastusmäärää nykyisestä 4-5 miljoonalla kilolla - sekin ilman investointeja.    "Koiviston Teurastamo tulee markkinoimaan itse tuotantonsa ainakin lähivuosina. HK Ruokatalo on iso kotimaisen raaka-aineen ostaja ja ostaa mahdollisesti jonkin määrän lihaa myös Koivistolta, jos tuotantomäärä siihen riittää", Perkonoja sanoo. Samoin Koivisto hoitaa tuottajasuhteensa itsenäisesti.    Lisäarvoa omaan laatuketjuunsa HK Ruokatalo saa kaupasta sillä, että Koiviston Teurastamon työskentely on hyvin valvottua ja menetelmältään eläinystävällistä. Sen tuotannon laadusta on hyvä jatkaa jalostusta ja vaikkapa hyödyntää menetelmän etuja markkinoinnissa.

Uusi jäsen Pellervolle
Länsi-Uudenmaan Osuuspankki on liittynyt Pellervon jäseneksi. Pellervon johtokunta hyväksyi pankin jäsenhakemuksen kokouksessaan perjantaina 28.2.2003.

Eläkekassasta 12 miljoonan euron lisämaksu
Valion liikevaihto nousi, tulos putosi
Valio-konsernin liikevaihto viime tilikaudella lisääntyi 5 prosenttia edellisen vuoden liikevaihdosta, vienti kasvoi 2 prosenttia, maidon hankintaosuus nousi prosenttiyksiköllä 80:een. Luvut ovat vielä ennakkotietoja.
   Konsernin tulos ennen satunnaiseriä jäi nyt 3 miljoonaan euroon kun se edellisenä vuonna oli 14 miljoonaa euroa. Tulokseksi jäi 2 miljoonaa euroa, edellisellä kerralla 13 miljoonaa. 
   Maidosta Valio maksoi osuuskunnille 9 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Tilinpäätöksessä on lisäksi 12 miljoonan euron lisämaksu Valion Eläkekassalle, mikä aiheutui eläkekassan arvopaperisijoituksista.
   Omavaraisuusaste 2002 oli 41 prosenttia, hieman edellisvuotista vähemmän.
   Valion kehittämisohjelmaan sisältyvät investoinnit tulevina vuosina ovat selvästi suuremmat kuin mitä ne ovat olleet viime vuosina. Toimitusjohtaja Olavi Kuusela sanoo investointien tehostavan toimintaa ja vähentävän kustannuksia huomattavasti.

Tradeka lähes edelliseen tulokseen
Sekä Tradeka-yhtymä että Tradeka-konserni saavuttivat vuonna 2002 edellisvuotisia paremman liikevaihdon (+4,1 % ja +5,4 %), mutta voitot hieman supistuivat. Yhtymä voitto ennen satunnaisia eriä oli 30,2 miljoonaa euroa (30,9) ja konsernin voitto oli 16 miljoonaa euroa (16,3).
   Tradeka-yhtymän saneeraus jatkuu vuoden 2003 loppuun. Toimitusjohtaja Antti Remes kertoo yhtymän maksaneen pois kaikki jäljellä olevat jako-osuusvelkansa, minkä jälkeen loppujen saneerausvelkojen maksu tapahtuu saneerauksen loppuselvittelyssä.
   Hotelli- ja ravintolapuolen konsernin Restelin tulosta Remes pitää erittäin hyvänä, sillä markkinatilanteen hän luonnehtii kireäksi. Se ylsi 20,5 miljoonan euron voittoon, mikä oli hieman edellisvuotista vähemmän.
   Vähittäiskaupassa parhaiten menestyi Siwa-Valintatalo -ketju, jolla liikevaihto kasvoi 8 prosenttia. Remes huomauttaa, että vähittäiskaupan tulos syntyi entisellä myymäläverkostolla ilman merkittäviä investointeja.
   Vuonna 2003 Tradeka tähtää samaan tulostasoon.

Teurastus kotimaassa ja Samfood rasittivat tulosta
Atrian kasvu painottuu Ruotsiin
Atria-konsernin liikevoitto vuonna 2002 pieneni 11,5 prosenttia ja tulos ennen satunnaiseriä laski 14,8 prosenttia edellisvuotisesta, mutta liikevaihto nousi 10,9 prosenttia 707 miljoonaan euroon. Tulosta kertyi 20,4 miljoonaa euroa.
   Konsernin tase oli 439 miljoonaa euroa, mikä on 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001.
   Tuloksen supistumiseen vaikutti toimitusjohtaja Seppo Paatelaisen mukaan ennen kaikkea teurastuksen ja lihan leikkuun kannattavuuden heikkeneminen.
   Atria Lithells AB Ruotsissa paransi kannattavuuttaan ja saavutti tavoitetason. Samfoodin tulo syyskuussa Lithellsin omistukseen ja sen mukauttaminen toimintaan pudotti tulosta. Ruotsin tuottajajärjestön LRF:n omistuksessa Samfood oli raskaasti tappiollinen. Järjestelyt tuntuvat vielä 2003 puolella. Lithells järjestelee tuotantoa neljän eri laitoksen kesken, yhden niistä se sulkee.
   Ruotsissa Atria karsii runsasta paikallisten tuotemerkkien valikoimaa ja keskittyy valtakunnallisiin nimiin Lithells ja Atria.
   Atrian potentiaalinen kasvu on tulevina vuosina Ruotsissa, Paatelainen sanoo. Kasvu kotimaassa on jotakuinkin rajallista, eikä yritys halua olla jatkossa yhtä riippuvainen kotimaan markkinoista. Vuonna 2003 Atria-konsernin tuloksesta arvioidaan kertyvän kotimaasta noin 13 miljoonaa euroa, Ruotsista 6 ja tytäryhtiö Liha ja Säilykkeestä noin 3 miljoonaa euroa.
   Lithellsin toimitusjohtaja Matti Karppinen sanoo Samfoodin yltävän nollatulokseen vuonna 2003. Lithells siirtyy ruotsalaisen raaka-aineen käytöstä pohjoismaiseen raaka-aineeseen, jatkossa sitä tulee sekä Suomesta että Tanskasta. Lithells on Atrialle koko ajan yhä suurempi asiakas.
   Lithells on Ruotsissa saavuttanut arvostetun aseman ja ottanut markkina-asemia reilusti enemmän kuin mitä ala on edennyt keskimäärin. Se on markkinoilla selkeä kakkonen Swedish Meatsin jälkeen. Lithellsin liikevaihto nousi kolmanneksella.
   Atria-konsernin liikevaihdoksi 2003 on budjetoitu 850 miljoonaa euroa. Kotimaan liiketoiminnan tuloksen ennustaminen on Paatelaisen mukaan poikkeuksellisen vaikeaa. Sianlihan tuotanto kasvaa kotimaassa, ylituotanto Euroopassa laskee hintaa.
   Atrian yhtiökokoukselle 7. toukokuuta Kuopiossa esitetään yhtiön nimen muuttamista Atria Yhtymä Oyj:ksi.
Ulkoistaminen
Atria Oyj on aloittanut neuvottelut määrältään pienten tuotteiden valmistamisen ja joidenkin palveluiden ostamisesta ulkopuolisilta yrityksiltä. Toimitusjohtaja Paatelaisen mukaan ei ole kyse mistään dramaattisista järjestelyistä; automaatioon perustuvat linjat vain eivät sovellu parhaiten tällaisiin tuotteisiin ja palveluihin.
   Atrian kuljetukset ovat jo ulkopuolisilla yrittäjillä, Paatelaisen mukaan monet muutkin palvelutoiminnot sopivat paikallisille yrittäjille paremmin kuin Atrialle. Atria mainitsee kehitysyhtiö Foodwestin auttajaksi ostettavien tuotteiden tai palveluiden toiminnan käynnistämiseen. Lihavalmisteissa käytetään Atrian kotimaisen lihan hyödyntämiseen.

Puolasta odotetaan jatkossa hyvää tulosta
HK Ruokatalo kasvoi varmasti
HK Ruokatalo -konserni teki 26,5 miljoonan euron tuloksen viime vuonna. Se on 37,9 prosenttia edellisvuotista enemmän. 8,1 miljoonaa euroa tuli Baltiasta. Konsernin liikevaihdoksi kertyi 633,4 miljoonaa euroa. Yhtiökokous 9. huhtikuuta saa hallitukselta esityksen osingoksi 0,27 euroa osakkeelta.
   Konsernin tase oli reilu 348 miljoonaa euroa. Sekä oma pääoma että sijoitettu pääoma tuottivat mukavasti: 15,3 ja 12,6 prosenttia.
   Vuosi 2003 on myös alkanut toimitusjohtaja Simo Palokankaan mukaan hyvin: 
   Baltiassa ostovoiman kasvu lisää kysyntää. Broileriyhtiö Tallegg vahvisti markkinajohtajan asemiaan, Rakvere Lihakombinaat samoin, Latviassa Rigas Miesneks vahvistui ykkösmerkkinä, Liettuassa Klaipedos Maistas pystyi lisäämään myyntiään suunnitelmien mukaisesti.
   HK Ruokatalo pyrkii vähentämään kotimaan osuuttaan toiminnoissaan. Laskutuksesta tavoitteena on saada yli 30 prosenttia liikevaihdosta ulkomailta.
   Puolan lihamarkkinoille HK Ruokatalo on mennyt niin ikään ruotsalaisen tuottajajärjestön LRF:n kanssa kuten Baltiaan. HK Ruokatalon ostotarjous Puolan liha-alan suurimmasta yrityksestä Sokolow S.A:sta tuotti 11,13 prosentin omistus- ja ääniosuuden. Palokangas toteaa, että Sokolowin hallituksessa LRF:llä ja HK Ruokatalolla on yhdessä enemmistö.
   Konserni tavoittelee 22,5 prosenttia Sokolowista. Puolasta HK Ruokatalossa on arvioitu tulevan yksi EU:n merkittävistä uusista jäsenmaista, ja se antaa hyvät mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen siellä. Mahdollista on esimerkiksi valmistaa kaupan tuotemerkkejä  sisämarkkinoille.
   Kotimaassa HK Ruokatalo on kasvanut ostoin kahdella teurastamolla. Niistä loimaalaisen Helanderin Teurastamon toiminta on loppumassa, ja Mellilässä olevan Koiviston Teurastamon ja Forssan teurastamon välille haetaan sopivimmat roolit. Koivisto jää itsenäiseksi tytäryhtiöksi.
   HK Ruokatalo on viime vuosina muistanut painottaa henkilökunnan merkitystä. Työkulttuuria yrityksessä on muokattu kattavalla koulutuksella. Talousjohtaja Matti Perkonojan mukaan kurinalaisuus ja tuottavuus näkyvätkin tuloksessa.
   Yli puolet HK Ruokatalon kustannuksista on raaka-ainetta. Perkonoja painottaa miten merkittävää on hallita ja ymmärtää koko tuotantoketju tilalta asiakkaalle, tähän ketjun hallintaan yhdistyy myös uusittu it-tekniikka.
   "Tämä investointi on ollut parhaita HK:n investointeja", Perkonoja sanoo.

Hyvä, Pellervot! 16 000 uutta lukijaa
Kodin Pellervon lukijamäärä on Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan kasvanut 10 000 lukijalla edellisestä tarkastelukerrasta. Kasvu on 8,7 prosenttia, mikä on lehtiryhmässä suhteellisesti suurin kasvu.
   Myös Maatilan Pellervo on menestynyt maatalouden ammattilehtien lukijatutkimuksessa. Kansallisen Mediatutkimuksen Nettireportterin mukaan Maatilan Pellervo on saanut 6 000 uutta lukijaa. Kolmentuhannen lukijan lisäykseen ylsivät Maaseudun Tulevaisuus ja Koneviesti, Käytännön Maamiehen lisäys on 2 000 lukijaa.
   Kodin Pellervolla on nyt 125 000 lukijaa ja Maatilan Pellervolla 144 000 lukijaa.

Julkaisuja
- Viikolla 10 ilmestyvän Maatilan Pellervon teemasivuilla osoitetaan laskelmin, että panostaminen viljan viljelyyn kannattaa: nykyisilläkin viljan hinnoilla yrittäminen palkitaan, tinkiminen ammattitaidon ja peltojen kunnon ylläpitämisestä puolestaan johtaa kielteiseen kierteeseen.
   Lehden Terve Eläin -liitteessä on työkirja sikojen hyvinvoinnin mittaamiseen. Aiheesta on tulossa laskuri Farmit.netin sivuille. Siellä voi myös vertailla mittaamisesta kertyneitä pisteitä muissa sikaloissa saatuihin pisteisiin.

-Pellervo-Seuran vuosikertomus on ilmestynyt painosta. Se jaetaan viikolla 9 ilmestyvän Osuustoiminta-lehden välissä kaikille lehden tilaajille.
   Vuosikertomuksessa kerrotaan Seuran, sen palvelujen ja palveluyhteisöjen toiminnasta 2003 ilman taloustietoja. Johtokunnan puheenjohtajan katsauksessa Marcus H. Borgström selvittää osuustoiminnan rakennekehityksen tilaa, palveluiden tarvetta, toimivan johdon vaihtumista.

Osuustoiminnan Päivä 2003
Osuustoiminnan Päivä 2003 järjestetään 8. huhtikuuta Helsingin Messukeskuksessa. Aiheena on Osuustoiminta - paikallinen, suomalainen ja turvallinen vaihtoehto. Päivän ohjelma >>

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset