Työryhmä valmistelemaan
Pellervon seuraavaa strategiakautta
Pellervo-Seuran valtuuskunta valitsi työryhmän valmistelemaan seuran strategiaa vuoden 2006 alusta alkavaksi kaudeksi. Nykyinen vuoden 2005 lopussa päättyvä strategia on neljävuotinen, mutta työryhmän evästyspuheenvuoroissa tuli esille toivomuksia neljää vuotta pidemmästä suunnittelukaudesta sillä perusteella, että yhteiskunnassa on meneillään suuria muutoksia ja edunvalvonnan vaatimukset lisääntyvät.
   Työryhmään tulivat valituiksi puheenjohtajaksi hallituksen puheenjohtaja Marcus H. Borgström, valtuuskunnan puheenjohtaja Esa Härmälä, hallituksen jäsen Ensio Hytönen ja valtuuskunnan jäsenet Tiina Linnainmaa, Rauni Nokela ja Timo Komulainen. Työryhmän sihteeriksi nimettiin Pellervon osuustoimintajohtaja Sami Karhu.

Kauppaneuvos Åke Stenströmille (vas.) luovutettiin kultainen Gebhard-mitali Pellervon valtuuskunnan kokouksen yhteydessä. Luovuttajina Marcus H. Borgström ja Esa Härmälä. Kuva Markku Nummi

   Valtuuskunta kokoontuu seuraavan kerran 19. joulukuuta.
   Valtuuskunnan kokouksessa on viime vuosina ollut jokin kokousesitelmä. Tällä kerralla Osuuskunta Metsäliiton jäsenhallintopäällikkö Matti Arpiainen esitti, miten IFRIC-määräykset vaikuttavat Metsäliittoon.
   Avauspuheenvuorossaan Härmälä suositti varauksettomuutta uusia perusmaatalouden tekniikoita kohtaan ja pohti, voisiko uusi teknologia olla maatalouden mahdollisuus aina vain kasvavien paineiden keskellä.
   Härmälää innoitti aiheeseen professori Risto Tahvosen artikkeli kasvihuonetuotannosta. Siinä tämä kertoo viileän ilmaston mahdollistavan järjestää ihanteelliset olot kasveille ja parhaiden viljelijöiden sadot kaikilla kasvihuonekasveilla ovat 2-5 kertaa suuremmat kuin perinteisessä kasvihuoneviljelyssä ilman valoja, avomaaviljelyyn verrattuna jopa 10-20 -kertaiset. Härmälä kysyikin, tekevätkö lypsyrobotit maidontuotannosta nuoria kiinnostavan ja voisiko kasvinjalostus nykyistä tehokkaammin vähentää luonnonolojemme haittaa verrattuna Suomea viljavampiin maihin.

Osuustoiminnan suosion arvioidaan kasvavan
Uutta tutkimustietoa apurahojen turvin
Osuustoiminnasta on tutkimustietoa paljon nykyistä enemmän kunhan juuri osuustoiminnan apurahaa saaneet tutkimushankkeet valmistuvat.

APURAHAJUHLAN TUNNELMIA Ministeri Leena Luhtasen kanssa pöydässä vasemmalta Marcus H. Borgström, Kauko Mikkonen, Seppo Penttinen ja Olavi Syrjänen. Titta-Liisa Koivuporras ja Päivi Kankaanranta. Irmeli Helin, Iiro Jussila ja Juha-Matti Saksa. Eliisa Troberg, Veikko Hämäläinen ja Ritva Sirkkala. Jari Karjalainen, Jussi Kuittinen ja Kari Pirinen.  Kuvat Markku Nummi

   Suomen Kulttuurirahaston Osuustoiminnan tutkimusrahasto, OTK:n ja SOK:n rahastojen apurahan saaneet tutkimukset julkistettiin Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlassa sunnuntaina, mutta osuustoiminnan tutkimusapurahan saajille järjestettiin erillinen juhlatilaisuus Helsingissä lippujen liehuessa Kalevalan päivänä maanantaina.
   Osuustoiminnan opetusta ja tutkimusta on edistänyt viime aikoina osuustoiminnan neuvottelukunta, jossa osuustoiminnan eri tahot ovat edustettuina. Suomen Kulttuurirahastoon muodostettiin Osuustoiminnan tutkimusrahasto Pellervon ja osuustoiminnan muiden tahojen varoista.
   Apurahoilla käydään monen aiheen kimppuun. Osuustoiminnan tutkimusrahaston apurahan saivat kauppat. maisteri Iiro Jussila Lappeenrannasta osuustoimintaorganisaatiota ja psykologista omistajuutta käsittelevään väitöskirjatyöhön, kauppat. maisteri Titta-Liisa Koivuporras Seinäjoelta pankkisektorin yhteiskuntavastuuta käsittelevään väitöskirjatyöhön, kauppat. maisteri Jussi Kuittinen Valtimosta Corporate Governance -järjestelmien toimivuutta käsittelevään väitöskirjatyöhön, valtiot.tohtori Tapani Köppä ja CO-OP TEAM Kangasalta osuustoiminnallisen yritysmuodon elinkelpoisuutta käsittelevään tutkimukseen ja kauppat. tohtori Janne Tienari ja työryhmä Lappeenrannasta osuustoiminnan menestystekijöitä ja niiden johtamista käsittelevään tutkimukseen.
   OTK:n rahaston apurahan sai VTM Päivi Kankaanranta Turusta. SOK:n apurahan saivat KTT:t Jarna Heinonen ja Jouko Toivonen Turusta sekä KTM Kyösti Pennanen Vaasasta.
   Tutkimusapurahoja jaettiin yhteensä noin 170 000 euroa.
   Osuustoiminnan tutkimusrahaston hoitokunnan puheenjohtaja professori Seppo Penttinen sanoi, että osuustoiminnan tutkimukseen varatut puoli miljoonaa euroa jaetaan apurahoina kolmen vuoden aikana, mutta Penttisen totesi, että myös sen jälkeen vastaavia apurahoja jaetaan. Apurahat saatiin nyt helposti kokoon ja Penttinen totesikin, että osuuskunnilla menee nyt paremmin kuin pörssiyrityksillä.
   Penttinen kertoi Kulttuurirahaston raadeissa arvostetun osuustoiminnan apurahahan saaneita hankkeita ja toivoi, että osuustoiminnan tutkimus piristyisi jopa keskinäisen kilpailun asteelle - ainakin kun nimitetään alan professoria jatkossa.
   Osuustoiminnan luottamustehtäviä hoitava viestintä- ja liikenneministeri Leena Luhtanen arvioi, että pian osuustoiminnan tutkimuksen arvo nousee. "Olisiko se liian maanläheistä ja konkreettista?" hän arvioi syyksi siihen, miksi se ei toistaiseksi ole tutkijoita innostanut.
   Luhtanen sanoi osuustoiminnan neuvottelukunnan koonneen eri tahoilla olleen osuustoiminnan väen ja konkretisoineen yhteiset voimavarat, jotka yhteiskunnallisesti ovat merkittävät.
   Luhtanen puuttui myös puheisiin yritysten omistuksen kotimaisuudesta ja globalisaatiosta ja sanoi osuustoiminnassa olevan vastausta kumpaankin aiheeseen.
   Osuustoiminnan neuvottelukunnan ja Pellervo-Seuran hallituksen puheenjohtaja Marcus H. Borgström pitää tärkeänä, että osuustoiminnan tutkijat tapaavat keskenään. Niinpä tutkijoiden tapaaminen on luvassa loppuvuodesta 2005.

11 elintarviketta
Vuoden Tähtituote 2005 -finaaliin
Elintarviketeollisuusliiton järjestämän Vuoden Tähtituote 2005 -kilpailun raati on valinnut finaaliin 11 parasta vähittäismyynnissä olevaa elintarviketta. Kaikkiaan yritykset ilmoittivat kilpailuun 29 tuotetta tai tuotesarjaa eli yhteensä 71 yksittäistä tuotetta. Kilpailutuotteissa korostui painonhallintateema.
   Finaaliin nousivat leivänpäällisten sarjassa Ingman Foodsin Ingman Aamuinen kevyt 5 % sulatejuustoviipaleet (Söderkulla/Lapinjärvi), Jokilaakson Juuston Silva-sulatejuustolevitteiden sarja (Jämsä) ja Ravintoraision Benecol Oliivi kasvirasvalevite 32 % (Raisio). Alku- ja pääruokien sarjassa finalistit ovat Ravintoraision Keiju Fraiche 20 % ruoanvalmistusfraichet (Raisio), Ruokakeskon valmistuttama Heimon Kalan valmistama Pirkka luonnonkalasarja (Helsinki/Renko) ja Ruoka-Saarioisen Saarioisten pihvisarja (Sahalahti). Jälkiruoka- ja välipalasarjassa nousijat ovat Kiantaman valmistamat Biokian markkinoimat kuivatut marjat Makea mustikka ja Makea puolukka (Suomussalmi), Myllyn Parhaan Myllyn Paras Suklaacookiestaikina (Hyvinkää) sekä Ruokakeskon pakkauttamat ja Karotian viljelemät ja pakkaamat Naposteluporkkanat (Helsinki/Matku). Finalisteiksi juomasarjassa nousivat Altian Helmi liköörit (Helsinki/Rajamäki) sekä Valion Valio tehojuomasarjat Gefilus, Benecol ja Evolus (Helsinki/Seinäjoki). Viljatuotteiden sarjasta raati ei valinnut finalisteja osallistujien vähyyden vuoksi.
   Tärkeimmät raadin painottamat kriteerit olivat tuotteen uutuusarvo ja innovatiivisuus unohtamatta kuitenkaan ruokien ja juomien maukkautta ja muuta aistittavaa laatua. Erityistarkastelussa olivat myös markkinointi ja tuotteen kaupallinen kiinnostavuus. Seuraavaksi raati valitsee kustakin sarjasta parhaan tuotteen Vuoden Tähtituotteeksi. Lisäksi yksi Vuoden Tähtituote kohotetaan Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi.
   Kilpailun voittajat julkistetaan 20.4.2005.