Toukokuu 99

Suomalaiset pellervolaiset
Pellervon näköaloja

Äänestäkää SAK:ta!
Kontron kolumni

Suomalainen omistus
Kansainvälistymisen ikävä seuraus on, että ulkomainen pääoma on vallannut päätäntävallan jo useista suurimmista yrityksistämme.
   Kehityksen toinen puoli on, että osuustoiminnalle se mahdollistaa kotimaisuus-leiman käytön kissankokoisin kirjaimin. Osuustoiminnan periaatteena kun on, että päätösvalta pidetään suomalaisen jäsenistön otteessa.
   Osuustoiminta-lehden 3/99 teemana on "Suomalainen omistus".

Valtio myy omaisuuttaan lyhentääkseen velkaa
Valtio arvioi nykyisin omistajarooliaan hyvin markkinaehtoisesti. Valtionyhtiöiden yksityistäminen on hallituksen kuin hallituksen suosikkiteemoja 1990-luvulla.

Opiksi suurista ristiriidoista
Suomalaista osuustoimintaa ovat sadan vuoden aikana repineet kolme suurta suuntariitaa. Voisiko niistä nyt ehkä ottaa jotakin opiksi?
   Suuntariidat näyttävät kuuluvan demokraattisen kansanliikkeen luonteeseen. Ne ovat kuin osuustoimintaliikkeen ansaitseman mitalin toinen, eli sen nurja puoli.

Hajautettu valta kestää myrskyt
Hajautettu vallankäyttö kestää maailman myrskyt huomattavasti paremmin kuin keskitetty järjestelmä. Tämä oli yksi selkeä johtopäätös, joka vedettiin pellervolaisen osuustoiminnan satavuotishistoriasta. Se julkistettiin Pellervon Päivässä 20. huhtikuuta Helsingissä.
Joustavuus ratkaisi menestyksen
Hyvin kiinnostavaa pellervolaisuuden historiassa on se, miten ulkoiset olot ovat kuluneen sadan vuoden aikana muuttuneet perusteellisesti kahteen eri kertaan. Molemmilla kerroilla kansanliike on - monista kitinöistä ja porinoista huolimatta - kyennyt sopeutumaan kulloiseenkin toimintaympäristöönsä merkille pantavan hyvin.

Markkinavoimien keskittymisestä nykyiseen
avoimeen kilpailuun
Nykyisin riittävää kilpailua markkinoilla turvaa oma laki. Sotien jälkeen kehittynyt talonpoikien markkinavoimien keskittämisen ajatus, jota erityisesti MTK on ajanut, on käytännössä purkautunut. Pieni Suomi on tänään kuitenkin uusien ongelmien edessä, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy.

Unkarissa monipuolinen talousrakenne
Unkarin liittymisen EU:in ei pitäisi tuoda kummallekaan osapuolelle suuria ongelmia.
   Maan talous on entisen neuvosto-blokin maaksi harvinaisen monipuolinen. Toisin kuin muualla Itä-Euroopassa maan teollisuuden rungoksi kehittyi kevyt teollisuus.
   1990-luvun alussa Unkari oli jo niin kapitalistinen, että joutui samantyyppiseen lamaan kuin Suomikin. Viime vuosina maa on päässyt taas kasvun vauhtiin.

Integraatio muuttaa Suomen maaseutua ja KIE-maiden metsätaloutta
Agenda 2000 säilyttää nykyiset kehittämisedellytykset maataloudessa ja rakennerahastoissa parantaakin tilannetta Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosina 2000-2006. Maataloutemme ongelmat jäivät kuitenkin entiselleen.
   EU:n itälaajenemisessa siihen on liittymässä potentiaalisesti vahvoja metsämaita, jotka muodostavat metsäteollisuudellemme mahdollisuuksia ja uhkia. Suomalaisten tuleekin ryhtyä miettimään strategioita muutoksen suhteen.

| Sivun alkuun |

Huhtikuu 99

Puheenjohtajan palsta
Osuuskunnat ja paikallisuus

Pellervon näköaloja
Huomio alkuperään ja laatuun

Mikä on Euroopan puhelinnumero?
Kontron kolumni

HK Ruokatalon kotimarkkina
laajeni Suomesta Viroon
HK Ruokatalo Oyj on Baltian markkinajohtaja, jossa ruotsalaiset ovat vähemmistöosakkaana.
Kotimaan kustannustehokkuuden vuoksi leikataan kustannuksia 100 miljoonalla markalla. Toimitusjohtaja Simo Palokangas on vakuuttunut, että näillä eväillä HK Ruokatalo tulee kisassa pärjäämään.

Viro ponnistaa EU:hun ensimmäisten joukossa
Viron talous oli Suomen tasoa ennen toista maailmansotaa, ja sen tuotteet olivat tukevasti maailmanmarkkinoilla. Nyt Viro haluaa nousta EU:n jäseneksi ensimmäisten uusien jäsenien joukossa.

Vientisuhdanne taittui,
elintarviketeollisuus vaikeuksissa
Suomalainen elintarviketeollisuus onnistui ensimmäisinä EU-vuosina odotettua paljon paremmin, mutta nyt näkymät ovat selvästi huonontuneet.

Demokratiaa talouteen
Osuustoiminta on tuonut talouteen demokratiaa ja tasa-arvoa.

| Sivun alkuun |