Johtajuus on onnistumisen perusta

Johtajuus on jokaiselle yritykselle menestymisen perusedellytys. Osuustoiminnassa sillä on oma selvä luonteensa ja pitkä perinteensä, jotka molemmat on syytä tuntea. Silloin ne myös tukevat onnistumista, kun ihmiset vastaavat yritysten alati muuttuviin haasteisiin.

Kokosimme tämänkertaiseen teemaamme edustavan ja monipuolisen joukon vastaamaan kysymyksiin hallintohenkilöiden työstä, rooleista ja kokemuksista. Mukana ovat luottamushenkilöistä Arimo Uusitalo, Seppo Hakola, Eeva Ukkola, Lauri Laitinen, Leo Autio, Timo Hanhilahti ja Tiina Varho-Lankinen sekä kouluttajista Heikki Juutinen.

Vaikka heidän edustamansa yritykset poikkeavatkin suuresti toisistaan, niin monista osuustoiminnan peruskysymyksistä joukko oli yllättävän yksimielinen.

Luottamusjohdon tärkein tehtävä on selkeästi vastuu yrityksen strategiasta. Se kuuluu luottamusjohdolle yrityksen omistajien edustajana.

Myös liikkeenjohdolle taataan tarvittava toimintavapaus. Kokenut luottamusjohto ei halua sekaantua yrityksen operatiiviseen johtamiseen, ellei ongelmia ilmene.

- Jos pieniin asioihin joutuu puuttumaan usein, on lähellä kysymys onko kaikki kunnossa, sanoo esimerkiksi Metsäliiton, Raisio Yhtymän ja Osuuspankki Kantrisalon hallitusten puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Arimo Uusitalo.

OT 2/02, sivut 32 - 35

Hyvä hallitus koostuu erilaisista ihmisistä

Ahti Hirvonen ei ole malttanut eläköityä. Vielä yli seitsemänkymppisenä hän sekä kirjoittaa että luennoi mm. Pellervo-Instituutissa yritysten hallitustyöskentelystä. Ja häntä kuunnellaan; taustalla on paitsi oma pitkä kokemus suomalaisten huippuyritysten hallituksista myös aktiivinen nykymenon seuranta.

Hirvonen linjaa hyvää hallituskokoonpanoa: Hallitukseen on valittava eri pätevyyksiä omaavia ihmisiä, jotta saadaan paras kokonaiskuva asioista. Hallituksen jäsenet eivät saa olla liian hyviä kavereita keskenään, eivätkä myöskään toimitusjohtajan kanssa. Liiat tunnesiteet helposti kääntyvät haitaksi.

OT 2/02, sivut 38 - 39

Uusissa osuuskunnissa huomio
suunnitelmallisuuteen ja yrittäjätaitoihin

Johtajuus ja hallinnon pulmat ovat arkipäivää myös uusosuustoiminnassa. Suunnitelmallisuuden ja yrittäjätaitojen parantaminen kaipaavat selvästi lisää huomiota, jos osuuskuntia halutaan kehittää nykyistä toimivammiksi. Toisaalta myös uusosuustoiminnassa toimii jo nykyisin monia hyvää jälkeä tekeviä osuuskuntia.

Mukana syvälle menevissä haastatteluissa ovat tällä kertaa Ari Loukasmäki, Arja Dolgov, Tuula Merikivi, Seppo Kemppinen, Vuokko Coco, Marja Myyryläinen ja Tytti Klén.

OT 2/02, sivut 43 - 47

Kun porukka ei ollut johdettavissa...

Ilman vastuunkantajia eivät uudet osuuskunnatkaan markkinoilla pärjää pitkälle. Hyvä aate ei paljoa auta silloin kun leivästä taistellaan verisesti. Siitä kertoo eräs nimettömänä puhuva entisen osuuskunnan toimitusjohtaja, jonka tarina inhimillisyydessään on järkyttävä.

Hän erehtyi menemään täysillä mukaan työttömien perustamaan osuuskuntaan. Mutta aikaa myöten paljastui, ettei porukka ollut kenenkään johdettavissa, vaikka kuinka yritettiin. Jotkut käyttivät demokratiaa vain kilpenä "moraalittomalle huseeraukselle", eikä osuuskunnan sisäisiä pelisääntöjä siksi saatu koskaan toimimaan kunnolla.

Tämä kertomus toivottavasti auttaa siihen, etteivät toiset osuustoimintayrittäjät enää toistaisi samoja virheitä. Sinisilmäiset kun joutuvat nyt makselemaan mokista kalliisti.

Osuustoimintaliikkeellä on aina puolellaan se verraton etu, että perässä tulevat pystyvät aina ottamaan oppia muiden kokemuksista.

OT 2/02, sivu 46

Perusteos ot-brandin luomiseen

Jokin yhdistää maailman kaikkein menestyneimpiä brandeja. Ruotsalainen kokenut mainosmies Thomas Gad yllättää kirjallaan "4 D brandimalli - menetelmä tulevaisuuden brandin luomiseen". Kirjan lukemisen jälkeen brandien luomiseksi ei jää jäljelle kovin monta ammattisalaisuutta.

- Teos on erityisen hyödyllinen juuri osuustoiminnan tarpeisiin, arvioi artikkelissaan Mauno-Markus Karjalainen. Sen perusteella on keskustelun pohjaksi Osuustoiminta-lehdessä hahmotettu myös luonnos osuustoimintayritysten tavoitteelliseksi brandimalliksi. Siihen liittyisivät ihmisten hyvinvointia korostava brandikoodi ja toiminnallinen, sosiaalinen, psykologinen ja eettinen ulottuvuus.

Osuustoiminta pystyisi tässä päihittämään esimerkiksi Nokian brandin, koska osuustoiminnalla perinteisestikin on paljon annettavaa kaikissa näissä ulottuvuuksissa - Nokialla Thomas Gadin mukaan vain kolmessa niistä.

Kysymys pohjimmiltaan on siitä ongelmasta, että osuustoiminnan brandi osattaisiin löytää ja soveltaa sitä eri puolilla uudella ja nykyaikaisella tavalla. Valio ja Tapiola-Yhtiöt tosin ovat jo hieman antaneet tästä hyvää esimakua meille suomalaisille. Mutta kokonaisuuden rakentamiseen ja yhteistyöhön ei vieläkään ole päästy, puhumattakaan asian kansainvälisestä ulottuvuudesta.

Uusi vetävä vaihde löytyisi, jos vahvat osuustoiminnalliset yritykset kukin tahollaan hyödyntäisivät markkinoinnissaan osuustoiminnallisuutta edes jotensakin samansuuntaisesti. Silloin päästäisiin myös yhteisvaikutukseen ja nuorisokin alkaisi tietää mitä osuustoiminta tarkoittaa.

Lue koko artikkeli Havainnollisesti tulevaisuuden brandeista.
Artikkeliin liittyvä teksti Kun mielikuvat lähtevät elämään

Itälaajentumisen tiukka aikataulu

EU:n komissio on ajamassa ehdokasmaiden jäsenneuvotteluja tiukkaa tahtia eteenpäin. Lähtökohta on, että neuvottelut kymmenen maan (KIE 8 ja Malta sekä Kypros) kanssa viedään loppuun tänä vuonna. Hyväksymisten jälkeen maat olisivat jäseniä jo vuoden 2004 alusta.

Aikataulu ei välttämättä kuitenkaan pidä. Epäilyjä hankkeen mielekkyydestä elää sekä nykyisissä jäsenmaissa että ehdokasmaissa, joissa sitä paitsi on edessä myös kansanäänestykset asiasta.

EU:n komissio saattaa joutua itälaajentumisessa samaan asemaan kuin harakka tervatulla katolla. Kun pyrstön saa irti, nokka tarttuu. Antaessaan myönnytyksiä ehdokasmaille, vanhat protestoivat - ja päinvastoin.

Kun kysymyksessä on kuitenkin ensisijaisesti poliittinen hanke, joka aiotaan jyrätä joka tapauksessa läpi, niin sen valtavat taloudelliset vaikutukset muodostunevat ongelmiksi.

OT 2/02, sivut 12 - 13

| Sivun alkuun |