Uusia osuuskuntia suunnitellaan kehitystä vauhdittamaan
HATTULAN kunta
näyttää esimerkkiä muille
Etelähämäläinen Hattulan kunta on aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti lähtemässä pioneeriksi osuustoimintamallin käytännön toteuttamisessa. Mukana yhteistyössä ovat myös Helsingin yliopiston taloustieteen laitos ja Pellervo-Seura.
Hattulan kunta haluaa aktiivisesti tukea uusien osuuskuntien perustamista omalle alueelleen. Osuuskuntien kautta halutaan edistää alueen elinkeinoja, luoda uusia työpaikkoja ja kehittää palveluita vahvasti.
 Hattulan kunnanjohtaja Martti Pura esittelee Pellervo-Seuran edustajille Juhani Lehdolle (alla), Sami Karhulle ja Veikko Hämäläiselle kunnan eteläisen alueen vesihuoltosuunnitelmia, joissa vesiosuuskunnille varataan keskeinen rooli. Kuva M-M Karjalainen |
Alueen kaavoituksesta vastaava kunta lähtee laittamaan pikaisesti vireille laajan alueen uusia vesiosuuskuntia. Työ on tarkoitus tehdä huolella, suunnitelmallisesti ja yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Samalla saadaan myös alueen jätevesien käsittely kuntoon ennen vuotta 2013, jolloin asia on kaikkialla tulossa pakolliseksi. Vesistöjen puhtaus on tärkeää niin alueen vakinaisille kuin loma-asukkaille.
Ot-malli kunnan
työkalupakkiin
Myös useiden muiden osuuskuntien perustamismahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti ja halutaan edistää niiden käynnistymistä. Esimerkiksi alueen metsänomistajilla saattaa olla aitoa kiinnostusta perustaa haketta käyttäviä energiaosuuskuntia, mistä löytyy toimivia esimerkkejä eri puolilta maata, mm. Pohjois-Karjalasta (ks. s. 40).
Selvitettävänä on myös maaseudun yrittäjien ja loma-asukkaiden linkiksi kaavaillut osuuskunnat. Ainakin rakennustöihin ja mökkien huoltoon ja kunnostukseen löytyy kysyntää, johon vastaamiseen osuuskuntien perustaminen sopisi hyvin.
Samoin suunnitellun uuden teollisuusalueen maanomistajilta löytynee intressiä saada alue markkinoiduksi niille yrityksille, jotka olisivat kiinnostuneita alueesta. Muitakin ideoita pohditaan ja kehitellään.
Martti Pura huomautti, että pitäjästä löytyy paljon juurevia osuustoimintaihmisiä, jotka jo hyvin tuntevat osuustoimintaa. Tällöin kunnan rooli on pikemminkin tukea ihmisten omaa aktiivisuutta kuin yrittää lähteä sitä jarruttelemaan.
Osuustoiminnan
syntysanat Hattulassa
Osuustoimintaseminaarissa kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Vesala toi esille mm. suomalaisen osuustoimintaliikkeen synnyn Hattulan Lehijärvellä.
Vesala itse on aidosti ”Lehijärven poikia”, sillä hän toimi ennen eläkkeelle siirtymistään Parolan Panssariprikaatissa. Sen koulutuksen on sotien jälkeen saanut jo noin 200 000 nuorta. Varusmiesten tavanomaiseen ohjelmaan kuuluu juoksulenkki Lehijärven ympäri. Myös Parolan Panssarimuseo toimii siellä edelleen.
Suomen osuustoiminnan isäksi mainittu professori Hannes Gebhard ja kansakoulujen tarkastaja, myöhemmin ylijohtaja Mikael Soininen lomailivat molemmat mökeillään Lehijärvellä helmikuussa 1899. Ajankohta niveltyy tiiviisti Suomen historian yhteen käännekohtaan. Venäjän keisari oli juuri 7.2.1899 yllättäen antanut manifestin, joka tarkoitti yritystä venäläistää Suomi murtamalla maan itsehallinnollinen perustuslaki.
Etenkin sivistyneistö mutta myös kansa olivat tilanteesta kauhuissaan.
Organisaatiomalli ja
strategia keksittiin
Gebhard ja Soininen päätyivät pohdinnoissaan siihen, että kansaa olisi pikaisesti vahvistettava niin henkisesti kuin taloudellisesti. Keinoksi valittiin nimenomaan paikkakunnittain ja valtakunnallisesti organisoitunut osuustoiminta. Sitä pidettiin kestävimpänä uutta luovana liikkeenä, jota itsevaltainen keisarikaan ei pystyisi romuttamaan. Se tarkoitti taloudellista ja yhteiskunnallista uudistustyötä, jota tehdään vähitellen.
Nämä silloin löydetyt organisaatiomalli ja strategia osoittautuivat myöhemmin käytännössä loistaviksi. Nouseva kansanliike kytkeytyi moneksi vuosikymmeneksi niin kotimaisiin kuin kansainvälisiin parhaisiin pyrintöihin tavallisten suomalaisten eduksi.
Osuustoimintaa edistämään perustettiin valtakunnallinen järjestö, Pellervo-Seura jo samana vuonna 2. lokakuuta 1899. Vahva sanankylvö saattoi alkaa ja henkinen maaperä oli otollinen. Välillä liike sotien jälkeen pysähtyi vuosikymmeniksi, mutta tänä päivänä suomalainen osuustoiminta on maailman vahvinta, kun kansainväliset tilastot suhteutetaan bruttokansantuotteeseen (OT 6-7/06).
Gebhard kuvasi Lehijärven tiiviit keskustelut muistiinpanoissaan, jotka myöhemmin on julkaistu mm. Seppo Simosen Pellervolaisen osuustoiminnan historiassa 1949.
Tapaus ratkaisi niin Hannes Gebhardin oman elämän kuin myös suomalaisen osuustoimintaliikkeen suunnan ja voiman.
Taulun tarina
elää edelleen
Keskustelu on myöhemmin kuvattu taiteilija Albert Gebhardin maalaukseen Osuustoiminnan syntysanat. Taulu valmistui osuustoiminnan äidiksi mainitun Hedvig Gebhardin 60-vuotispäiville 1927. Pellervo myi siitä sen jälkeen tuhansia painojäljennöksiä ympäri Suomea; niitä näkee joskus vieläkin osuuskuntien tiloissa.
Lehijärvelle rakennettiin tapauksen kunniaksi kivinen muistomerkki 1949. Hattulan kunta ja Pellervo-Seura kunnioittivat sen edessä 23.4.2008 suomalaisen osuustoiminnan tuhansien ja taas tuhansien pioneerien muistoa kukka-asetelmalla.
Mukana tapahtumassa olivat myös vieressä sijaitsevan Kosken peruskoulun opettajat ja oppilaat. Kyläkoulu oli aiemmin lakkautusuhan alla, mutta uusien perheiden muuttaessa alueella se on nyt kunnanjohtaja Puran mukaan jälleen vahvistumassa.
Kuntien
kiinnostus herää?
Seminaarissa puhuivat myös toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen, osuustoimintajohtaja Sami Karhu ja uusosuustoiminnan asiamies Juhani Lehto Pellervosta sekä professori Markku Koskela ja tutkija Shimelles Tenaw Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. Tapahtuma niveltyi osaksi kunnan 140-vuotistapahtumia.
Myös Hattulan naapurikunnissa on virinnyt kiinnostusta osuustoimintamallia kohtaan. Mutta parhaillaan vireillä olevat kuntaliitoshankkeet sekoittavat Tenawin mukaan hieman kuviota. Yhteensä kuusi kuntaa on päättänyt yhdistyä Hämeenlinnan ympärille, mutta Hattula ja Janakkala ovat harkinneet parhaaksi jatkaa itsenäisinä.
Shimelles Tenaw on tehnyt pitkään selvityksiä alueella:
- Hämeestä minä olen saanut itselleni todella paljon, Etiopiassa syntynyt suomalaistunut tutkija tunnusti.
Pellervon roolina on antaa tietoa ja neuvontaa osuuskuntia perustettaessa. Lakipalvelut, lehdet, julkaisut ja tiedotus kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Hattula toimii kuntapuolella yhteistyön pilottina.
- Kun jäsenten asiaa ei unohdeta, niin osuustoiminta menestyy, Veikko Hämäläinen kiteytti omassa alustuksessaan suomalaisen osuustoiminnan menestymisen reseptiksi.
Vahva
kulttuuripitäjä
Kuntaliitosratkaisujen jälkeen Hattulan on Eero Vesalan mukaan myös pärjättävä itsenäisenä.
Nuoria perheitä on onneksi muuttanut sinne. Hyviä tontteja on tarjota myös uusille loma-asukkaille. Niin kunnallisvero (17,75) kuin kiinteistövero ovat kilpailukykyisiä. Onninen-konsernin logistiikkakeskus on myös tulossa.
Hattula on vahva kulttuuripitäjä myös suomen kielen ansiosta. J. V. Snellman onnistui sopimaan siellä vuonna 1863 käyneen Aleksanteri II:n kanssa kieliasetuksesta, jolla suomenkieli ensimmäisen kerran nostettiin viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Snellman haistoi tilaisuuden, kun huomasi, miten venäläisillä oli halu katkaista vanhat henkiset siteet Suomen entiseen emämaahan Ruotsiin.
Hattulalainen kirjailija Jaakko Juteini oli ensimmäinen, joka kirjoitti suomenkielellä. Hänet tunnetaan edelleen parhaiten laulusta Arvon mekin ansaitsemme. Osuustoimintaseminaarikin järjestettiin hänen mukaansa ristityssä kulttuuritalossa.
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
Hattulan Lehijärven lisäksi enemmän osuustoimintaväen kesäkohteita »
| Sivun alkuun |