Suomalainen osuustoiminta jatkaa kasvuaan:

KUUDEN MILJOONAN JÄSENEN RAJA RIKKI

Kansainvälinen menestys tasoittaa elintarvikeyritysten kotimarkkinoiden tiukkuutta

Suomalainen osuustoiminta rikkoi viime vuoden lopulla jo kuuden miljoonan jäsenen ennätyksen, kertoo tällä viikolla ilmestyvä Osuustoiminnan Vuosikirja 2006.

Osuuskunnissa omistajia on yhteensä noin 3,3 miljoonaa ja keskinäisissä henki- ja vahinkovakuutusyrityksissä yhteensä reilut 2,7 miljoonaa. Viime vuoden kasvu oli reilut 220.000 uutta jäsentä eli 3,8 prosenttia. Jäsenmäärä on kasvanut joka vuosi vuodesta 1994 lähtien.

Erityisesti S-ryhmän, OP-ryhmän osuuspankkien, paikallisosuuspankkien ja Lähivakuutus-ryhmän jäsen­määrät kasvoivat. S-ryhmän osuuskaupoilla on asiakasomistajia jo yli 1,5 miljoonaa ja OP-ryhmän osuus­pankeilla yli 1,1 miljoonaa. Lähivakuutus-ryhmän yhteinen asiakasomistajien määrä ylitti sekin puolen miljoonan rajan. Paikallisosuuspankeilla oli jäseniä reilut 83.000, missä kasvua 3,2 %.

Sen sijaan tuottajaosuustoiminnan jäsenmäärät jatkoivat edelleen laskuaan. Suurin eli Metsäliitto kuitenkin säilytti jäsenmääränsä lähes ennallaan - se on reilut 131.000. Suurin pudotus -11 % koettiin kananmuna-alalla, jossa Munakunnan ja Österbottens Äggcentrallagin yhteinen jäsenmäärä oli vuoden vaihteessa enää 459.

Kaksi kolmesta suomalaisesta aikuisesta on nykyisin vähintään yhden osuuskunnan tai keskinäisen vakuutusyrityksen omistaja. Jäsenyyksiä on tyypillisimmin 2-3 yhtä maija tai matti meikäläistä kohti.

Jäsenmäärän jatkuva kasvu tarkoittaa osuustoimintayrityksille lisää liikevaihtoa, kannattavuutta ja markkinaosuuksia. Tuottajaosuustoiminnassa kasvua tuo maatilojen suurentuminen, vaikka jäsenten määrä laskee edelleen.

S-ryhmä ja OP-ryhmä suurimmat voittajat

Myös osuustoimintayritysten liikevaihdot jatkoivat nousuaan noin 30 miljardiin euroon. Reippaimmin kasvoi erityisesti Puolan ja Baltian ansiosta HK Ruokatalon liikevaihto, 30 %. Toiseksi tuli Atria 17 prosentin kasvulla. Lähivakuutus-ryhmän liikevaihto nousi 13 % ja OP-ryhmän 11 %.

Viime vuoden selvin voittaja oli S-ryhmä, jonka liikevaihto kasvoi 7 % ja nousi noin 8,5 miljardiin euroon. Hankkija-Maatalous Oy:n noin 750 miljoonan euron (+3,7 %) liikevaihto on luvussa mukana.

Markkinaosuuksissa S-ryhmä rynnisti K-ryhmän ohi jo ennen viimesyksyistä Suomen Sparin ostoa. Sparin vaikutus alkaa näkyä selvemmin vasta tämän vuoden luvuissa. Päivittäistavarakaupan markkinaosuudet 2005 olivat S-ryhmälle 35,9 % (+1,6) ja K-ryhmälle 33,9 % (-1,4). Myös Tradeka nosti osuuttaan 0,8 prosenttia 10,8 prosenttiin mm. Wihurin Ruokamarkkinoiden oston ansiosta.

OP-ryhmä on toiseksi selvin voittaja. Viime syksynä OKO osti Pohjolan, jolloin OP-ryhmästä tuli kertaheitolla täyden palvelun finanssitavaratalo. Samalla osuuspankkien ja Lähivakuutus-ryhmän yhteistyö päättyi. Pohjolan vaikutus alkaa näkyä vasta tämän vuoden aikana. OP-ryhmän erittäin hyvä vakavaraisuus ei reilun parin miljardin kauppasummasta paljoa kärsinyt. Näin OP-ryhmä palasi voittajana siltä pitkältä marssilta, johon Pohjolan ympärillä käyty iso valtapeli sen vuonna 2001 pakotti. Silloin isojen kilpailijoiden rakennellessa omia finanssileirejään osuuspankit heitettiin yksinään kylmästi nurkkaan.
Myös osuustoiminnan kokonaistyöllisyys on hieman parantunut. Viime vuoden lopussa osuustoiminta työllisti noin 97.000 ihmistä. Siitä perinteisen osuustoiminnan osuus oli 92.500 (+1,1 %). Atria palkkasi viime vuonna noin 800 työntekijää lisää. Eniten väkeä jouduttiin saneeraamaan osuusmeijereissä, joissa joka kymmenes työpaikka menetettiin.

Lisää kilpailua

S-ryhmän perustaessa tänä vuonna oman S-pankin OP-ryhmä liittoutui puolestaan Keskon kanssa sen kanta-asiakasetujärjestelmässä. S-pankki aloittaa toimintansa ensi vuonna ja tulee palvelemaan ensisijaisesti S-ryhmän asiakasomistajia.

Pankkikilpailua on viime vuosina tullut Suomeen muutenkin erilaisilla konsepteilla lisää. Tapiola on perustanut Tapiola Pankin, joka tosin on tehnyt kahtena viime vuonna lähes 20 miljoonan euron tappiot. Tappioputki on jatkunut vielä tänä vuonnakin tosin pienentyen. Hyvin kannattavaan Tapiolan vakuutustoimintaan suhteutettuina tappiot toki ovat suhteellisen pieniä.

Eräs viime vuosien kehityspiirre suomalaisessa osuustoiminnassa on se, että voimistuneet osuustoimintayritykset eivät näytä löytävän toisiaan omaa liiketoimintaansa laajentaessaan ja kehittäessään. Aiempi keskinäinen solidaarisuus on kadonnut. Näin ne entistä useammin muodostavat keskinäisiä kilpailuasetelmia. Kuluttajille tämä kehitys tarjoaa tietysti lisää vaihtoehtoja valittaviksi.

Suuri murros on meneillään keskinäisen vakuutustoiminnan kentällä. Siellä toimii yhteensä 11 osuustoiminnallista yritystä. Suomi-yhtiöillä ja Kalevalla ei enää ole aktiivista uusien asiakkaiden hankintaa. Keskinäinen Palonvara on siirtänyt ensivakuutuskannan Lähivakuutusyhdistys Vellamoon. OP-ryhmästä tuli henkivakuutuksissa markkinajohtaja 30,4 prosentin osuudella.

Kaksijakoinen kehityskuva

Suomalaisen osuustoiminnan kehityskuva lähivuosiksi on nyt kaksijakoinen. Palvelu- ja kuluttajaosuustoiminnalla pyyhkii entistäkin paremmin, mutta tuottajaosuustoiminnan hyvä tulostahti uhkaa hiipua.  

Tosin muutamat tuottajaosuustoimintaa edustavat kärkiyritykset, kuten HK Ruokatalo, Atria ja Valio näyttävät edelleen pärjäävän poikkeuksellisen hyvin. Mutta niiden menestys selittyy entistä selvemmin pärjäämisellä nimenomaan ulkomailla eikä enää niinkään kotimaassa, jossa kaupan hintakilpailu jatkuu entistä kireämpänä. Venäjän myönteinen kehitys vauhdittaa erityisesti Valiota.

Kurjin tilanne on edelleen Järvi-Suomen Portilla, jonka yrityssaneeraus jatkuu. Sen liikevaihto tipahti viime vuonna lähes viidenneksen ja omavaraisuus oli pakkasen puolella -16 %. Kananmuna-alan osuuskunnat kärsivät edelleen kananmunien kovasta ylituotannosta.

Metsäliitto taistelee

Metsäliitto on tänä vuonna pistänyt omat rakenteensa myös päätöksenteossa uusiksi pärjätäkseen edelleen hyvin vaikeilla maailmanmarkkinoilla ja nousevien kustannusten keskellä.

Metsäliiton menestyminen on tärkeää koko Suomelle. Se on suurin suomalaisen puun ostaja 35 prosentin markkinaosuudella. Liikevaihto on noussut 8,6 miljardiin euroon. Konsernin työllisyysvaikutus on noin 30.000 ihmistä, joista kotimaassa työskentelee 9.500.

Vuosi 2005 oli yhtymälle erityisen huono, nettotulos painui tappiolle 222 miljoonaa euroa, 2,6 % liikevaihdosta. Siitä paperiteollisuuden työmarkkinariita vei peräti 120 miljoonaa euroa.

Finnforest sulautettiin Metsäliitto Osuuskuntaan ja tuloksen parantuminen alkoi näkyä heti. Hartolan talotehdas myytiin, ja norjalaista ja ruotsalaista puuta käyttävä Moelven tekee sille seuraa. Myös Venäjän ja Baltian puukauppaa käynyt Thomesto fuusioitiin osana toiminnan tehostamista emo-osuuskuntaan. Kuluva vuosi on Metsäliitolle joka tapauksessa kovan saneerauksen vuosi.

Seuraava ja ratkaiseva punnerrus on M-realin saaminen tekemään hyvää tulosta. M-realin kohtalo on tätä kirjoitettaessa kuitenkin auki. Vaihtoehtoja ovat, myydäänkö se kokonaan tai osin vai lähdetäänkö mukaan johonkin laajempaan järjestelyyn, jolla hienopaperin jatkuvia markkinaongelmia voitaisiin ratkaista.

Erityisesti Metsäliitolle - mutta myös monille muille suurimmille osuustoimintayrityksille - merkittävä tulevaisuuden kysymys on osuuspääomien verokohtelun tasapuolistaminen suhteessa listaamattomiin osakeyhtiöihin, mitä Osuustoiminta-lehti pääkirjoituksessaan esittää.

Jäsenten lisäsijoitukset oman pääoman vahvistamiseen olisivat jatkossa huomattavasti helpompia toteuttaa, jos veroraja nostettaisiin nykyisestä 1.500 eurosta osakeyhtiöiden saamaan 90.000 euroon vuodessa. Mitään todellista merkittävää syytä osuustoiminnan syrjimiseen tässä asiassa ei ole löytynyt.

Sianjalostukseen syntyi kilpailutilanne

Kotieläinjalostusryhmän osuuskuntien taivaalle nousi pilviä, kun sopua sianjalostukseen sen ja toisaalta suurten lihatalojen Atrian ja HK Ruokatalon kanssa ei löytynyt. Jälkimmäisiä edustava Finnpig rakentaa uuden ison kilpailevan karjuaseman Vammalaan, jolloin kotieläinjalostuksen nykyisistä asemista joko Kaarina tai Ilmajoki saattaa joutua lopettamaan.   

Tavallinen sikafarmari joutuu nyt miettimään, kumman kilpailijan sanaan luottaa enemmän. Vastakkain ovat norjalaista perimää edustava Finnpig ja kotimaista possua puolustamaan linnoittautunut kotieläinjalostusryhmä, jolla tähän asti on ollut 100 prosentin markkinaosuus.

Naudanjalostus säilyy kotieläinjalostusryhmällä edelleen ilman kilpailua. Myös vienti kannattaa. Taseiltaan kotieläinjalostuksen osuuskunnat ovat tällä hetkellä hyvässä kunnossa kestämään tulevan kilpailun avautumisen.

Pienosuustoiminnalla uusia palveluita

Uus- eli pienosuustoiminnan kehitys viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut moniin toiveisiin nähden selvä pettymys. Tilastokeskuksen yritysrekisterin perusteella arvioimme sen työllisyysvaikutukseksi valtakunnallisesti vain noin 4.300 kokoaikaista työpaikkaa.  

Pienosuustoiminnan uusia mahdollisuuksia ei vielä selvästikään ole osattu käyttää hyödyksi. Koulutusjärjestelmiin ja yritysneuvontaan osuustoimintaa ei ole saatu mukaan läheskään kattavasti.

Osuustoimintamalli pitäisi saada nivellettyä erityisesti osaksi koulujen yrittäjyyskasvatusta. Myös harjoitteluosuuskuntien käyttämisestä muutamissa ammattikorkeakouluissa, erityisesti Jyväskylän Tiimiakatemiassa ja Heliassa on jo saatu hyviä kokemuksia.

Tällä hetkellä pienosuustoiminnan erinomaiset mahdollisuudet helpottaa yrittäjyyttä, turvata ja kehittää paikallisesti puuttuvia palveluita ja työllistää jäseniään jäävät valtaosaltaan käyttämättä. Pellervo-Seura tosin harjoittaa pienosuustoiminnan kehitystyötä ja neuvontaa vielä ensi vuoden loppuun asti toimivan Netco-projektin puitteissa.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
www.osuustoiminta.coop/ot

Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimiin osallistuvat ekonomi Jorma Savolainen, ekonomisti Yrjö Kotisalo, PTT:n tutkimusjohtaja Raija Volk ja tutkijat Meri Virolainen ja Petri Soppi sekä kauppat. kand. Jari Kaari. Toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen toimii tiimin vetäjänä.


Osuustoiminnallinen ja keskinäinen yritystoiminta 2005 >>
Joka kymmenen suuryritys edustaa osuustoimintaa >>
Pienosuustoiminnan 10 vuotta: Työllisyysvaikutus noin 4 300>>
Tiimiakatemian ot-opiskelusta mallia muillekin >>

| Sivun alkuun |