Tämä suomalaisen osuustoiminnan yhteiskuntavastuun teemanumero syntyi syksyllä 2000, jolloin esitin Osuustoiminta-lehden seuraavan vuoden julkaisusuunnitelmaan seurannan aloittamista.

Ajatuksena oli jatkaa, syventää ja monipuolistaa Osuustoiminnan Vuosikirjan perinteisiä tilinpäätösanalyysejä. Taloudellisen näkökulman lisäksi analyyseihin otettiin mukaan myös sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun toteutumisen seuranta.

Tutkimuskehikoksi tuli alusta lähtien kansainvälinen GRI-järjestelmä, mikä mahdollistaa myös vertailujen teon. Samaan kehikkoon oli silloin myös TT eli Teollisuus ja Työnantajat päätynyt.

Julkaisemme yhteiskuntavastuun teemanumeron nyt jo neljännen kerran. Seuraavilla 24 sivulla kerrotaan paljon uutta tietoa eri puolilta osuustoimintakenttää. Silti aihepiiri ei mitenkään tule tyhjennetyksi. Siitä riittää hyvin raportoimista uusin aihein ja näkökulmin myös seuraavina syksyinä. Koko ajan tapahtuukin paljon.

Omistuksella todella on väliä

Kirjoitin kolme vuotta sitten, että omistuksella on väliä (OT 6/01). Tavallisten suomalaisten kannalta ei ole lainkaan yhdentekevää se, ketkä markkinoilla operoivat ja kullakin toimialalla keskeiset yritykset omistavat. Historia paljastaa tässä parhaiten osuustoiminnan merkityksen.

Tänä syksynä teema on entistä ajankohtaisempi. Elinkeinoelämän valtuuskunta ja professori Vesa Puttonen julkaisivat äskettäin huomiota herättäneen raportin suomalaisen omistuksen turvaamisesta. Yritysten pitkäjänteiseen kehittämiseen sitoutuneista suomalaisista omistajista ja pääomista yleisesti koetaan olevan selvää puutetta.

Nykyisin suuret pääomat paljolti kiertävät maapalloa sähkön nopeudella. Usein ne voivat vaihtaa maata nopeammin kuin niiden omistajat pukua. Tätä huolestuttavaa taustaa vasten osuustoiminta onkin alkanut erottua entistä selvemmin pitkäjänteisenä suomalaisen yhteiskunnan kehittäjänä. Se on todellista ja pysyvää sinivalkoista pääomaa.

Osuustoiminta on aina jostakin kotoisin. Se tunnustaa maata ja väriä aina silloin, kun se aidosti edustaa laajojen jäsenjoukkojensa toiveita ja tarpeita. Se tietää oman tilansa ja antaa arvon toisillekin.

Mielekästä seurantatyötä

Suomalaisen osuustoiminnan yhteiskuntavastuu on hyvin monipuolinen ja mielekäs seurannan ja kehitystyön kohdealue. Sen todellinen merkitys on viime vuosina vähitellen noussut ja sama kehitys tulee lähivuosina jatkumaan.

Lehtemme tiedonkeruu yritysten yhteiskuntavastuussa rakentuu seuraaviin lähteisiin:

* Osuustoimintayritysten julkaisemat yhteiskuntavastuuraportit sekä ympäristöraportit

* Muilta osin yritysten vuosi- ja toimintakertomukset (372 kpl tänä vuonna)

* Haastattelut (yleensä asiantuntijat, tällä kertaa myös kaksi tavallista aktiivijäsentä)

* Jatkuva lehdistö- ja mediaseuranta

Kaikkia näitä tietolähteitä emme kuitenkaan täysimääräisesti pysty hyödyntämään joka syksy. Olemme pieni lehti, jonka resurssit ovat rajalliset. Kuitenkin jos lukija seuraa raportointiamme säännöllisesti yli useamman vuoden, niin kokonaisuus varmaankin tulee paremmin esille.

Yritysten kertomustietoihin rakentuva lehtemme dokumenttiprojekti tuottaa nykyisin selvästi uutta tietoa. Kolmen vuoden tiedonkeruun jälkeen olemme alkaneet saada ulos jo ensimmäisiä aikasarjoja. Niihin perustuvia graafeja, taulukoita ja tekstiä sivuiltamme jo nyt löytyy.

Informatiivisuuteen kannattaa yrityksissä panostaa

Tämä kaikki toivottavasti vaikuttaa myös ot-yrityksissä siihen, että vuosi- ja toimintakertomusten todelliseen informatiivisuuteen satsattaisiin jatkossa nykyistä selvästi enemmän. Aivan liian usein ne näyttävät vain rutiininomaisilta esitteiltä.

Emme suinkaan ole ainoa tietojen tarvitsija ja käyttäjä. Yritystoiminnan läpinäkyvyyden vaatimus on yleisesti lyönyt itsensä läpi 2000-luvulla. Siihen on vaikuttanut myös kansainvälistyminen. Mitä mittavammaksi yritykset ovat kasvaneet, niin sitä merkittävämpiä niiden heijastusvaikutukset myös ympäröivään yhteiskuntaan ovat.

Osuuskunnissa niiden oma jäsenistö eli yrityksen omistajat ovat aina tärkein kohderyhmä. Myös lukuisia muita sidosryhmiä omasta henkilökunnasta ja alihankkijoista paikalliseen mediaan asti löytyy helposti. Yritysten yhteiskuntavastuu onkin paljolti yhteistyötä näiden keskeisimpien sidosryhmien suunnassa.

Pirkanmaalla kovin kehitysvauhti

Osuustoiminnan yhteiskuntavastuun seuranta aloitettiin syksyllä 2001, jolloin kanteen pääsivät Oriveden osuustoiminnan seitsemän veljestä. Seuraavana syksynä pitäjäntason tarkastelusta edettiin maakuntavertailuihin, ja selvästi vahvimmaksi osuustoimintamaakunnaksi todistettiin pieni Keski-Pohjanmaa. Viime vuonna maakuntatarkasteluja jatkettiin ja kerrottiin osuustoiminnan kasvavan voimakkaimmin Etelä-Suomessa. Tänä syksynä kehityksen todetaan olevan vahvinta Pirkanmaalla.

Tämän yhteiskuntavastuunumeron tekijätiimi on pääosiltaan sama kuin kymmenen vuotta sitten aloittaneessa Osuustoiminnan Vuosikirjassa. Mukana on analyytikoita, tutkijoita ja toimittajia.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Lue lisää: Osuustoiminta petraa yhteiskuntavastuussa