Näin meillä näyttää käyneen myös yhteiskuntavastuun toteuttamisessa. Joku ulkopuolinen voisi sanoa, että suomalainen osuustoiminta parantaa kuin sika juoksuaan.

Vastuuhenkilöt on nyt nimetty kaikilla suurilla osuustoimintasektoreilla. Täsmällisiä seurantaraportteja on alkanut ilmestyä kiitettävästi. Moni on laajentanut ympäristönvastuun seurannan yhteiskuntavastuuksi. Mukana ovat niin taloudellinen, sosiaalinen kuin ympäristöön liittyvä vastuu.

Tänä vuonna raportoijien joukkoon liittyivät Valio, S-ryhmä, Tapiola ja Metsäliiton Finnforest. Myös muut suurimmat metsäliittolaiset yritykset ovat aktiivisesti liikkeellä.

Ympäristöasioissa tapahtuu

Jatkuvaa valppautta yrityksissä tarvitaan, sillä esimerkiksi ympäristökysymyksissä tapahtuu koko ajan. Päästökauppalaki on hyväksytty ja se johtaa moniin rajat ylittäviin sopimuksiin päästöoikeuksista. Se tulee vaikuttamaan erityisesti metsäteollisuuteen ja energiantuotantoon.

Myös EU:n uusi ympäristövastuudirektiivi on julkaistu. Sen tarkoitus on luoda aiheuttamisperiaatteeseen perustuva vastuujärjestelmä. Jäsenvaltioilla on vuoden 2007 huhtikuun loppuun saakka aikaa sisällyttää asia kansalliseen lainsäädäntöön.

Suomessa GRI:n (Global Reporting Initiative) mukaisesti raportoivien organisaatioiden määrä tuplaantui kesällä. Se nousi 12:sta 24:ään. Suomi on maailmantilastossa Saksan kanssa jaetulla kahdeksannella tilalla 45 maan joukossa. Väkilukuun suhteutettuna meillä on eniten vakuuttavia raportoijia. Osuustoimintayrityksiä on joukossa mukana.

Tavoitteiden asettamista ja seurantaa

Osuustoimintayritysten hallinnolle ja johdolle yhteiskuntavastuu on etenkin tavoitteiden asettamista, johtamista, jatkuvaa kehitystyötä ja monipuolista sidosryhmätoimintaa sekä seurantaa. Hallinnolla on roolia etenkin tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seurannassa.

Samalla yhteiskuntavastuu muodostaa oleellisen osan riskien hallinnasta, mikä tulee esimerkiksi pankkitoiminnassa esille luototuksessa. Osuustoiminta-lehti on haastatellut esimerkiksi pankinjohtaja Raimo Tammilehtoa, joka toimii OP-ryhmässä yhteiskuntavastuuta ohjaavan ja koordinoivan johtoryhmän puheenjohtajana.

Kuin sininen morsiusleninki

Yhteiskuntavastuussa on pitkän linjan osuustoimintaihmisille hyvin paljon vanhaa ja tuttua, mutta asioita vain jäsennellään ja seurataan uusilla tavoilla. Myös yrityksen henkinen ja sosiaalinen pääoma otetaan tässä prosessissa keskeisesti punnittaviksi.

Suomalaisen osuustoiminnan yhteiskuntavastuu on vähän kuin morsiusleninki. Me botnialaiset -lehdessä 1/04 se määriteltiin näin:

"Vanhaa on vastuu, uutta on sen laaja-alaisuus, lainattua on esimerkiksi sidosryhmäajattelu ja sinistä vaikkapa se, että vastuullinen yritys ottaa vapaaehtoisesti oman etunsa rinnalla huomioon yleisen edun."

Myös yritysanalyytikko Jorma Savolainen lainaa tätä metsäliittolaisen Metsä-Botnian lehden määritelmää omassa artikkelissaan. Siinä hän arvioi, että osuustoimintayritysten kyky kantaa yhteiskuntavastuuta on viime vuosina vahvistunut.

Erinomainen se on OP-ryhmällä, paikallisosuuspankeilla, S-ryhmällä, Lähivakuutus-ryhmällä ja Tapiolalla. Hyväksi se arvioidaan Atrian ja HK Ruokatatalon kohdalla, mutta heikoksi Järvi-Suomen Portissa. Muut osuustoiminnan suuret sektorit sijoittuvat sille välille.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Lue lisää: Mielekästä kehitystyötä