Osuustoiminnan yhteiskuntavastuun teema syntyi tarpeesta avartaa ja monipuolistaa perinteisiä tilinpäätösanalyysejä, joita olemme julkaisseet Osuustoiminnan Vuosikirjoissa Suomen EU-jäsenyyden alkuvuodesta 1995 lähtien. Uutta teemaa aloittaessamme elimme vaiherikasta vuotta 2001, joten tämä on nyt kymmenes teemanumero.
Jäsenehtoisuus ja muut keskeiset vaikutukset toiminnan arvioinnissa saattavat aiheetta jäädä täysin syrjään. Sitä paitsi osuustoiminnassa kvartaali usein tunnetusti tarkoittaa neljännesvuosisataa. Muut talouslehdet eivät vastaavia numeroita ole julkaisseet eräiden kertakokeilujen jälkeen. Laajan aihepiirin vaativuus ainakin on yksi selvä selitys systemaattisen seurannan vähäisyyteen. Tosin kilpailuja järjestetään ja myös kymmenen vuotta täyttänyt Finnish Business & Society ry julkaisee saman aihepiirin lehteä Vastuullinen vaikuttaja. Osuustoiminta on näissäkin mukana. Näkökulmat vaihtuvat vuosittain Yhteiskuntavastuun näkökulmia olemme vuosittain vaihdelleet, mutta tietyt asiat kuten osuustoiminnan jäsenhyöty, yritysten työllistävyys ja veronmaksukyky ovat teeman vakioaineistoa. Osuustoimintayritysten rankkeeraus vastuullisuuden kehitysportaille on teemassa mukana vuosittain. Viime vuosina mukaan on tullut myös bonuskertymien seuranta. Osuustoiminnan maakuntavertailuissa huomasimme miten hitaasti suuret luvut muuttuvat, joten nykyisin teemme niitä vain joka kolmas vuosi. Kuntakohtaisiin vertailuihin eivät aineistomme riitä, vaikka vuonna 2002 aloittanut dokumenttiprojekti onkin antanut merkittävästi lisää luotettavaa vertailu- ja seurantapohjaa. Tänä vuonna päädyimme ottamaan esille mm. sosiaalisen median kokemukset, hiilijalanjäljen, energiatehokkuuden parantamisen ja kovien muovipakkausten vähentämisen. Paineet kohdistuvat suuriin yrityksiin Yhteiskuntavastuun arvostus on Suomessa selvästi parantunut vuosikymmenessä. Kuitenkin yleisen keskustelun kirjavuus ja käytettyjen käsitteiden horjuvuus edelleen häiritsevät. Tukeutuminen alusta lähtien GRI-suosituksiin on toki auttanut seurannassa. Myös suurten ot-yritysten toiminta ja raportointi on samana aikana selvästi kehittynyt. Tässä paitsioon tahtovat luonnollisesti jäädä pienet yritykset, mutta toisaalta niiden yhteiskunnalliset vaikutukset eivät ole läheskään yhtä mittavia kuin suurten yritysten. Muu yhteiskunta ei aseta pienille yrityksille yhtä suuria vaatimuksia. On sitä paitsi täysin oikeutettu vaatimus yrittää keventää pienten yritysten byrokratiataakkaa, mikä koskee esimerkiksi jatkuvaa raportointia (OT 5/07). Kun pienet yritykset kuitenkin yhdessä ainakin osuustoiminnassa muodostavat merkittävän voiman - kuten sentissä on miljoonan alku - niin myös niitä olemme mahdollisuuksien mukaan pyrkineet palvelemaan. Aina emme varmaankaan ole siinä onnistuneet, mutta ehkä ainakin joistakin teeman ajatuksista ja tarkastelutavoista saadaan myös sillä puolella kiinni. Niistä olisi tietysti hyvä kuulla enemmän. Vastuutaan ei voi väistää Jo ot-yritysten laajin mahdollinen omistajapohja muihin yritysmuotoihin verrattuna tuo osuustoimintaan luonnostaan mukaan monia sosiaalisen ja ympäristövastuun kysymyksiä taloudellisen vastuun oheen. Monet puhtaan kaupallisen koulutuksen saaneet saattavat pitää tällaisia kysymyksiä oikeastaan huonosti varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvina. Kanta on ymmärrettävä, mutta jokainen suurempi yritys joutuu tällaiset kysymykset toiminnassaan kuitenkin kohtamaan tavalla tai toisella. Pienille yrityksille yleensä riittää lainsäädännön ja määräysten noudattaminen, mutta niissäkin tapahtuu muutoksia koko ajan. Koetellut arvot pelastivat pahimmalta
Paljon pahemmin nuo vanhat arviot eivät olisi voineet mennä pieleen. Viimeisten vuosikymmenten kehitys on sen todistanut. Vahvat taseet olivat pelastamassa yrityksiä myös finanssikriisistä 2008-2009. Islantilaisilla pankeilla ei vahvoja taseita ollut, oli vain vahvasti velkaa. Kaatuessaan ne vetivät myös pienen Islannin kansantalouden sellaiseen rotkoon, josta toipuminen saattaa kestää vuosikymmeniä. Moni muukin täysin vastuuttomaksi osoittautunut finanssioperaatio sekoitti äkkiä koko maailmantalouden kriisiin. Pahiten yhteiskuntamoraalia raunioitti se, että moni suurimmista finanssimaailman pelureista ehti omista täysin vastuuttomista toimistaan miljoonat itselleen jo rahastaa ennen kuin tilanne kaikessa kauheudessaan romahti muiden maksettavaksi. Vapaan kilpailun nimiin vannovat hallitukset Amerikassa ja Euroopassa joutuivat äkkiä kansallistamaan sellaiset suuret pankit, jotka olivat aivan liian suuria, jotta niiden olisi voitu antaa rauhassa kaatua. Lähes kaikki maailman osuustoiminnalliset pankit kuitenkin näyttävät toimineen omat arvonsa muistaen, ja ne myös selviytyivät hyvin kriisistä (OT 6/08). Tämä tarina jäi medialta paljolti huomaamatta. Kannattaa muistaa, että pelkkä valvonnan parantaminen ei riitä, jos moraali puuttuu. Erot tasoittuvat aina markkinoilla Viime vuosikymmenet ovat kuitenkin opettaneet kilpailijoitakin ottamaan huomioon myös osuustoiminnan. Sitä seurataan ja sen tuloksellisimpia toimintatapoja - kuten asiakkaiden bonusjärjestelmiä - jäljitellään. Näin erot terveesti toimivilla markkinoilla käytännössä tasoittuvat. Osuustoiminnan näkökulmasta se on jopa toivottavaa silloin kun markkinat parantavat tavallisten kuluttajien asemaa. Mutta toisaalta se selvästi hämärtää ot-yritysten omia kilpailuetuja. Se on toiminnallinen ja viestinnällinen ongelma. Vaikutusten tasaantumisilmiö tekee samalla myös tilanteen analysoinnin hyvin vaativaksi. Pitkä aikajänne ja kehityskulkuihin syventyminen työtä helpottavat. Seuranta vaatii myös pehmeiden menetelmiä käyttöä ja usein melko rohkeidenkin arvioiden esittämistä. Keskustelu näistäkin on Osuustoiminta-lehdessä - ja tarvittaessa myös sen nettisivuilla - sekä vapaata että toivottavaa. Jäsenhyöty ja kansanvalta osuustoiminta-aatteen ydin » Mauno-Markus Karjalainen |
|||||
| Sivun alkuun | |