Jäsenhyöty ja kansanvalta
Yritysten taloudellinen vastuu koetaan samantapaiseksi asiaksi yritysmuodosta riippumatta. Mutta suomalaisen osuustoiminnan poikkeuksellisen laaja omistajapohja - jo yhteensä noin seitsemän miljoonaa jäsenyyttä - tekee ot-yrityksistä käytännössä ainutlaatuisia.
Omistajapohja johtaa myös liiketoiminnan hyödyn jakautumiseen tavanomaista laajemmalle. Ehtona on se, että osuustoiminnan täytyy säilyä aina kilpailukykyisenä. Jäsenuskollisuus ei kauaa pidä, jos kilpailija pystyy myymään halvemmalla. Vain ihan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suomalaiset ot-yritykset ovatkin pärjänneet tässä hyvin.
Osuustoiminta-aatteen ydin on Kansainvälisen osuustoimintaliitto ICA:n mukaan luoda omalla toiminnalla demokratiaa myös talouselämään. Se on hyvä ja kunnioitettava tavoite, joka rakentuu ymmärrykselle ihmisten pohjimmaisesta tasa-arvoisuudesta. Sen mukaisesti jäsen ja ääni -periaate on edelleen osuustoiminnan valtavirtaa.
Demokratiatavoitteen rinnalla osuustoiminnassa kulkee myös konkreettisempi tavoite: luoda ja jakaa jäsenille hyvinvointia. Käytännössä sitä jaetaan suomalaisessa osuustoiminnassa jäsenhyötynä paljon laajemmalle kuin mihin sen yksityiset kilpailijat ovat vielä toistaiseksi pystyneet. Tämä näkyy niin alueellisesti kuin sosiaalisesti.
Osuustoiminta on vahvimmillaan Pohjanmaalla ja Savossa - ja heikoimmillaan taloudellisesti parhaiten pärjäävällä pääkaupunkiseudulla. Viljelijät, työväestö ja nyttemmin myös keskituloiset ovat kaikki löytäneet osuustoiminnan hyvin.
Jäsenten hyvinvoinnin edistäminen on osuustoimintabrändin ydin. Taloudellinen hyvinvointi on tärkeintä, mutta alkuajoista lähtien liike on ollut nostamassa esiin myös monia ihmisten sosiaalisia, henkisiä ja kulttuuriin liittyviä tarpeita. Viime vuosina niistä vain ei ole kovin paljoa puhuttu. Huomio on ajan hengen mukaisesti mennyt yritysten tulosten ja kilpailukyvyn varmistamiseen.
Kun aineellinen niukkuus Suomessa on vähitellen väistynyt, niin uusillekin tavoitteille on periaatteessa avautumassa lisää tilaa. Osuustoimintaväestä itsestään riippuu, miten näihin nouseviin tarpeisiin kulloinkin eri puolilla pystytään vastaamaan.
Kymmenes kerta vastuullisuuden puolesta »
Mauno-Markus Karjalainen
| Sivun alkuun |