Tampereen seudun osuustoimintakeskus on selvittänyt uusosuuskuntien toimivuutta. Viranomaisrekisterit osoittavat, että kaksi kolmesta perustetusta uusosuuskunnasta toimii.
Tulos vahvistaa OT-lehdessä 5/02 esitettyä arviota. Tamperelaiset etsivät tietoa kauppa-, ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä sekä arvonlisäverovelvollisten tilastosta.

Tampereen seudun osuustoimintakeskus selvitti uusosuuskuntien toimintaa lokakuussa. Selvitys kertoo (taulukko 1.), että kaupparekisteriin ja siten Pellervon Wuokko-rekisteriin merkityistä uusosuuskunnista toiminnan minimivaatimuksen täyttää 69 %. Minimi tarkoittaa ennakkoperintärekisteriin rekisteröitymistä.

ALV-velvollisia on vain hieman vähemmän eli 65 %. Nämä osuuskunnat siis ylittävät alv-velvollisuuden liikevaihtorajan.

Työnantajarekisterissä oli vain noin 40 % osuuskunnista. On kuitenkin runsaasti palkkoja maksavia osuuskuntia, jotka eivät kuulu säännöllisiä palkkoja maksavan työnantajan rekisteriin. Maksut näet voi tilittää myös oma-aloitteisesti.

OSUUSKUNNAT OSAKEYHTIÖITÄ
AKTIIVISEMPIA TOIMIJOITA

Tilastokeskuksen yritystoimintatilastot antavat suuntaa myös muiden yritysmuotojen tilanteesta. Tilastokeskus on koonnut yritysmuodoittain (statfin.stat.fi) tietoja 'toimivista yrityksistä'. Kriteerinä on käytetty sitä, että yritys on ollut toiminnassa vuodesta

2001 alkaen yli puoli vuotta, ja yritys työllisti 2001 enemmän kuin puoli henkilöä tai liikevaihto oli vähintään 8 987 euroa.

Tämän tilaston mukaan osakeyhtiöistä toimi 97 146 eli noin 41,5 % kaupparekisteriin merkityistä 234 492 osakeyhtiöstä.

Toiminimistä toimivia olisi 89 679 eli noin 66 % kaupparekisteriin merkityistä 135 547 toiminimestä.

Osuuskunnissa näköjään toimitaan yritysmuodoista selvästi aktiivisimmin. On kuitenkin otettava huomioon, että Tilastokeskuksen

tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2001, mutta uusosuuskuntien tilasto on koottu kuluvalta vuodelta.

AKTIIVISIMMAT LAPIN JA
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNEISSÄ

Entä toimivuuden alueelliset vaihtelut? Jaoimme osuuskunnat niiden kotipaikan mukaan lääneittäin. Tosin osuuskunta voi toimia valtakunnallisesti tai se voi keskittyä muualle kuin viralliseen kotipaikkaansa. Taulukko 2. tarjoaa kuitenkin suuntaviivoja asian arvioimiseen.

Aktiivisimmin osuuskunnat näyttävät toimivan Lapin (72 %), Länsi-Suomen (71 %) ja Oulun läänissä (67 %). Etelä-Suomen lääniin rekisteröidyistä osuuskunnista vain noin 60 % näyttää ennakkoperintärekisteröinnin mukaan toimivan.

Erot suurenevat alv-rekisteröinnissä. Lapin läänissä alvvelvollisia on 70 % ja Etelä-Suomen läänissä 54 % uusosuuskunnista.

Lapissa on kuitenkin huomattavasti vähemmän osuuskuntia kuin Etelä-Suomessa. Syitä alueellisiin vaihteluihin pitäisi selvittää tarkemmin.

KAUPPAREKISTERISSÄ
MYÖS LEVÄTÄÄN

Toimivuudessa kiinnostaa erityisesti se, mihin rekistereihin yritys on rekisteröitynyt. Kaupparekisteriin (www.ytj.fi) on merkitty kaikki juridisesti olemassa olevat osuuskunnat.

Uudella osuuskunnalla on puoli vuotta aikaa perustamissopimuksen allekirjoituksesta ilmoittaa osuuskunta kaupparekisteriin, tai perustaminen raukeaa.

Kaupparekisterimerkintä ei kuitenkaan kerro siitä, toimiiko rekisteröity yritys aktiivisesti. Kaupparekisterissä on suuri määrä yrityksiä, jotka on laitettu lepäämään. Käytännössä kaikki ne yritykset, joilla on vain kaupparekisterimerkintä, ovat toimimattomia.

ENNAKKOPERINTÄREKISTERI
KERTOO VEROJEN MAKSUSTA

Ennakkoperintärekisterimerkintä on ensimmäinen apuväline, kun arvioidaan yrityksen toimintaa, sillä yleensä kaikki toimivat yritykset ovat siinä.

Ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys saa pidättää työntekijöidensä palkasta ennakonpidätyksen ja tilittää sen sotu-maksun kanssa verottajalle.

Ellei yritys ole ennakkoperintärekisterissä, voi verottaja tulkita palveluiden ostajan ja myyjän välisen suhteen työsuhteeksi. Aiemmin ennakkoperintärekisteriote edellytettiin jopa laskun liitteeksi, mutta nyt laskun maksaja voi itse tarkistaa merkinnän YTJ:stä eli yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä.

ALV-VELVOLLISUUS VIHJAA
VAKAVAAN BISNEKSEEN

Seuraava yrityksen toiminnan aktiivisuuden arviointimittari on arvonlisäverovelvollisuus. Kaikki ne yritykset, joiden alv-alaisuuteen

kuuluva liikevaihto ylittää kalenterivuonna 8 500 euroa, ovat velvollisia rekisteröitymään alv-rekisteriin.

Jonkin verran on yrityksiä, joiden toiminta ei kuulu alv:n alaisuuteen. Näitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat. Näillä yrityksillä voi olla paljonkin liikevaihtoa ilman alv-rekisteröintiä.

Viimeisin keino arvioida yrityksen toiminnan laajuutta rekistereistä on työnantajarekisteri, jonne rekisteröidään säännöllisesti

palkkoja maksavat työnantajat. Määritelmä tarkoittaa työnantajaa, joka maksaa vakituisesti palkkaa vähintään kahdelle palkansaajalle.

NIINA IMMONEN