Esimerkiksi laajennettu mahdollisuus lisäosuuksiin sopii parhaiten niille suurille yrityksille, joilla lisäosuusmaksut jo nykyään ovat käytössä. Pienillä osuuskunnilla ei ole Leppäsen mukaan kuin ehkä poikkeustapauksissa tarvetta ottaa lisäosuusmaksuja käyttöön, koska sama tavoite täyttyy varsinaisilla osuusmaksuilla.

"Ja muutenkin kestää aikansa, kunnes neuvojat ja konsultit ovat sisäistäneet uuden lain ja sen tuomat mahdollisuudet", Leppänen toteaa.

Pörssiin menolle
kulttuuriesteitä

Leppäsen mukaan osuuskuntien on vaikea kehitellä kovia arvonnousupapereita, mutta uuden lain mukaan niin osuusmaksut, lisäosuudet kuin sijoitusosuudetkin olisivat periaatteessa pörssiin vietävissä.

Pörssiin menon käytännön esteitä ovat Leppäsen mukaan sekä markkinoiden oudoksuminen että markkinoiden ohuus. Sijoittaja on tottunut mieltämään osuuskunnat käyttäjä- ja asiakasomisteisiksi yrityksiksi, joista sijoituksen tuotoksi ei ole saatavissa niin paksua siivua kuin muista yrityksistä.

"Voidaan myös kysyä, ovatko osuuskunnan jäsenetkään valmiit. Osuustoimintakulttuuri on perinteisesti ollut itsenäistä ja ulkopuolisen sijoittajan roolia voitaisiin helposti ruveta vertaamaan pankin valtaan velkaisessa yrityksessä, vaikka lisäosuudet tai sijoitusosuudet eivät äänivaltaa tuokaan", Leppänen pohdiskelee.

Lähimpänä pörssissä noteerattavaa arvopaperia voisivat olla sijoitusosuudet. Ne toimivat suunnilleen kuin osakeyhtiöiden etuosakkeet. Toistaiseksi niitä on käytössä vain muutamassa osuuskunnassa ja vain osuuskunnan jäsenille annettuja.

Liiketoiminta Oy:ssä
Holding osuuskunnassa

Tradekan hallinto- ja lakiasiainjohtaja Juha Laisaari oli tiiviisti mukana osuuskuntalain valmistelussa. Hän sanoo lakia nykyaikaistettaessa sitä halutun jonkin verran lähentää osakeyhtiölainsäädäntöön mutta säilyttää silti osuuskunnan erityispiirteet.

Tällainen erityispiirre on mm. jäsen ja ääni -periaate, johon sitten tuli kompromissina erityisesti pienehköjä työosuuskuntia helpottava poikkeus. Kymmenen äänen ääniporrastus ei suurissa osuuskunnissa merkitse mitään, mutta esimerkiksi jos lääkäriosuuskunnassa kalliit laitteet ovat yhden osuudenhaltijan tuomia, se voidaan ottaa huomioon äänivallassa.

Uudessa laissa on myös helpotettu jäsenten eroamista niin, että he voivat saada osuusmaksun entistä nopeammin takaisin erotessaan. Osuuskunnan muuttaminen osakeyhtiöksi on myös tehty joustavaksi.

"Erilaisilla yhtiömuodoilla voidaan joustavasti toteuttaa erilaisia tavoitteita. Tradekassa esimerkiksi holding-yhteisö on osuuskuntamuotoinen mutta liiketoimintaa harjoitetaan osakeyhtiömuotoisena. Näkisin, että osuuskuntien liiketoiminta tapahtuu entistä enemmän oy-muotoisena. Osakeyhtiöt voivat helpommin hakea kumppaneita ja saada pääomaa. Niitä voidaan yhdistää ja ne voidaan viedä pörssiin tarvittaessa", Laisaari sanoo.

Osuuksille vaikea
löytää jälkimarkkinoita

Osuustoiminnan keskeisistä periaatteista seuraa, ettei osuuksille käytännössä helposti synny jälkimarkkinoita. Osuuskunnat eivät siis edelleenkään mene pörssiin, Juha Laisaari tiivistää.

"Jos osuuskunnassa on 100 jäsentä ja osuus maksaa yhden rahan, ei kaverin kannata ostaa osuutta kahdella rahalla, kun hän voi liittyä osuuskuntaan suoraan yhdellä rahalla."

"Osakesalkun realisointi on omistajalle helppoa, mutta osuuksien arvonnousun realisointi vaikeaa. Osuuskunta sinänsä pystyy kyllä jakamaan voittoja jäsenilleen. Osuuskunnissa se ei ole kuitenkaan tavoitteena yleensä, vaan kilpailukykyisten palvelujen tarjoaminen jäsenille. Yritysmuodosta riippumatta keskeistä on toiminnan kannattavuus ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä, jotta yritys voi toteuttaa tehtäväänsä."

Laisaari pitää epätodennäköisenä, että lisäosuuksillekaan syntyisi samanlaisia arvonnousuodotuksia kuin osakeyhtiöissä osakkaille on mahdollista.

E-liikkeen tavoite jo 1970-luvun lopulla oli uudistaa lainsäädäntöä niin, että omien pääomien hankkiminen helpottuisi.

"Tänä päivänä Tradeka on yrityssaneerauksessa eikä harjoita säästökassatoimintaa. Säästökassojen toiminnan tulevaisuus on valtiovarainministeriössä valmisteltavana." Juha Laisaaren mukaan säästökassatoiminnan harjoittamista aletaan Tradekassa miettiä vasta yrityssaneerauksen päätyttyä vuoden 2003 lopussa, jos lainsäädäntö mahdollistaa säästökassatoiminnan jatkumisen.

Metsäliitossa uusi
lisäosuusmaksu

Metsäliiton kannalta uuden osuuskuntalain sallimista muutoksista merkittävimpiä lienee mahdollisuus useammanlaisiin lisäosuusmaksuihin.

Johtaja Jaakko Punkarin mukaan Metsäliitolla on tähän asti ollut vain yhdentyyppinen lisäosuusmaksu, jonka takaisinmaksu on ollut kuusi kuukautta seuraavasta tilinpäätöksestä lukien. Tulevien sääntöjen mukaan osuuskunnalla voisi olla myös lisäosuusmaksu-B, jonka takaisinmaksuaika olisi 18 kuukautta. Se tarjoaisi siten jäsenelle mahdollisuuden pidempiaikaiseen sijoitukseen.

"Osuuskunta voi nyt myös vapaammin määritellä koron suuruuden eri osuuspääoman lajeille", Punkari toteaa.

Talven aikana käsiteltyjen uusien sääntöjen mukaan Metsäliitolla voisi olla kolmenlaisia osuusmaksuja. Varsinaisten osuusmaksujen määrä oli vuodenvaihteessa 128 miljoonaa euroa ja lisäosuusmaksujen 284 miljoonaa euroa eli 1,4 miljardia markkaa.

Metsäliitto pidetään uudenkin osuuskuntalain aikana tiukasti asiakasomistajien yrityksenä. Sääntöjen mukaan lisäosuusmaksuun voi edelleen sijoittaa vain puukaupan yhteydessä. Maitotilit tai mökkitontin myynnistä tulleet rahat eivät käy.

Jokaisen osuuskunnan on käytävä läpi vähintään se sääntömuutos, että markat vaihdetaan euroiksi. Metsäliitossa osuusmaksuvelvoitteet pyöristetään täysiksi tai puoliksi euroiksi.

Monia on syytetty europyöristyksestä ylöspäin mutta Metsäliitossa pyöristettiin alaspäin. Punkarin mukaan osuusmaksuperusteet alenevat keskimäärin 0,9 prosenttia.

Osuuspankeissa
rahastokorotuskierros

Osuuspankeissakin on menossa sääntöuudistuskierros. Sitä käydään Osuuspankkikeskuksessa laadittujen mallisääntöjen pohjalta, joita työryhmässä olivat valmistelemassa sekä pankinjohtajien että hallinnon edustajat.

"Uuden osuuskuntalain hyvistä puolista voi mainita mahdollisuuden rahastokorotukseen", sanoo Osuuspankkikeskuksen ja OKO:n johtokunnan jäsen Heikki Vitie.

"Mallisäännöissä suositellaan osuusmaksuksi 100 euroa ja uskon, että hyvin moni pankki siihen päätyy. Monessa pankissa se merkitsee osuusmaksun korottumista mutta rahastokorotuksen vuoksi siitä tulee jäsenen kannalta ilmaiskorotus", selittää Vitie.

Toisena uudistuksena Heikki Vitie mainitsee parantuneen mahdollisuuden vaihtaa osuuspankin jäsenyydestä toiseen. Voimakkaan muuttoliikkeen oloissa mahdollisuus jäsenmaksun pikapalautukseen edesauttaa, ettei saman henkilön tarvitse olla jäsenenä kahdessa osuuspankissa samaan aikaan. Toki hän voi jatkaa vanhassakin pankissa muuton jälkeen, Vitie toteaa.

Vitie muistuttaa, ettei jäsenmaksu ole osuuspankeille kovin keskeinen varainhankintamuoto. Olennaisia ovat talletukset ja joukkovelkakirjat, joihin osuuskuntalain muutos ei juuri vaikuta.

"Peruspääomalle ei yleensä makseta erikseen korkoa, koska siitä koituu platinaetu. Lisäosuuksille maksetaan korkoa, joka vaihtelee pankeittain", Vitie kertoo.

Pekka Alarotu, Perimedia Oy

Paluu Viikko-Pellervoon