Osuuskuntien hallinnon ikääntymisestä
kartoitus: Tosi on!
Osuuskuntien hallintoväki on päässyt ikääntymään. Asia on noussut monissa osuuskunnissa puheeksi, mutta selvitystä laajemman keskustelun pohjaksi ei ole ollut.
   Osuustoiminta-lehti teki selvityksen Pellervo-Seuran jäsenosuuskunnista kaupparekisterin tietojen pohjalta. Niistä käytiin läpi 72 osuuskunnan hallitusten tai johtokuntien ikä- ja sukupuolijakaumat. Otoksessa on edustus kaikista ot-ryhmistä. Jäsenmääriltään isoimmista ryhmistä tarkasteltiin liikevaihdoltaan suurimpia osuuskuntia. Otoksen edustavuuteen tulee varaus siitä, että tiedot olivat eri vuosilta (1997-2001). Vahvasti suuntaa-antavana kartoitusta voidaan kuitenkin pitää.
   Tulokset paljastivat ikä-ongelman oletettua suuremmaksi. Isojen osuuskuntien hallituksissa tai johtokunnissa oli vain 8 % alle 40-vuotiaita, ja suuret ikäluokat olivat niissäkin suuria. Eniten alle 40-vuotiaita oli kotieläinjalostuksessa, 18 %.
   Suomalaista osuustoimintaa odottaa 10 vuoden sisällä iso sukupolvenvaihdos. Suurimmat ikäpommit ovat lihaosuuskunnissa (58 % 50-59-vuotiaita), Op-ryhmän pankeissa (54 % 50-59-v.) ja vakuutusyhdistyksissä (43 % 50-59-v.). Ne tulevat eteen ikärajojen muodossa, yleisiä ovat 62 ja 65 vuotta.
   Ongelmaksi tulee pätevien nuorten saanti hallintoon suurten ikäluokkien edustajien poistuessa. Ensin nuoria olisi löydettävä hallintoneuvostoihin, joista heitä nousisi hallituksiin tai johtokuntiin. Nuorta polvea kiinnostaakseen osuustoiminnan olisi oltava nykyistä näkyvämpää ja houkuttelevampaa - nuoria puhuttelevalla tavalla.
Nuorennuksessa naisia ja miehiä
Ikärakenteen lisäksi osuuskuntien hallinnossa on myös toinen ongelma: naisten vähäinen osuus. Selvityksen mukaan monien suurimpien osuuskuntien hallituksissa ei ollut yhtään naista. Otoksesta ei myöskään löytynyt yhtään naispuheenjohtajaa.
   Ikäkysymys on yksi Pellervon Päivän teemoista 18.4. Helsingin Messukeskuksessa. Osuustoiminta-lehti halusi kartoituksellaan antaa faktatietoa keskustelun pohjaksi. Sen tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa OT-lehdessä 1/2002 ja OT-lehden nettisivuilla. -Antti Mustonen

Tavoitteet täyteen vuonna 2001
Valio pitää 2002 näkymiä myönteisinä
Valio-konsernin tulos vuonna 2001 on noussut yli 20 prosenttia edellisvuoden tuloksesta. Voitto ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja oli 85 miljoonaa markkaa, edellisvuonna 64 Mmk. Tilikauden voitoksi verojen jälkeen jäi 76 miljoonaa markkaa. Tiedot ovat ennakkotietoja. Omavaraisuusaste laski himpun ja oli 43 prosenttia vuoden 2001 lopussa.
   Toimitusjohtaja Olavi Kuuselan mukaan tulos olisi ollut 170 miljoonaa markkaa vertailukelpoisella maidon hinnalla vuoteen 2000.
   Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi 20 prosenttia - eniten Belgiassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Valio-konsernin liikevaihto kasvoi 10 prosenttia.
   Kymmenen prosenttia kasvoi myös Valion vastaanottama maitomäärä. Valion hankintaosuus meijerimaidosta oli 79 prosenttia viime vuonna.
   Lisääntyneet tuotot ja kustannussäästöt pantiin lähes kokonaisuudessaan tuottajamaidon hintaan. Maidosta pystyttiin maksamaan osuuskunnille aiempaa paremmin Kuuselan mukaan siksi, että hintataso kotimaassa nousi, vientihinnat olivat hyvät, ja erityisesti alkuvuonna kapasiteetti oli hyvin käytössä.
   Valio-konsernin vuoden 2002 näkymät ovat Kuuselan mukaan positiiviset, vaikka yleiseen taloudelliseen tilanteeseen liittyykin epävarmuustekijöitä.
   Yksityiskohtaisia tietoja Valion omilla sivuilla.

Pellervon Päivän 2002 ohjelma
Pellervon Päivä 2002 on 18. huhtikuuta Helsingin Messukeskuksessa. Esiintyjien nimistä löytyvät muiden muassa Raimo Tammilehto, Harri Holkeri, Juha Siltala, Jyrki Jauhiainen, Esa Härmälä, ja satoihin nousee jälleen yritysten ja osuuskuntien johdon, hallinnon ja jäsenten joukko.
   Paneelin aiheena on uusien jäsenten valitseminen osuuskuntien hallintoon.

Uusi laki mahdollistaa uusia otteita yrityksissä
Menevätkö osuuskunnat pörssiin?
Osuustoiminnallisten yritysten ei oleteta rynnistävän hyödyntämään kaikkia uuden osuuskuntalain suomia mahdollisuuksia. Laki antaa aiempaa vapaammat raamit hallintaan ja pääomien hallintaan, ja osuusmaksut, lisäosuudet kuten sijoitusosuudetkin olisivat periaatteessa pörssiin vietävissä.
   Osuustoiminnalliset yritykset tekevät muutoksia, mutta pitävät silmällä sitä, että niille on oleellista huolehtia jäsenten hyvistä palveluista, selviää Pekka Alarodun Viikko-Pellervolle tekemästä artikkelista.