Aarne Hedetniemi Metsäliiton hallintoneuvoston varapj:ksi
Metsäliiton hallintoneuvosto valitsi uudeksi varapuheenjohtajakseen maanviljelijä Aarne Hedetniemen, 59, Haapajärveltä. Hedetniemi on Metsäliiton hallintoneuvoston jäsen vuodesta 1985.
   Edustajisto valitsee Metsäliiton hallintoneuvoston, johon kuuluu 30 metsänomistajajäsentä ja 4 henkilöstöryhmien edustajaa. Hallintoneuvosto valvoo edustajiston päätösten täytäntöön panemista sekä valitsee Metsäliiton hallituksen ja toimitusjohtajan.

HK Ruokatalo laajentaa siipikarjanlihaan Virossa
HK Ruokatalo Oyj rakentaa asemia Viron siipirkanjanlihamarkkinoilla. Yhtiö ostaa 24 prosentin osuuden Virossa toimivasta AS Linnulihatooted -nimisestä yhtiöstä.
   Linnulihatootedin pääomistajana 76 prosentin osuudella on HK Ruokatalon tytäryhtiö AS Rakvere Lihakombinaat. HK Ruokatalo saa kaupassa myös Virossa tunnetun Järlepa-tuotemerkin.
   AS Linnulihatooted jalostaa, markkinoi ja myy broilerin-, kanan- ja kalkkunanlihasta valmistettuja tuotteita. Näissä jalosteissa se on Viron toiseksi suurin noin 25 prosentin markkinaosuudella. Siipikarjanlihan kulutus on Virossa kasvussa.

LSO-osuuskunnan hallitukselle uusi puheenjohtaja
Sianlihan tuottaja Markku Aalto Jämijärveltä on valittu LSO-osuuskunnan hallituksen puheenjohtajaksi. Reijo Myyrinmaa jättäytyi tehtävästä siirtyessään luopumiseläkkeelle. Aalto on LSO-osuuskunnan hallituksen jäsen vuodesta 1994 ja HK Ruokatalon hallituksen jäsen. Varapuheenjohtajana jatkaa Pentti Virtanen. Uutena jäsenenä LSO-osuuskunnan hallitukseen on valittu maanviljelijä, kauppatieteiden maisteri Tiina Varho-Lankinen (38) Oripäästä.
   Varho-Lankinen on 85-vuotiaan LSO-osuuskunnan hallituksen ensimmäinen naisjäsen. Hänen tilallaan tuotetaan broilereita ja pihvinautoja ja peltokasveja. Vuoden 2001 alussa hän ryhtyy tilan ulkopuolisissa tehtävissä Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen tieto- ja viestintätekniikan projektipäälliköksi.
   LSO-osuuskunnan kokous valitsi puheenjohtajan Pekka Laurilan ja varapuheenjohtajan Juha Kylämäen jatkamaan tehtävässään.

Broilertalolle kalkkunanteurastamo Säkylään
Broilertalo Oy korvaa Köyliön siipikarjanteurastamonsa uudella teurastamolla Säkylässä. Kalkkunoita, broileremoja ja kanoja varten tehtävä laitos maksaa noin 30 miljoonaa markkaa ja on valmis vuoden 2001 lopulla. Broilertalo on HK Ruokatalo Oyj:n siipikarjanlihaan erikoistunut tytäryhtiö.
   Köyliön teurastamo suljetaan uuden valmistuttua. Köyliön noin sadan hengen työpaikat siirretään kymmenen kilometrin päässä olevaan Säkylän tehtaaseen. Säkylässä jatkuu konsernin leipomotuotteiden valmistus sekä kypsien siipikarjatuotteiden valmistus kuten tähänkin asti.
   "Uusi teurastamo on korvaus- ja rationalisointi-investointi, sillä Säkylän toimipisteessä on tällä hetkellä vapaata tilaa noin 2000 neliömetriä, kertoo toimitusjohtaja Timo Tuomola Broilertalosta. Uutta tilaa rakennetaan tuhannen neliömetrin verran.
   Elintarviketiedon mukaan kalkkunanlihan kulutus on kasvanut Suomessa tämän vuoden tammi-lokakuun aikana  53 prosenttia. Kasvu jakautuu tasaisesti kaikkiin kalkkunatuoteryhmiin. Kalkkuna myydään tällä hetkellä yhä pitemmälle jalostettuna - luuttomina suikaleina, pihveinä ja paisteina myös marinoituina. Broilertalon tämän joulun suosikkituotteita ovat perinteiset kalkkunafilee- ja juhlarullat sekä uutuudet joulupaisti, kalkkunapaisti ja valmiiksi suolattu uunifilee.
   Broilertalo tuotti ja markkinoi suomalaista siipikarjanlihaa Kariniemen -merkillä viime vuonna yli 33 miljoonaa kiloa, sen osuus Suomen siipikarjanlihamarkkinoista on 55 ja kalkkunamarkkinoista 36 prosenttia.

Antikainen Lakeuden Lv:n johtoon
Lakeuden Lähivakuutusyhdistyksen toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.1.2001 alkaen yhteiskuntatieteiden maisteri Juha Antikainen (39). Antikainen on aikaisemmin työskennellyt Lähivakuutus-yhtiön jällenvakuutus- ja matemaattistilastollisessa yksikössä osastopäällikkönä.
   Lakeuden Lähivakuutusyhdistys on maksutuloltaan Lähivakuutus-ryhmän neljänneksi suurin lähivakuutusyhdistys. Sen pääkonttori sijaitsee Seinäjoella.

Härmälä ja Borgström Pellervon puheenjohtajiksi
Entiset varapuheenjohtajat nousivat Pellervon valtuuskunnan ja johtokunnan uusiksi puheenjohtajiksi valtuuskunnan kokouksessa 12. joulukuuta Helsingissä. MTK:n puheenjohtaja ja Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen Esa Härmälä on Pellervo-Seuran uusi valtuuskunnan puheenjohtaja ministeri Heikki Haaviston jäätyä tehtävästä ikäpykälän vuoksi. Vuorineuvos Matti Kavetvuon jälkeen Pellervon johtokunnan puheenjohtajaksi tuli maatalous- ja metsätieteiden maisteri Marcus H. Borgström. Heidän toimikautensa alkaa vuoden 2001 alusta.
   Sipoolainen Borgström on mm. HK Ruokatalo Oyj:n hallituksen ja Finlands Svenska Andelsförbundin johtokunnan puheenjohtaja, Itä-Uudenmaan Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja sekä Osuuskauppa Varubodenin hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja kansainvälisissä tehtävissä EU:n maatalousosuustoimintajärjestön COGECAn ensimmäinen varapuheenjohtaja.
   Uudeksi valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi valittiin Sotkamon kunnanjohtaja, arkkitehti Erkki Vähämaa.
   Johtokunnan varapuheenjohtajaksi valittiin maanviljelysneuvos Reino Penttilä Nurmosta. Erovuorossa olleet emäntä Anne Kylmäniemi Posiolta ja maanviljelysneuvos Arimo Uusitalo Kiikalasta valittiin edelleen johtokuntaan. Erovuorossa olleen Kavetvuon tilalle tulee maanviljelijä Kari Inkinen Ruokolahdelta.
    Ikäpykälän vuoksi valtuuskunnasta eronnutta kunnallisneuvos Pertti Vuolaa seuraa toiminnanjohtaja Taisto Koponen Espoosta.
   Valtuuskunta hyväksyi Pellervon toimintasuunnitelman vuodeksi 2001. Siinä korostuvat Pellervon tehtävien ja strategian (2002-05) ja osuustoiminnan kehittäminen, lainsäädännön, EU:n laajenemisen, kansainvälisen kaupan asiat.

Maija Silvennoinen: raakakypsytys mureuttaa lihaa
Keittiömestari Maija Silvennoinen sanoo olleensa kova palauttamaan raaka-aineita Helsingin aikanaan kun ei ole ollut tyytyväinen niiden laatuun. Nyt hän tekee mitä on aina halunnut tehdä: ruokaa kotipuolessa Saarijärvellä tuoreista lähiraaka-aineista, opettaa ja puhuu eri tilaisuuksissa. Televisiossa hänet tunnetaan ruokaohjelman valoisana vetäjänä ja kotimaisten raaka-aineiden käyttäjänä.
   Silvennoisen mielestä jokaisen pitäisi saada nauttia hyvästä ruoasta hyvällä omallatunnolla eikä hän pidä siitä, että milloin mikäkin ruoka nostetaan pahaan sävyyn epäterveelliseksi. Silvennoinen ei kaihda perinteisiä maukkaan ruoan aineksia voita eikä kermaa. Hän sanoo, että jokaisen kokin on osattava käyttää niitä ja suolaa sopivasti niin, että ruoasta tulee suuhun sopivaa.
   "Miksi ei puhuta lisäaineista?", hän kysyy.
   Maataloustoimittajien yhdistys palkitsi Maija Silvennoisen kerran vuodessa myönnettävällä Tiedonjyvä-palkinnolla. Yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Kontio mainitsi palkintoa luovuttaessaan, että Silvennoinen voi olla esimerkkinä paitsi ruoka-asioissa niin vaikkapa maalle muuttajana.
   Kotimaisen ruoan puolestapuhuja myös tietää syyn ravintoloiden haluun käyttää kaukaa tuotua lihaa. Syy on juuri se: liha tulee kaukaa ja ehtii raakakypsyä, jolloin siitä tulee mureaa. Hän sanoo, että suomalaiset eivät tunne raakakypsytysasiaa. Meillä liha tulee liiankin tuoreena kuluttajalle, sellaisenaan siitä ei välttämättä edes saa mureaa. Esimerkiksi kotona lihaa voi raakakypsyttää foliossa 0-+4 asteessa, mutta lihan pitää olla isona palana eikä leikattuna.

A-Tuottajat hankintayhtiöksi Atrian ympärille
Itikka osuuskunta, Lihakunta ja Osuuskunta Pohjanmaan Liha perustavat yhdessä Atria Oyj:n kanssa neuvonta- ja hankintayhtiön, A-Tuottajat Oy:n. Yhtiön toiminta on tarkoitus käynnistää vuoden 2001 alusta lähtien. Nyt tehty aiesopimus vaatii mm. kilpailuviranomaisten hyväksynnän.
   Itikka osuuskunnan, Lihakunnan ja Pohjanmaan Lihan hallinnossa on nähty, että hankinnan yhteistyöllä voidaan parantaa neuvontatyön resursseja ja laatua sekä lisätä tuotantoketjun ohjattavuutta. Hankinta voidaan nykyistä vähemmin henkilömäärin ja samalla parantaa tuottajan saamaa palvelua.
   Osapuolten mukaan tavoite on päästä noin 15 miljoonaan markan vuosittaisiin kustannussäästöihin. Se lisää kilpailukykyä.
   A-Tuottajat Oy:stä tulee Suomen johtava lihan hankintayhtiö. Sen vuotuinen tilitysten arvo vuoden 1999 hinnoin tulee olemaan noin miljardi markkaa.
   A-Tuottajat Oy on palveluorganisaatio, jolta Itikka osuuskunta ja Lihakunta ostavat hankintatyökokonaisuuden. Osuuskunta Pohjanmaan Lihan hankinta ja eläinvälitys säilyvät edelleen osuuskunnan omina toimintoina; koordinoituna A-Tuottajat Oy:n kanssa. Muutoksista huolimatta tuottajat asioivat edelleen omien osuuskuntiensa kanssa. Kaikki tuotantosopimukset tehdään osuuskunnan ja tuottajan välillä ja tuottajatilitykset hoituvat osuuskuntien kautta. Järjestely ei muuta osuustoimintaan kuuluvia hinnoitteluperiaatteita.

Vaposta kolmasosa Metsäliitolle
Kolmannes valtion omistaman Vapo Oy:n osakkeista siirtyy Metsäliiton omistukseen allekirjoitetun esisopimuksen mukaan. Metsäliitto maksaa osakkeista 550 miljoonaa markkaa. Metsäliitto aikoo nostaa omistuksensa 49,9 prosenttiin, mikäli eduskunta hyväksyy asian. Kauppa edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää.
   Tavoitteena on muodostaa osapuolten energia- ja sahaliiketoimintojen välille tasavertainen yhteistyö. Näin halutaan taata Vapon kannattavan liiketoiminnan jatkuminen, mikä puolestaan johtaa kumpaakin osapuolta hyödyttävään kehitykseen, yhteisetujen tasavertaiseen kehittämiseen ja riittävään vuotuiseen tuottoon osapuolten sijoittamalle pääomalle. Myös kotimaisen puupolttoaineen lisääminen on kehittämiskohteena.
   Vapo Oy on perustettu 1940 ja se on valtion täysin omistama Vapo-konsernin emoyhtiö. Vapo-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 1 981 miljoonaa markkaa ja liikevoitto 154 miljoonaa markkaa (7,8 %). Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,4 % ja omavaraisuusaste 57,7 %. Vapo-konsernin henkilöstön määrä oli vuodenvaihteessa 1 162. Energiatoimiala käsittää 44,5 % konsernin liikevaihdosta. Henkilöstöä tällä toimialalla oli 431.
   Vapo on Suomen neljänneksi suurin sahateollisuusyritys. Vapo Timber -konserniin kuuluu kuusi sahaa, suurin Vapon sahoista sijaitsee Keski-Suomessa Hankasalmella ja lähes yhtä suuri on Lieksan Kevätniemessä.
   Vapo-konserniin kuuluu Helsingin Pörssin I-listalla oleva Kekkilä Oy, josta Vapo omistaa 60 %. Sen päätuotteita ovat kasvualustat ja kasvinravinteet. Kekkilän liikevaihto oli viime vuonna 204 milj. markkaa ja liikevoitto 9,8 %. Henkilöstöä oli 151. Lisäksi konserniin kuuluu Vapo Oy Biotech, joka valmistaa hajukaasujen puhdistussuodattimia ja kompostointilaitoksia. Sen osuus konsernin liikevaihdosta on 2 %.

Liha-alaa eheytettiin Pellervo-Instituutissa
Tanskalainen liha-ala on rohkaistunut meijeripuolen Ruotsin-valloituksesta. Pellervo-Instituutissa esiintynyt tanskalainen osastonjohtaja Gunner Sörensen kertoi, että jonakin päivänä tanskalaiset omistavat Ruotsin liha-alan kuten on käynyt maitopuolella.
   Yksi liha-alan rakenteesta käydyn keskustelun pohjista oli MTK:n puheenjohtajan Esa Härmälän suositus keskusteluun liha-alan nykyistä terveemmästä rakenteesta. Härmälä uudistikin näkemyksensä Pellervo-Instituutin lihaseminaarissa.
   HK Ruokatalon toimitusjohtaja Simo Palokangas tarkasteli liha-alalla Suomessa toimivien yritysten kannattavuutta. Suomess on noin 150 liha-alan yritystä. Palokangas raamitti, että isot pärjäävät, pienissä yrityksissä on hyvin menestyviä yrittäjiä, mutta keskisuuret ovat vaikeuksissa.
   Palokankaan mukaan kokoa tärkeämpi liha-alan yrityksen kannattavuuden kuvaaja on käyttöaste. "Usein ihannoidaan liikaa uutta tekniikkaa ja kokoa." Hän käytti hyväkseen Danish Crownin verkkosivuilla olevaa toimitusjohtaja Kjeld Johannesenin haastattelua, jossa tämä antaa ymmärtää Danish Crownin hakevan kasvua lisäämällä tuotteiden jalostusastetta, mikä todennäköisesti heijastuisi Suomeen. HK Ruokatalo on laajenemisessaan suuntautunut ulkomaille hankkimalla Rakveren tuotantolaitoksen Virosta.
   Palokangas tarkasteli myös Espanjan suurimman lihanjalostajan Campofrion sekä maailman suurimman sianlihan jalostajan amerikkalaisen Smithfield Foodsin asemaa. Ruotsissa ja Norjassa liha-alan rakenteen uusiminen ei ole onnistunut, ja yritykset tekevät runsaita tappioita. Palokangas huomautti myös, että kilpailuviranomaiset asettavat fuusioille reunaehtoja, jotka tehokkaasti syövät kaavailtuja yhdistämishyötyjä.
   Tuore ruoka säilyy pitkään paikallisena tuotteena, mutta lihavalmistemarkkinat pirstaloituvat, ja Palokankaan mukaan bulkkituotteet vähenevät. Kaupan rakenteiden arvioitavissa olevat muutokset tietänevät sitä, että suomalaiset saavat lisää kilpailua ulkomailta.
   Esa Härmälä katsoi, että kaupalla on liikaa neuvotteluvoimaa suhteessa lihayrityksiin, ja esimerkiksi leikkeletuotteet vaihtuvat taajaan valikoimissa. Hän painotti sellaisten brandien merkitystä, joita kaupalla ei ole varaa laistaa. Härmälän mukaan yrityksien on nyt puolustettava brandejaan voimakkaasti.
   Atrian toimitusjohtajan Seppo Paatelaisen mukaan Euroopan markkinoilla ei ole liha-alalla tuoretuotteissa isoja kansainvälisiä yrityksiä eikä brandeja.
   Kotieläinasiamies Pekka Pesonen Brysselistä katsoi, että tärkeimmät suomalaisen liha-alan selviytymiskeinot ovat tuen suuntaaminen markkinoiden vaatimusten mukaan ja eurooppalaisten lisäarvotekijöiden korostaminen markkinoinnissa.-MN

Metsäliitto tekee yhtä parhaista vuosistaan
Metsä-Serla teki lähes kaksinkertaisen tuloksen tänä vuonna verrattuna viime vuoden tammi-syyskuuhun, mutta monet tekijät tukivatkin yritystä: myynti kasvun lisäksi myyntihinnatkin kohosivat, taalan kurssi on ollut edullinen, ja Modo Paper tuli kuvioihin 1. heinäkuuta. Liikevoittoa kertyi 438,3 miljoonaa euroa (247,7 Me) ja tulos ennen satunnaisia eriä 340,3 miljoonaa euroa (186,5 Me).
   Ensi vuodesta toimitusjohtaja Jorma Vaajoki on varovainen. Hän odottaa presidentinvaalien tulosta ja USA:n kansantuotteen kehittymistä - ja markkinoissa on paljon myös tunnelmaa ja psykologiaa.
   Pääjohtaja Antti Oksanen totesikin lehdistötilaisuudessa 30. lokakuuta, että vuodesta 2000 on tulossa yksi yhtymän parhaista vuosista. Alkuvuosi on mennyt erittäin hyvin, loppuvuosi ei kuitenkaan ole aivan yhtä menestyksekäs joulukuun pyhien seisokkien vuoksi. Metsä-Serla on kasvanut poikkeuksellisen vahvasti, myös Finnforest menestyi kohtuullisesti. Sijoitetun pääoman tuotto on parasta vuoden 1995 jälkeen. Metsäliitto tulosta rasittivat väliaikaisesti sisäiset siirrot. Sen voitto ennen satunnaiseriä oli 58,5 miljoonaa euroa kun se viime vuonna oli kolme miljoonaa euroa suurempi. Sijoitettu pääoma tuotti melkein 11 prosenttia ja osuuspääoman kertymä oli 35,9 miljoonaa euroa.
   Ruotsalaisen Modo Paperin hankinta näkyy Metsä-Serlan luvuissa. Modo tekee 35 prosenttia liikevaihdosta ja 30 prosenttia voitosta. Modo ja sellu muodostavat noin puolet Metsä-Serlan taseesta.
   Vaajoen mukaan paperin markkinahinnat nousevat edelleen, ja Metsä-Serlan loppuvuodesta näyttää tulevan hyvä, koko vuodesta ilmeisesti parempi kuin viime vuodesta. Toistaiseksi ei ole merkkejä hintojen laskusta, ja vuoden 2001 alun oletetaan sujuvan nykyiseen malliin. Vaajoki muistuttaa, että maailmantalouden kehittyminen tulee osoittamaan myös Metsä-Serlan menestymisen.
Juhlat ovat ohi. Vaajoen ja Oksasen muistutukset maailmankaupan vaikutuksesta räväytti ilmoille Finnforestin toimitusjohtaja Ari Martonen. "Juhlat ovat ohi, jos niitä koskaan olikaan", Martonen oikaisee yleisiä käsityksiä koko metsäteollisuuden juhla-ajoista. Pohjois-Amerikassa rakentaminen on tyssännyt ja sahatavaran hinnat ovat laskeneet noin kolmanneksen, kasvu on hyytymässä myös Japanissa. Euroopassa puolestaan suomalaiset ja ruotsalaiset syytävät ennätysmäärät sahatavaraa markkinoille ja pitävät huolen roimasta ylitarjonnasta, jota vielä Venäjä ruokkii. Vahva dollari sentään pitää amerikkalaiset poissa Euroopasta.
   Parin sahan seisokeilla ei Martosen mukaan markkinakuvaa ja hintoja muuteta: seisokki vain antaisi tilaa uusille tulijoille - ja sinäkin aikana jäisivät katteet saamatta. Sahatavaran hinnan ja tukin hinnan on suuri. Teollisuudella menee mäntytukin kanssa paremmin kuin kuusitukin. Pääjohtaja Oksanen toivoo, että puun hinnoissa saavutettaisiin pitkäjänteinen tilanne, etteivät hinnat heittelisi aina vain voimakkaasti markkinatilanteen mukaan.
Zandersista neuvotellaan. Metsä-Serla on käynnistänyt Grafiskt Papperin myymisen, minkä EU asetti ehdoksi Modo Paperin ostosta. Metsä-Serla on neuvotellut saksalaisen hienopapereita ja erikoispapereita valmistavan Zanders Feinpapieren enemmistöosuuden hankkimisesta. Sen pääomistaja on International Paper. Jorma Vaajoki sanoo, että neuvottelut jatkuvat.
Finnforest investoi. Finnforest aloittaa lämpökäsitellyn puun tuotannon Kaskisissa syyskuussa 2001. Kuuden miljoonan euron sijoitukset vaativa laitos tuottaa lämpökäsiteltyä puuta noin 50000 kuutiometriä vuodessa kun se on kokonaan valmis vuonna 2001. Tuotteen nimeksi tulee Finnforest ThermoWood® ja siitä tulee ensimmäinen PEFC-sertifioitu tuote Euroopassa. Kosteuden keston ja mittapysyvyytensä lisäksi ThermoWood kilpailee markkinointi- ja kehitysjohtaja Markko Ihamuotilan mukaan koristepuuna trooppisten kovapuiden kanssa.
   Toinen Finnforestin juuri päättämä investointi on I-palkkitehdas Bremeniin Pohjois-Saksaan. Tuotantolinjan hinta on viisi miljoonaa euroa. Linja on valmis ensi syyskuussa, ja sen viiden miljoonan juoksumetrin vuosituotannon Finnforest myy valtaosin Saksan, Ison-Britannien ja Ranskan markkinoille. I-palkkia käytetään rakennusten ala- ja yläpohjassa ja kattorakenteissa.-MN

Valio vähentää Sotkamosta 56 ja Tampereelta 53 työpaikkaa
(28.10.2000)Yt-neuvottelut Tampereen ja Sotkamon osuusmeijereissä sekä Aito Maito Fin Oy:ssä ovat päättyneet, ja Valio Oy vähentää yrityksistä yhteensä 109 työntekijää vuoden 2001 alussa. Sotkamosta vähenee 56 ja Tampereelta 53 työpaikkaa.
   Torstaisen tiedotteen mukaan Valio jatkaa Sotkamossa maitonesteiden valmistusta Kainuun, Nurmeksen ja Lieksan alueille. UHT-tuotteiden valmistusta jatketaan Valio Oy:n Turengin tehtaan kanssa tarkistetun työnjaon mukaan. Juustoleivän ja kaseiinin valmistus keskitetään Sotkamoon. Voin, maitojauheen, luomumaidon sekä mehujen ja keittojen valmistus siirretään Valion muihin tehtaisiin.
   Nestevarastotoimintoja jatketaan Sotkamossa, muiden tuotantolaitosten valmistamat tuotteet toimitetaan jatkossa Oulusta. Kenttä- ja puhelinmyynti keskitetään Ouluun, taloushallinto Seinäjoelle, Riihimäelle ja Ouluun, tuottajamaito- ja karjantarkkailunäytteiden analysointi tehdään Lapinlahdella.
   Tampereen meijerissä tuotetaan maitonesteet Tampereen myyntialueelle. Jogurtin ja viilin valmistus jatkuvat toistaiseksi. Nestevarastotoiminnot keskitetään Nekalaan, Lakalaivaan jää kiinteiden tuotteiden ja pakasteiden varastointi sekä vuokravarastotoiminto. Myyntitoiminnot keskitetään Nekalaan. Myynnin ja materiaalitoimintojen taloushallinto hoidetaan jatkossa osittain Tampereella, osittain Helsingissä. Tuotannon taloushallinto keskitetään Riihimäelle.

PTT ennustaa hidastuvaa talouskasvua, paperikoneet käyvät lähes täysillä
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT ennustaa taloudun kasvuvauhdin hidastuvan ensi vuonna neljään prosenttiin tämän vuoden viidestä prosentista. Inflaatiokin vauhti talttuu, mutta toimitusjohtaja Vesa Vihriälän mukaan kahden prosentin inflaation alle ei päästä ensi vuonnakaan.
   Palkankorotukset asettunevat reiluun kolmeen prosenttiin ensi vuonna, liukumat jäävät noin yhteen prosenttiin. Vihriälä pitää todennäköisenä keskitettyä ratkaisua, ja reaalitulot noussevat noin kolme prosenttia. Vuosien 2002-2003 palkkaratkaisujen hän arvioi olevan alle kolmessa prosentin nousua. Työttömyysluvut eivät elvy: työllistymisen paraneminen päin vastoin hidastuu ensi vuonna.
   Inflaation lisäksi viime aikojen puheenaiheita on öljyn hinta. Erikoistutkija Kalle Laaksosen mukaan öljyn hinta pysynee korkealla pitkään, joskin energiakriisin aikaisista ilmiöistä ollaan hyvin kaukana, eivätkä panosten kustannukset näinä päivinä siirry lopputuotteiden hintoihin yhtä herkästi kuin takavuosina.
   PTT:läisten mukaan käy entistä ilmeisemmäksi, että aluekehitystä on tasapainotettava tehokkaammin kuin mitä nyt tehdään. Muuttoliike jatkuu, vaikkakaan ei yhtä kärjistyneesti suurkeskuksiin kuin vuosi sitten.
   Maatalouden yrittäjätulo nousee tänä vuonna yli 20 prosenttia. Tutkimusjohtaja Panu Kallion mukaan syinä ovat lähinnä hyvä sato ja tukien nousu. Ensi vuonna yrittäjätulo painunee taas alle 1997 tason.
   Metsä- ja puutaloudessa eletään yhä paranevia aikoja. Tutkimusjohtaja Ritva Toivosen mukaan paperikoneet käyvät ensi vuonna 97-98 prosentin teholla, vain pakolliset katkot pudottavat käyttöastetta täysistä lukemista. Paperin hinnat nousevat tänä vuonna 12 prosenttia, sellun markkahinta jopa 50 prosenttia viime vuodesta.
   Puukaupat lisääntyvät noin kymmenen prosenttia viime vuodesta, vaikka markkinahakkuita tehdään yksityismetsissä noin kolme prosenttia enemmän kuin 1999. Entiset ennätykset ropisevat: ensi vuonna markkinahakkuut nousevat 58-59 miljoonan kuutiometrin tasolle yli tämänvuotisen ennätyksen, ja puukauppoja tehdään viisi prosenttia enemmän kuin tänä vuonna.
   Vuoteen 2006 mennessä kaikkien on oltava siirtynyt puun myyntivoittoverotukseen metsän pinta-alaverotuksesta.
   PTT on vahvistanut suhdannekuvajulkaisuaan teemakirjoituksin. Tutkija Anna-Kaisa Rämön ja Joensuun yliopiston toteuttaman kyselyn mukaan metsänomistajaa kannustaa energiapuun myyntiin metsänhoidon tarve sekä puuntuotannon kasvattaminen. Metsänomistajat eivät kuitenkaan löydä ostajaa energiapuulle.

FCC mukaan FTP Group -kehitysyhteistyöliittymään Suomalainen kehitysyhteistyö keskittyy ja tehostuu siten, että Suomen kehitysyhteistyökeskus FCC, Terra Consulting ja FTP International muodostavat kolmestaan FTP Group -nimisen yhteenliittymän.    Kehitysyhteistyökeskus FCC:stä tulee FCC International Oy, josta FTP International omistaa 52 prosenttia, Pellervo-Seura ry ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK kumpikin 24 prosenttia. FTP Internationalin omistaa opetushallitus, ja Terra Consulting on FTP:n sataprosenttisesti omistama tytäryritys.    FTP Group on Suomen johtavia konsulttiyrityksiä, joka toimii kansainvälisissä maaseudun kehittämishankkeissa. Terra Consultingilla ja FTP Internationalilla on jo pitkään ollut vahva asema maatalouden kehittämisessä. FCC:n (Finnish Cooperative Development Center), MTK:n ja Pellervon asiantuntemus maatalouden ja osuustoiminnan alalla tuo yritykselle tärkeää lisäarvoa.    MTK ja Pellervo lisäävät tukeaan kehitysyhteistyölle uuden yrityksen myötä. Ruokahuollon turvaamisen lisäksi päämääränä on tukea osuustoimintaa ja maaseudun edunvalvonnan kehittymistä erityisesti Itä-Euroopan maissa niiden tavoitellessa EU-jäsenyyttä. Asiantuntemuksen yhdistäminen tehostaa palveluja Kaikilla kolmella yrityksellä on vahva kokemus koulutuksesta ja instituutioiden kehittämisestä. FTP International on lisäksi johtava koulutuksen ja opetuksen konsulttiyritys.    Yritysten yhteenliittymä kykenee entistä tehokkaammin ja menestyksekkäämmin viemään suomalaista asiantuntemusta kansainvälisille markkinoille. FTP Groupilla on maaseudun kehittämisprojekteja neljässätoista maassa Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Itä-Euroopan maissa. Vuosittainen kokonaislaskutus on noin 50 miljoonaa markkaa.    Kaikki kolme yritystä jatkavat edelleen juridisesti toisistaan erillisinä ja huolehtivat omista sopimusvelvoitteistaan. Hallinnollisesti yritysten toiminnot kuitenkin yhdistyvät. FTP International erikoistuu koulutus-, metsä- ja ympäristöpalveluihin sekä pienyritysten kehittämiseen ja Projekct Cycle Managenment -koulutukseen, joita myös FCC ja Terra hallitsevat. Terra Consulting vastaa maaseudun kehittämishenkkeista, FCC International osuustoiminnan ja maatalouden kehittämisestä.    MMM Tapio Järvinen jatkaa FTP Internationalin toimitusjohtajana. FCC Internationalin		FCC Internationalin toimitusjohtaja Heikki Isosaari Projekti- koordinaattori Marketta Lindberg
toimitusjohtajana jatkaa tohtori Heikki Isosaari, ja yrityksen projektikoordinaattori on Marketta Lindberg.  Tapio Järvisestä tulee myös Terra Consultingin toimitusjohtaja. Terran edelliset omistajat, Petri Ollila ja Klaus Talvela jatkavat yhteistyötä FTP Groupin kanssa.

Valion vienti kiihtyi, tulos ja tilitysnäkymät edellisvuotisia paremmat
Valio-konsernin liikevaihto kasvoi tammi-elokuussa 10 % edellisen vuoden vastaavan ajan liikevaihdosta. Tulos ennen satunnaisia eriä oli 240 Mmk, mikä on 25 % parempi kuin vertailukelpoinen tulos edellisen vuoden vastaavana aikana.
   Valion viennin ja ulkomaantoimintojen liikevaihto on kasvanut 35 prosenttia tammi-elokuussa. Vienti Suomesta kasvoi 42 % ja ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto 21 prosenttia. Voin, juuston ja jauheiden vienti kasvoi voimakkaasti. Vienti Venäjälle on parantunut nopeasti Venäjän talouden parannuttua. Vahva dollari on auttanut juustovientiä Yhdysvaltoihin ja kompensoinut osaltaan EU:n vientitukien tason laskua. Tytär- ja osakkuusyritykset Yhdysvalloissa ja Ruotsissa paransivat tulostaan.
   Valion kotimaan liikevaihto kasvoi prosentin. Juustojen ja mehujen myynti nousi, mutta epäsuotuisan kesän vuoksi jäätelön myynti laski 3 % edelliseen vuoteen verrattuna.
   Valio vastaanotti kotimaassa maitoraaka-ainetta 5 % enemmän kuin vuonna 1999. Valion hankintaosuus oli alkuvuonna 70 prosenttia. Osuuskunta Maito-Pirkan ja Kainuun Osuusmeijerin kanssa tehty sopimus tuotantolaitosten vuokrauksesta astui voimaan syyskuun alussa. Osuuskunnat toimittivat osan maidostaan Valiolle jo alkuvuoden aikana.
   Tulostason paranemisen ansiosta Valio aikoo maksaa maidosta korkeamman tilityshinnan kuin alkuvuonna, joten tilinpäätöksessä esitettävä tulos tulee olemaan oleellisesti tässä katsauksessa esitettyä pienempi. Maito-Pirkan ja Kainuun Osuusmeijerin valmistuksen ja myynnin siirto saattaa aiheuttaa Valiolle kertaluonteisia kuluja, joiden määrää ei vielä pystytä tarkasti arvioimaan. Konsernin rahoitusasema pysyi hyvänä ja omavaraisuusaste oli elokuun lopussa 46 prosenttia. Henkilöstömäärä väheni 4 067:ään eli noin 300:lla työntekijällä.

OP-keskus ennustaa hyvää talousvuotta vielä vuodesta 2002
Osuuspankkikeskuksen mukaan Suomen talouskasvu jatkuu nopeana. OPK pitää bruttokansantuotteen tälle vuodelle edellisen ennusteensa 5,5 prosentin tasossa. Viennin vaikutus talouteen on osoittautunut arvioitua suuremmaksi. Inflaatiomme on eurotasoa nopeampaa, ja öljyn hinnan nousu saattaa heijastua hintoihin ja palkkaratkaisuihin herkemmin kuin muissa EU-maissa. Vuodeksi 2001 Osuuspankkikeskus ennustaa Suomen bkt:ksi 4,5 prosenttia ja 4,5  prosenttia vuodeksi 2001.
   Pääekonomisti Timo Lindholm Osuuspankkikeskuksesta luottaa siihen, että vuosi 2002 voi olla vielä hyvä talousvuosi. Hän sanoo, että meillä ei ole nyt niitä murheita, joihin edelliset talouskasvut ovat pysähtyneet.
   "Reaaliansioissa ei ole hurraamista. Reaaliansiotason nousu tälle vuodelle on noin 0,8 prosenttia. Se on ollut tätä huonompi vain laman aikana vuosina 1992-93." Kotitalouksien reaalisen ostovoiman kasvu on kuitenkin noin 3,5 prosentissa kuten edellisinä vuosina.
   Osuuspankkikeskuksen suhdanne-ennusteen tekevät Lindholmin lisäksi ekonomisti Jorma Vanninen ja tutkimusassistentti Anneli Tikkanen. Ennusteen mukaan olemme syksyllä 2000 suhdannehuipussa euroalueella, Yhdysvalloissa huippu on jo ohitettu.
   Öljyn nopeasti noussut hinta jarruttaa talouskasvua vähitellen EU:n alueella. Osuuspankkikeskuksen mukaan riski tuntuvaan inflaatioon ei ole kuitenkaan suuri, koska tuottavuus on parantunut eivätkä valtiot ole riippuvaisia öljystä yhtä lailla kuin aikaisemmin.
   Työttömyys ei juuri hellitä Suomessa. Ennusteen mukaan se painuisi alle yhdeksän prosentin vuoden 2001 aikana, mutta Lindholmin mukaan työttömyys alkaa olla paljolti rakenteellista eli pitkäaikaistyöttömien ammattitaidolle ei ole kysyntää. Verokevennyksiä Lindholm pitää perusteltuna, mutta siirtäisi itse tuloveropuolelta miljardi markkaa bensiiniveron alentamiseen.
   Teollisuuden tuotanto jatkaa hyvää kasvuaan. Rakennustamista väestökeskusten asuntojen kalliit hinnat ovat jo hieman vähentäneet, myös palvelujen kasvu hieman pienenee.
   Vientinäkymät ovat edelleen hyvät, ja Suomen hintakilpailukyky on erinomainen. Silti teollisuuden investoinnit ovat hieman vähentyneet viime aikoina.
   Euro on heikentynyt ja öljy kallistunut, tuontihinnat ovat nousseet noin kaksinkertaisesti vientihintojen nousuun nähden. Viennin arvo on kuitenkin noussut voimakkaasti ja vaihtotaseen ylijäämä kasvaa ensi vuonna ennätyslukuihin, jo lähes 60 miljardiin markkaa.
   Valtion korollinen nettovelka pienenee ja Osuuspankkikeskuksen ennusteen mukaan häviää käytännössä vuoden 2001 loppuun mennessä.

Presidentti nimitti Sinikka Salon Suomen Pankkiin
Presidentti Tarja Halonen on nimittänyt valtiotieteen tohtori Sinikka Salon Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi. Johtokunnan jäsenmäärä on nyt kolme, mikä on toistaiseksi todettu riittäväksi. Eduskunnan pankkivaltuuston jäsenten julkisuudessa esittämien kommenttien mukaan jäsenmäärää on mahdollista lisätä, mikäli kaikkien kolmen yhtäaikainen paikallaolo osoittautuu vaikeaksi matkojen tms. takia.
   Salon nimityksen jälkeen pankkivaltuuston ja hallituksen ehdokkaat kansanedustaja Mauri Pekkarinen ja alivaltiosihteeri Johnny Åkerholm ovat ilmoittaneet, etteivät ole enää käytettävissä Suomen Pankin johtokunnan jäseniksi.

Atrian odotukset ensi vuodessa ja logistiikassa
Atria Oyj ei toimitusjohtajansa Seppo Paatelaisen mukaan pysty alkuvuoden tuloksellaan paljon leuhkimaan, mutta vuosi 2000 onkin eräänlainen välivuosi, kun taas vuodelta 2001 odotetaan jo paljon.
   Vuosi 2000 on Atrialle  välivuosi varsinkin logistisesti. Lokakuussa alkuun mennessä valmistuu ja marraskuussa vihitään käyttöön koko alalla ainutlaatuinen logistiikkakeskus. Se automatisoi tilausten vastaanottoa, toimituksia ja keräilyä 125000 laatikon valmistevarastoon, mistä robotit keräävät toimitukset lavoille trukin haarukoiden ulottuville: tehtaan sisällä kaikki kulkee ilman trukkeja. Investointi rasittaa tämän vuoden tulosta, mutta alentaa jatkossa lähettämökustannuksia ja parantaa palvelua tilaajille. Automatisoinnin etua lisää mm. se, että kauppa on siirtynyt viiden päivän tilausjärjestelmään entisen kolmen päivän sijasta. Logistiikkakeskus poistaa 200 henkilön työn. Logistiikkakeskuksesta kertynee noin 35 miljoonan markan säästöt pääomakulujen jälkeen.
   Atria Oyj:n koko konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 1752,8 miljoonaa markkaa, 12,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Tulos ennen veroja oli 18,8 miljoonaa, viime vuonna 10,7 miljoonaa markkaa.
   Paatelainen arvioi tämän vuoden liikevaihdoksi kertyvän noin 3,5 miljardia markkaa. Kaikki tulee puhtaasti toiminnasta, sillä mitään satunnaiseriä ei ole tiedossa. Jos riskejä on mainittava, Paatelainen listaa logistiikan ja mahdollisesti raaka-aineiden hinnat. Raaka-aineiden hinnasta hän sanoo, että se on alan ilmiö, johon yrityksen on sopeuduttava. Kuitenkin tavoitteet ovat olleet eri tasoa kuin tulos, myös eräät aikataululliset tavoitteet.
   Sianlihan tuotanto Suomessa laski ja pudotti käsittelymääriä, samoin siipikarjanlihan kulutuksen kasvu pysähtyi heti vuoden alussa, mitkä tekijät hidastivat Atriankin myyntiä.
Tytäryhtiöiden painoarvo kasvaa
Atrian tytäryhtiöiden merkitys konsernin tulokseen on Paatelaisen mukaan lisääntymässä. Lithells Ruotsissa tekee tänä vuonna 15 prosenttia viimevuotista paremman tuloksen, hyvässä vedossa on myös forssalainen Liha ja Säilyke, jossa parhaillaan tehdään investointeja päätuotteiden aseman vahvistamiseksi. Sibylla-tuotemerkin kuva on kaikkien tutkimusten mukaan tosi hyvä, eikä Sibyllan imagon edellyttämää hintaa vielä toistaiseksi ole saatu markkinoilta.
   Ensi vuoden alussa Atria irrottaa Atria Mealin omaksi yhtiökseen. Sen tuotteita ovat Buffet-valmisruoat, joita alkuvuonna on tehty tunnetuiksi sekä Suomessa että Ruotsissa.
   Atria aloitti HK Ruokatalon toimittamien nautojen teurastuksen Kauhajoen teurastamossaan toukokuussa. Osapuolet sanovat toiminnan sujuvan ongelmitta. Teuraiden leikkaus saadaan yhteisesti asetetulle tasolle vuoden 2001 keväällä.

Maatalouskaupassa kilpailu koventunut
Kilpailu maatalouskaupassa on kiristynyt ja myyntikatekertymät ovat pienentyneet, kerrotaan Hankkija-Maataloudesta. Hankkija-Maatalouden myynti tämän vuoden tammikuusta kesäkuuhun kasvoi edellisvuoden samaan jaksoon verrattuna kolme prosenttia ja oli 1838 miljoonaa markkaa. Koko Agrimarket-ketjun myynti oli 2231 miljoonaa.
   Elokuun alun satonäkymien perusteella Hankkija-Maataloudessa arvioidaan, että loppuvuoden kysyntä säilyy vähintään viime vuoden tasolla.
   Traktorien kokonaismarkkinat kasvoivat viimevuotiseen verrattuna, vaikka tätä ei odotettu. Agrimarketien myymien John Deeren ja Massey Fergusonin rekisteröinneistä oli 16 prosenttia, hieman edellisvuotista vähemmän. Rehujen myynti lisääntyi neljä prosenttia. Erityisen hyvin Agrimarketit ovat myyneet lypsykarjan rehuja. Hyvän sadon kotoista siementä viljelijät käyttivät tänä keväänä runsaasti, ja siemenkauppa hieman väheni viime vuoden tammi-keskäkuuhun verrattuna. Polttoöljyn markkamääräinen myynti nousi noin kolmanneksen. Puutarha- ja rautakauppa ylittivät selvästi tavoitteensa.

HK Ruokatalo poistaa tulosyksikkörakenteen
HK Ruokatalo-konsernin tulosyksiköihin perustunut rakenne poistuu elokuun 2000 alusta alkaen, ja tilalle tulevat toimintokohtaiset ryhmät.
   HK Ruokatalon talousjohtajaksi on nimitetty Matti Perkonoja. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat konsernin talous- ja hallinto. Perkonoja toimii edelleen myös toimitusjohtajan varamiehenä. Raaka-aineryhmän johtajaksi on nimitetty Raimo Laine, tuotantojohtajaksi Seppo Ohvo ja kaupalliseksi johtajaksi Kari Oksanen. Broilertalon toimitusjohtajana jatkaa Timo Tuomola. Rakvere-ryhmän johtajana toimii Ilkka Häyhä. Nimitykset ovat voimassa 1.8.2000 alkaen.
   HK Ruokatalo-konsernin operatiivisen johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Simo Palokangas (pj.), Matti Perkonoja (vpj.), Raimo Laine, Seppo Ohvo, Kari Oksanen ja Timo Tuomola.

Maito-Pirkan ja Kainuun tulolle Valio-ryhmään ehtoja
Kilpailuvirasto on osaltaan hyväksynyt Kainuun Osuusmeijerin ja Maito-Pirkan ja Aito Maito Fin Oy:n sopimukset Valio Oy:n kanssa, mutta asettaa sopimuksen voimaantulolle Valion kanssa neuvottelemiaan ehtoja. Valion tiedotteen mukaan kilpailuvirasto haluaa turvata riittävät edellytykset kilpailulle maitomarkkinoilla.
   Maanantaina 26. kesäkuuta 2000 Sekä Valion, Kainuun Osuusmeijerin että Osuuskunta Maito-Pirkan hallitukset kokoontuvat ratkaisemaan vuokrasopimuksen yksityiskohdat ja aikataulut. Viime joulukuussa osapuolet sopivat tuotantolaitosten vuokraamisesta ja tuotteiden markkinoinnista.

Valion vienti vedossa
Vienti on alkanut palautua kohti entisiä lukemia ja tuntui Valion tämän vuoden ensimmäisen kolmanneksen tuloksessa.
   Valio-konsernin liikevaihto kasvoi tammi-huhtikuussa seitsemän prosenttia, siitä prosenttiyksikkö kertyi kotimaasta. Liikevaihto oli 2504 miljoonaa markkaa. Ulkomaan liikevaihdon kasvu oli 22 prosenttia, etenkin juustojen ja jauheiden vienti vilkastui. Vienti Venäjälle ei ole vielä entisellä tasollaan, vaikka onkin lisääntynyt.
   Liikevoitto nousi viime vuoden 28 miljoonasta markasta 58 miljoonaan. Tulos ilman satunnaiseriä ja veroja nousi 187 prosenttia ja oli 46 miljoonaa markkaa.
   Valio pystyi myös lisäämään vastaanottamansa maidon määrää ja nostamaan hankintaosuutensa 72:sta 70:een prosenttiin. Omavaraisuus pysyi samana, mutta sekä lyhyt- että pitkäaikainen vieras pääoma väheni.
   Viennin hyvää tulosta selittää osaltaan valuuttaetu: dollarin kurssi on noussut viime vuodesta. Kuntokuuriksi nimetty tehostamisohjelma on vähentänyt Valion henkilöstöä noin 400:lla viime vuoden alusta.
   Toimitusjohtaja Olavi Kuuselan mukaan Valion kannattavuutta tänä vuonna tulee hieman heikentämään se, jos Maito-Pirkan ja Kainuun Osuusmeijerin kanssa tehdyt sopimukset toteutuvat. Sopimuksen mukaan näiden yritysten tuotanto ja markkinointi siirtyvät Valiolle.

Lähivakuutus uudisti sääntöjään Sekä Lähivakuutus-yhtiö että Vakuutusyhdistysten Keskusliitto kokoustivat hyvin sujuvan liiketoiminnan mielialoissa Helsingissä. Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön maksutulo vuoden 2000 ensimmäisellä neljänneksellä on 17 prosenttia parempi kuin vastaavana aikana viime vuonna, vaikka vuosi 1999 oli jo ennätyshyvä.     Maksutulojen perusteella Lähivakuutus on noussut Suomen viidenneksi suurimmaksi vahinkovakuuttajaksi. Toimitusjohtaja Harri Kainulainen sanoo paikalliseen ja suomalaiseen vakuuttajan luotettavan, ja lähivakuuttajat kehittävät tietotekniikkaa ja puhelinpalveluja niin, että asiakkaat voivat pitää yhteyttä kullekin sopivalla tavalla.    Lähivakuutus-yhtiö ja Vakuutusyhdistysten Keskusliitto valitsevat vast´edes yhtiön hallintoneuvoston ja ja keskusliiton valtuuskunnan paikat samoin perustein. Yhtiökokous ja Liittokokous vahvistivat sääntöjensä muutokset maanantaina 5. kesäkuuta 2000 Finlandia-talossa Helsingissä. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2000.    Lähivakuutus-ryhmän Keskusliitto ry on Vakuutusyhdistysten Keskusliiton uusi nimi vuoden 2001 alusta lähtien. Keskusliiton liittokokous vahvisti uuden nimen, jonka lyhenteeksi toiminnanjohtaja Taisto Koponen arvioi tulevan LVK.		Vuoden Lähivakuutusyhdistyksen merkit lasimalja ja kunniakirja kiersivät Paraisten Lähivakuutusyhdistyksen penkkirivissä.
Lähivakuutus-yhtiö ja Vakuutusyhdistysten Keskusliitto valitsivat hallintoneuvoston ja valtuuskunnan jäseniksi vuosiksi 2001-2003 seuraavat 21 edustajaa: Pekka Antikainen Porista, Antti Hautala Kauhajoelta, Tapio Heikkilä Raahesta, Pauliina Haijanen Laitilasta, Ilkkka Juusela Äetsästä, Seppo Jääskeläinen Iisalmesta, Jari Laaksoranta Valkealasta, Hannu Larkela Turusta, Pekka lehtinen Huittisista, Veli-Pekka Naumanen Nurmosta, Kyösti Pahkamäki Keuruulta, Petri Pitkänen Orimattilasta, Jarmo Pohjalainen Säkylästä, Tauno Raistakka Posiolta, Hans Ranta-aho Paraisilta, Jorma Somero Karvialta, Lars Solvin Munsalasta, Antti Toivakka Kangasniemeltä, Jaakko Turunen Kiteeltä, Ralf Wickström Sipoosta ja Leo Wistbacka Kaarinasta.    Vuosittain kolmasosa edustajista vaihtuu. Ensimmäinen vaihtokierros arvotaan seuraavassa kokouksessa.    Lähivakuutus-yhtiö nimeää vuosittain Vuoden Lähivakuutusyhdistyksen. Nyt valittiin Paraisten Lähivakuutusyhdistys. Hallituksen puheenjohtaja Tapani Kantola mainitsi, että yhdistys on kovalla kilpailualueella ison yhtiön kotikentällä saavuttanut erinomaisen markkinaosuuden. Yhdistys käy myös kaupungissa menestyjän esimerkistä sekä yltää selvästi ryhmän keskiarvoa parempiin talouden tunnuslukuihin.   Vakuutusyhdistysten Keskusliiton liittokokouksessa professori Hannu Kuusela tarttui muiden muassa kasvukeskuksissa pärjäämiseen ja yhteistyöhön. Kusela kehotti oppimaan kasvukeskusmarkkinointiin ja verkkoläsnäoloon, yhteistyötä hän kaipasi sekä ryhmän sisällä että yhteistyökumppaneihin, joiden kanssa voidaan kohdata nykyaikaisen asiakkaan vaatimukset. Verkkopalveluna hänen mielestään voidaan hoitaa osa vakuutusturvan ylläpidosta, sillä lähivakuuttajien arvot ja merkittävä osa kaupunkien vakuutuksenottajista löytävät toisensa.

Lasse Kurkilahti Raision pääjohtajaksi
Raisio Yhtymän hallintoneuvosto on valinnut 29.5.2000 Raisio Yhtymän pääjohtajaksi ja Raisio Yhtymä Oyj:n hallituksen jäseneksi 1.9.2000 alkaen ekonomi Lasse Kurkilahden, 52.
   Kurkilahti on toiminut vuodesta 1988 Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtajana. Sitä ennen hän oli Are Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1985-87. Raisio Yhtymä on Kurkilahdelle ennestään tuttu. Hän palveli yhtymää vuosina 1973-75 tuotepäällikkönä elintarviketeollisuudessa, 1977-82 mallastamon ja vehnätärkkelystehtaan tulosyksikön päällikkönä ja viimeksi viljakemian teollisuuden johtajana 1982-85. Vuosina 1975-76 hän suoritti Vientikoulutussäätiön vientimarkkinoijakoulutuksen ja toimi 1976-77 New Yorkissa Suomen kaupallisen sihteerin apulaisena.
   Raisio Yhtymän nykyinen pääjohtaja Tor Bergman siirtyy Metso Oyj:n toimitusjohtajaksi.
Pääjohtajan varamieheksi valittiin samalla Benecol-liiketoimintaryhmän johtajan, filosofian lisensiaatti Rabbe Klemetsin, 46.

Pellervon vuosikokous valitsi valtuuskunnan kokoonpanon
Pellervo-Seuran valtuuskunnan jäsenmäärä putoaa vuoden 2001 alusta 35:een, päätti seuran vuosikokous keskiviikkona 26.4.2000 Helsingissä. Valtuuskunnan puheenjohtaja, ministeri Heikki Haavisto jää ikäpykälän vuoksi pois valtuuskunnasta vuoden lopussa, eikä hänen tilalleen valita uutta jäsentä valtuuskuntaan. Varapuheenjohtaja on Esa Härmälä MTK:sta.
   Uutena ryhmänä valtuuskunnassa aloittaa päivittäistavarakaupan ryhmä.

Henkilövalinnat
Pellervo-Seuran vuosikokous valitsi seuraavat jäsenet Pellervon valtuuskuntaan vuosikokoukseen 2003 asti:
Osuuspankkiryhmä:
Kirsti Hernesaho, Anjalankoski
Onni Luoma-aho, Vimpeli
Erkki Vähämaa, Sotkamo (siirtyy Osuustoiminta yleensä -ryhmästä)
Osuusmeijerit-ryhmä:
Seppo Hakola, Kuortane
Harri Laamanen, Ylitornio
Matti Lehtinen, Tammela (siirtyy Osuustoiminta yleensä -ryhmästä)
Osuusteurastamoryhmä:
Juhani Mäki, Laihia
Kyösti Harju, Lappeenranta
Hankkija-Maatalous Oy:
Eero Norokorpi, Hämeenkyrö
Lähivakuutus-ryhmä:
Ilkka Juusela, Äetsä
Taisto Koponen, Espoo (ikäpykälän vuoksi eroavan Pertti Vuola jäljellä olevaksi toimikaudeksi)
Esko Mielikäinen, Savonlinna
Metsäliitto Osuuskunta:
Heikki Asunmaa, Alavus (johtokuntaan valitun Arimo Uusitalon jäljellä olevaksi toimikaudeksi)
Leo Autio, Huittinen
Päivittäistavarakauppa-ryhmä:
Eeva Ukkola, Anjalankoski
Munakunta
Markku Levomäki, Loimaa
Finlands Svenska Andelsförbund
Gustav Kass, Pedersöre
   Valtuuskunnassa on vuonna 2000 kaikkiaan 36 jäsentä ja vuoden 2001 alusta 35 jäsentä. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii ministeri Heikki Haavisto, joka eroaa 31.12.2000 ikänsä perusteella, ja hänen tilalleen ei valita uutta jäsentä valtuuskuntaan. Varapuheenjohtajana toimii Esa Härmälä.

PTT nosti bkt-kasvuennusteensa viiteen prosenttiin
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvun nousevan tänä vuonna viiteen prosenttiin ja euroalueen kasvun 3,5 prosenttiin, ensi vuonna Suomenkin kasvu himmenee PTT:n mukaan 3,5 prosenttiin. Yhdysvalloissa kasvu on nyt kovaa, mutta rauhoittuu 3 prosenttiin vuonna 20001.
   Suomen tuotannon kasvua tänä vuonna nostaa ennen kaikkea voimakas vienti. Viennin kasvuksi viime vuodesta PTT laskee jopa 11 prosenttia.
   Kasvu hilaa myös työttömyysastetta hieman paremmaksi. Vuonna 2000 PTT laskee työttömyysprosentiksi keskimäärin 9,2, mutta ensi vuonna työttömyyden väheneminen hidastuu, ja työttömyysasteeksi tulee keskimäärin 8,5 prosenttia.
   Työmarkkinakierros nosti PTT:n mukaan uhkia ensi vuodeksi. Toimitusjohtaja Vesa Vihriälän mukaan eräät yleistä linjaa selvästi suuremmat palkankorotukset johtavat hyvitysvaatimuksiin seuraavalla kierroksella, toisaalta nopeutunut inflaatio on saattanut nostaa siihen liittyviä odotuksia.
   Jos palkat nousevat, ja euro vahvistuu, suomalaistuotteiden kilpailukyky heikentyy, ja kun lisäksi markkinakasvu hidastuu ja sähköteknisellä teollisuudella on työvoimaongelma, viennin kasvu hupenee PTT:n mukaan 5:een prosenttiin vuonna 2001. Seuraukset näkyvät bruttokansantuotteessa ja työllisyydessä. PTT ehdottaa palkkamekanismiin puuttumista. Tutkimuslaitos ei tue keskitettyjä ratkaisuja, sillä sen mukaan vastuuta varsinaisista palkankorotustasoista ja muista yksityiskohdista pitäisi siirtää liittotasolta yritystasolle ja yleislinjauksista keskusjärjestöjen tasolle.
   PTT tukee ns. Välimäen työryhmää, joka muuttaisi työttömyysturvan ammattisuojaa, toisin sanoen ehdottaa vaadittavan työntekijän vastaanottamaan muutakin kuin tiukasti ammattiosaamiseensa liittyvää työtä. PTT ei usko saavutettavan paljonkaan työvoiman alueellisella liikkumisella. Muuttoliike voi hieman voimistua nykyisestä. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos edellyttää aluepolitiikan tehostamista ja ehdottaa verohelpotuksia ja kilpailukykyisen tietoliikennerakenteen varmistamista koko maassa.
   Maatalouden yrittäjätulo kasvaa tänä vuonna PTT:n ennusteen mukaan jopa 20 prosenttia: Agenda 2000 parantaa maatalouden asemaa, ja tuotanto kasvaa. Tutkimusjohtaja Panu Kallion mukaan yrittäjätulo jää kuitenkin vuoden 1997 tason alapuolelle. PTT ennustaa maataloustuotannon kasvavan kahden katovuoden jälkeen, se korostuu viljan, ja erityisesti leipäviljan tuotannossa. Kotieläintuotanto etenee tuttua rataansa: siipikarjantuotanto lisääntyy, naudanlihantuotanto laskee, sianlihantuotanto myös, maidon maakiintiön ylitys voi suurentua.
   Elintarviketeollisuuden tuotannon PTT arvioi kasvavan kolme prosenttia tänä vuonna. Maitovalmisteiden vienti kasvanee 10-15 prosenttia, pääosin vienti on juustoa. Tuonnin liipasin on herkkä: PTT arvioi, että esimerkiksi naudanlihan tuonti lisääntyy, jos kotimainen liha kallistuu.
   Kansainvälisiä maatalouskauppaneuvotteluita mutkistavat PTT:n mukaan monet "uudet" asiat, kuten elintarvikkeiden turvallisuus ja riittävyys, ympäristö tai eläinten hyvinvointi. PTT katsoo unionin yhtenäisyyden WTO-neuvotteluissa joutuvan vielä koetteille, vaikka niin ei esimerkiksi Seattlessa vielä käynyt.
   Paperi- ja sellumarkkinoiden veto on PTT:n mukaan vahvaa. Tutkimuspäällikkö Ritva Toivonen ennustaa paperin viennin kasvuksi seitsemän prosenttia viime vuodesta; se vastaisi viime vuoden kasvua kaksinverroin, ja sellun hinta noussee yli viidenneksen. Ensi vuonna paperin vienti kasvanee kolmesta neljään prosenttia.
   Sahatavaran ja vanerin kysyntä lisääntyy, ja sahatavaran tuotanto ylittää 12 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2000. Sahatavaran vienti kasvaa Keski-Euroopan myrskypuiden aiheuttamasta lisätarjonnasta huolimatta, mutta hintoja myrskypuut tasaannuttavat.
   Hyvä menekki heijastuu puun kysyntään. Teollisuuden puun käyttö kasvaa PTT:n mukaan reilut viisi prosenttia, markkinahakkuut päätynevät 57-58 miljoonaan kuutiometriin. Ensi vuonna hakkuiden kasvu jäänee tämänvuotista 3-4 prosenttia pienemmäksi. Teollisuus hakkaa voimakkaasti omia metsiään: 20-30 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.
   Puukaupan PTT ennustaa kasvavan tänä vuonna 12 prosenttia. Kantohintakin noussee 4-5 prosenttia viimevuotisesta, nousu painottuu tukkipuuhun. Puun tuonnin PTT arvioi kasvavan kymmenisen prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.-MN

Sokokset muuttuvat - omistusta tarkoitus siirtää osuuskaupoille
Sokos-tavaratalot aiotaan muuttaa parin-kolmen vuoden sisällä voittoa tuottaviksi yrityksiksi. Perinteinen osastojako poistuu, tilalle tulevat naisten, miesten ja kauneuden tuotemaailmat, joita tukevat kodin ja nuorison tuotemaailmat.
   Oy Sokos Ab:n toimitusjohtaja Panu Paappanen selittää, että siirtyessään tuotemaailmasta toiseen asiakas huomaa tulleensa eri kauppaan: naisten tuotemaailma sisältää vain naisille tarkoitettuja tuotteita, esimerkiksi perinteistä yhteiskenkäosastoa ei enää ole, Kodin tuotemaailma sisältää ympäristön, jossa kodin tarvikkeet on ympätty osaksi kotiympäristöä.
   Oy Sokos Ab:ssä on 17 isoa tai pientä Sokos-tavarataloa ja 5 alueosuuskauppaa. Osuuskauppojen kanssa keskustellaan myös liiketoimintojen siirtämisestä joko yhdessä omistetuille yhtiöille tai osuuskaupalle. Nämä neuvottelut käydään Paappasen mukaan kahden vuoden sisällä. Neuvottelut on aloitettu, mutta yhtään päätöstä ei ole vielä tehty. Vaikka liiketoiminnan omistus vaihtelee, tarkoitus on säilyttää Sokoksien liiketoimintaidea ja ja ketjuohjaus säilyvät.
   Oy Sokos Ab:n hallituksen puheenjohtaja Risto Mäkeläinen sanoo kyse olevan selkeästä keskittämisestä, mutta myös kustannusten karsimisesta. Niinpä yt-neuvotteluja käydään muutamilla paikkakunnilla. Yhteensä yt-neuvottelut koskevat vajaata 150 työntekijää pääkaupunkiseudulla sekä Lappeenrannassa ja Seinäjoella, missä vuokrasopimukset ovat umpeutumassa ensi syksynä. Paappasen mukaan väkeä on tarvittaessa mahdollista ottaa uusiin tehtäviin, joita tarjoavat esimerkiksi laajeneva kodinkone-edustus tai tai s-kanava.net, joka käynnistää jatkossa verkkokaupan.
   Sokos uusii myös sisäänostoaan. Sokoksen ja Intraden välistä työnjakoa neuvotellaan uusiksi, ja ketjuohjaus ja ostaminen järjestetään tuotemaailmakohtaisiksi työryhmiksi.
   Sokokset tulevat solmimaan alueellisia yhteistyösopimuksia. Tällaisia yhteistyökumppaneita on jo muun muassa huonekaluliike Asko. Tarpeen mukaan kumppanuuksia solmitaan lisää. Sokokset eivät enää sisällä esimerkiksi rautaosastoja tai urheiluvälineosastoja.
   Sokos-tavaratalojen uudistaminen käynnistyi jo 1997 nykyisen Valion toimitusjohtajan Olavi Kuuselan ollessa SOK:ssa. Sokos on tehnyt tappiota vuoden 1991 jälkeen kaikkiaan noin 390 miljoonaa markkaa. Risto Mäkeläisen mukaan positiivista tulosta tehdään jo vuonna 2002 tai 2003.
   Panu Paappasen mukaan suomalaiset ovat viime vuoden aikana muuttuneet eurooppalaisemmiksi kuin koko edellisenä kymmenenä vuotena yhteensä. Uudessa Sokos-mallissa pyritään entistä nopeampaan tuotevaihtoon, tyylisuuntautumiseen, yksilöllisyyteen. Kaupat kilpailevat kuluttajan vapaa-ajasta, ja Sokos rakentaa niihin viihtyvyyttä lisääviä tekijöitä, esimerkiksi nuorisolle nuorison kaipaamia musiikki-, nettikahvila- ja muita viihdykkeitä.
   Uudistuksen on määrä olla valmis kaikissa nykyisissä tavarataloissa vuoden 2001 kesällä. Ensimmäisiä pilottikohteita on Hamina, missä nähdään jo 13. huhtikuuta Kauneuden tuotemaailma toteutettuna. Kodin ja nuorison tuotemaailmat ovat valmiina Helsingin Sokoksessa ensi kesänä ja Espoon Tapiolassa alkusyksystä. Uudistamishanke maksaa noin 250 miljoonaa markkaa.-MN

SOK rakentaa Prisma-ketjua Tallinnaan kahden muun osuuskauppatahon kanssa
SOK ja Eesti Tarbijauhistute Keskushistu ETK sekä saksalainen vähittäiskaupan osuuskunta ovat perustamassa Prisma-hypermarket-liiketoimintaa Tallinnaan. SOK ilmoitti aiesopimuksen solmimisesta 5. huhtikuuta.
   Ensi syksynä on määrä avata kaksi Prismaa. Toinen on uudessa kauppakeskus Sikupillissä ja toinen Rocca al Maren kauppakeskuksessa.
   ETK on keskusosuuskunta, joka tuottaa kauppapalvelut osuustoiminnallisten yritysten muodostamalle ETK-ryhmälle. Se on suurin vähittäiskaupan ryhmä Virossa. Sen markkinaosuus on 21 prosenttia ja kokonaismyynti 1,1 miljardia Suomen markkaa.
   SOK:n ja ETK:n kanssa aiesopimuksen teki Foodbaltic Oy, jonka omistavat puoliksi SOK ja saksalainen co op Schleswig-Holstein. Co op Schleswig-Holstein on osuuskunta, joka harjoittaa vähittäiskauppaa Schleswig-Holsteinin ja Mecklenburg-Vorpommerin alueella.
   Prismat toimivat Virossa ketjuperiaatteella, ja niiden operatiivinen johtaminen, hankinta, markkinointi, taloushallinto ja tietojärjestelmäpalvelut hoidetaan ketjuohjausyhtiössä, jonka Foodbaltic Oy ja ETK omistavat puoliksi.
   SOK:lla on Virossa Tenco Eesti AS, jolla on Sokos-tavaratalotoimintaa, ja AS Kommest Auto, joka myy Peugeoteja.-MN

Osuuspankkikeskus suosittaa verotuksen keventämistä:
Viennin kasvuun hyvät edellytykset, bkt kasvaa neljä prosenttia
Suomen vienti lisääntyy ennakoitua reippaammin erityisesti EU-maiden talouden elpymisen ansiosta. Samalla vientimarkkinoista pääsevät hyötymään aiempaa tuntuvammin myös perinteiset vientialat; kone- ja metalli, metsä, kemia ja rakennusaineteollisuus. Metsätuotteiden viennin lisään on lisättävä vielä hintojen nousu. Elektroniikkateollisuuden vienti pysyy vetävänä, mutta kasvuvauhti tasaantuu pariinkymmeneen prosenttiin. Viennin kasvuksi Osuuspankkikeskus arvioi kymmenen prosenttia tänä vuonna.Viennissä saattaa ilmetä jopa resurssipulaa.
   Osuuspankkikeskus julkisti suhdannearvionsa vuosien 2000-01 näkymistä maanantaina 3. huhtikuuta. Pääekonomisti Timo Lindholm sanoo suhdannenäkymien odotetusti parantuneen alkuvuonna. Bruttokansantuotteen kasvuksi Osuuspankkikeskus ennustaa tänä vuonna 55, prosenttia ja ensi vuodeksi 4,5 prosenttia. Inflaatiovauhti pysynee yli kahdessa prosentissa.
   Lindholm suosittaa verotuksen keventämistä. Valtiontalouden kehitys on ollut myönteistä.
   "Tuloverotuksen keventämisen ei pitäisi olla ongelmallista, varsinkaan jos menotaloutta ei paisuteta. Talouspolitiikan kannalta tilanne on kuitenkin hankala: tuloverotusta olisi pidemmän ajan työllisyysvaiktuusten takia kevennettävä, mutta suhdannesyistä finanssipolitiikka olisi pidettävä kireänä", Lindholm sanoo.
   Paljon puhutusta talouden ylikuumenemisesta selvin merkki Lindholmin mukaan on asuntojen kallistuminen. Sitä ovat vauhdittaneet hyvä tulokehitys, edulliset lainat ja väestöliikkeen aiheuttama kova kysyntä. Myös pörssiosakkeiden hintojen nousu, kuluttahintojen kehitys ja ansiotason nousu sisältävät riskitekijöitä. Lindholmin mukaan teknologiaosakkeiden hinnoissa on yliarvostusta, ja eräät palkkaratkaisut kasaavat odotuspaineita seuraavalle neuvottelukierrokselle. Palkkasopimukset ovat siirtymässä kuluttajahintoihin. Ansiotason nousuksi ensi vuonna Osuuspankkikeskus ennakoi 3,5 prosenttia.
   Työllisyys laskee hitaasti. Lindholmin mukaan ilmenee kahtiajakoa: pitkäaikaistyöttömiä on vaikea työllistää, sillä nuoret hyvin koulutetut työnhakijat vievät työpaikat, toisaalta eräillä toimialoilla on pulaakin koulutetusta työvoimasta. Työttömyyden vähentäminen edellyttäisi Lindholmin mukaan tuloverotuksen tuntuvaa keventämistä pieni- ja keskituloisille.
   Luotonottajat ovat korkotietoisia. Viime vuoden alkupuolella lainaa otettiin jopa viiden miljardin markan kuukausivauhdilla, mutta kesän taitteen jälkeen kysyntä on tasaantunut: korot ovat nousussa. Euroopan Keskuspankin EKP:n ohjauskoron Osuuspankkikeskus odottaa nousevan enintään neljään prosenttiin tänä vuonna. Kotitalouksien finanssivarallisuuden nousua OPK kuvaa huomattavan suureksi. Kotitalouksien säästämisaste nousee lähinnä sijoittamisen kautta. Kulutusmenojen kasvu asettunee 4,5 prosenttiin.-MN

Kaksi suurinta osuusteurastamoa löysi viimein sopivan yhteistyökohteen HK Ruokatalon nautateurastukset ja leikkuu Atrialle HK Ruokatalo Oyj ja Atria Oyj ovat sopineet yhteistyöstä nautojen teurastuksessa ja leikkuussa. HK Ruokatalo aikoo lopettaa nautojen teurastuksen ja leikkuun Forssan teurastamossaan, ja Atria on luvannut ottaa tehtävät hoitaakseen pääosin Kauhajoen teurastamossa.    Osapuolet korostavat suunnitelman ovan edullinen kummallekin, nostavan yritysten kilpailukykyä ja kotimaisen naudanlihan kilpailukykyä tuontia vastaan.    Toimitusjohtaja Simo Palokankaan mukaan HK Ruokatalon Forssan teurastamo on suhteellisen iäkäs, ja sitä olisi pitänyt uusia, toisaalta maassa on runsaasti vapaata teurastuskapasiteettia. Naudan hankintamahdollisuudet alueella kuitenkin ovat rajalliset: valtaosa nautateuraista tulee maidontuotannnosta, joka on siirtynyt etelästä pois,		Atria Oyj:n toimitusjohtaja Seppo Paatelainen ja HK Ruokatalo Oyj:n toimitusjohtaja Simo Palokangas kertoivat yhteistyöstä lehdistölle maanantaina 3. huhtikuuta. Kuva Markku Nummi
maidon maakiintiö on täynnä, lihakarjatiloja ei ole syntynyt. Palokangas sanoo HK Ruokatalon etsineen pitkään ratkaisua asiaan. Hän kuvaa yhteistyösuunnitelmaa toimialarationalisoinniksi, joka on malliesimerkki siitä, miten yhteistyötä yritysten välillä voi syntyä.    Yhteistyösuunnitelman mukaan HK Ruokatalo ostaa teurastus- ja leikkuupalvelun Atrialta. Suunnitelma yhteistyöstä ei kata mitään muita toimintoja. HK Ruokatalon keräilyautot kuljettavat naudat kuten tähänkin asti, mutta ne viedään Forssan sijasta Kauhajoelle. HK Ruokatalon naudanhankinnnan painopiste on ollut Pirkanmaalla ja pohjoisessa Satakunnassa, joten kuljetus ei aiheuta ongelmia. HK Ruokatalon yhteistyö Outokummussa sijaitsevan Pouttu Foods Oy:n kanssa jatkuu nautateurastuksessa ja -leikkuussa ennallaan.    Kilpailuviranomaiset ovat saaneet tiedot yhteistyösuunnitelmasta ja käsittelevät HK Ruokatalon yksikönjohtajan Matti Perkonojan mukaan asiaa ilmeisesti tämän kevään aikana. Yritykset ovat aikoneet toteuttaa suunnitelmansa tänä vuonna.    Sopijaosapuolet olettavat kilpailuviranomaisen tutkivan tarkkaan asetelmaa, mutta eivät usko suunnitelmasta löytyvän mitään Suomen kilpailulainsäädännön vastaista.    "Mistään muusta yhteistyöstä ei ole keskusteltu, eikä tämä muuta kilpailuasetelmaa yritysten välillä. Tämä on koko ketjulle myönteinen asia", sanoo Palokangas. Kummankin osapuolet strategiana on panostaa jatkojalostukseen ja markkinointiin, yhteistyösuunnitelmalla on vain tarkoitus tehostaa lihan käsittelyä.    Mahdollisella ratkaisulla on myös henkilöstövaikutuksia Forssassa. Forssan tuotantolaitoksen noin 600 hengen henkilökunnasta noin 60 osallistuu nautateurastukseen ja -leikkuuseen.    Atria Oyj:n toimitusjohtaja Seppo Paatelainen sanoo, että henkilöstömäärä kasvaa yhteistyösuunnitelman tuoman lihamäärän vuoksi noin 15 työntekijällä sekä Kauhajoella että Kuopiossa. HK Ruokatalolta tulee noin kahdeksan miljoonaa kiloa nautaa Atrialle, joka siirtää Kauhajoen ja Kuopion väliseltä alueelta nautateurastuksia nykyistä enemmän Kuopioon. Henkilöstön mahdollisesta siirrosta yrityksestä toiseen ei ole Paatelaisen mukaan keskusteltu.    Forssa voi keskittyä jatkossa kokonaan sikojen teurastukseen ja leikkuuseen sekä tuotteiden jatkojalostukseen. HK Ruokatalolle on tehty sian käsittelyä muualla, joten sitä voi jatkossa siirtää Palokankaan mukaan Forssaan. Perkonoja sanoo HK Ruokatalon olevan "vielä kova sana" sikapuolella. Forssasta vapautuu nyt koko nautateurastamon osa, sen muuttamisesta muuhun käyttöön ei ole toistaiseksi päätöksiä.    Perkonoja ja Atrian lihalinjan johtaja Esa Mäki sanovat yritysten neuvotelleen ajoittain yhteistyömahdollisuuksista, mutta toistaiseksi yhtä edullisia ratkaisuja molemmille osapuolille ei ole löytynyt. Atria joutuu järjestelyn vuoksi investointeihin omissa laitoksissaan, mutta investoinnit eivät ole merkittäviä.    Yhteistyömalli on toimitusjohtaja Palokankaan mukaan mahdollinen, koska nautateurastus ja leikkuu ovat melko pitkälle samanlaiset kaikilla alan yrityksillä. Yhteistyöllä Atrian kanssa päästään HK Ruokatalon käsityksen mukaan vahvistamaan samalla myös koko kotimaista liha-alaa ja sen kilpailukykyä tuontiin nähden. -MN

 Kilpailuvirasto esittää metsätaloille sakkoa 20 mmk
Kilpailuvirasto katsoo löytäneensä tarpeeksi näyttöä puunostajien kilpailua estävästä yhteistyöstä. Virasto esittää Stora Ensolle, Metsäliitolle ja UPM Kymmenelle sakkoa kullekin 20 miljoonaa markkaa.
   Asiasta päättää aikanaan kilpailuneuvosto.

Valio uusi organisaationsa
Valion hallintoneuvosto on hyväksynyt yritykselle uuden organisaation. Toukokuun alussa Valio luopuu nykyisestä liiketoiminta-alueorganisaatiosta ja ottaa käyttöö toiminto-organisaation, jossa suoraan toimitusjohtaja Olavi Kuuselan alaisuudessa on kuusi toimintoa. Ne ovat kotimaan myynti, ulkomaan toiminnot, tuotanto, materiaalitoiminnot, konsernihallinto sekä tutkimus- ja kehitystoiminto. Lisäksi toimitusjohtajan alaisuuteen perustetaan controller-toiminto.
   Kotimaan myynnin johtajaksi on nimitetty Pentti Paloranta (ent. Valio Tuoretuotteet ja Valiojäätelö), ulkomaan toimintojen johtajaksi Veijo Meriläinen (ent. teollisuusviennistä ja ulkomaan tytäryhtiöistä vastaava johtaja), tuotannon johtajaksi Tuomo Keurulainen, materiaalitoimintojen johtajaksi Markku Määttänen (ent. Kotimaan myynti ja Valiojakelu), konsernihallinnon johtajana toimii Heikki Halkilahti, joka toimii myös toimitusjohtajan varamiehenä (ent. hallintojohtaja). T&K-toiminnon johtajana jatkaa Annika Mäyrä-Mäkinen (ent. tuotekehitysjohtaja). Nämä muodostavat Valio Oy:n johtajiston. Controller-toimintoa johtaa Liisi Myllykangas (ent. Valio Tuoretuotteet ja Valiojäätelö -liiketoiminta-alueen talousjohta).

Atrian tulos nousi neljänneksellä
Atria Oyj ylsi viime vuonna 75 miljoonan markan tulokseen ennen satunnaiseriä. Se on 25 prosenttia paremmin kuin edellisenä vuonna. Atrian teurastus- ja lihankäsittelymäärät kasvoivat edellisvuotisista 2,9 prosenttia, koko maassa ne pysyivät ennallaan. Emoyhtiö Atria Oyj kirjasi 64,9 miljoonan markan tuloksen.
   Liikevaihtoa Atria-konsernille kertyi 3316 miljoonaa markkaa, lisäys on 7,4 prosenttia. Viime vuoden lopulla alkanut hintojen paraneminen ja vähäinen riippuvuus Venäjän viennistä mahdollistivat nousun. Ruotsista hankittu yritystoiminta on nostanut Atrian suurimmaksi pohjoismaiseksi pitkälle jalostettujen tuotteiden valmistajaksi.
   Ainoa lovi Atria viime vuoden ennakkotietojen tunnusluvuissa on käyttökate, joka väheni 2,3 prosentilla 214 miljoonaan markkaan. Investointeihin yritys käytti runsaasti rahaa, joten myös omavaraisuusaste pieneni. Investoinnit vuonna 1999 olivat ennätykselliset yli 330 miljoonaa markkaa. Rahalla ostettiin Liha ja Säilyke Oy ja Rokes Oy sekä rakennettiin lokakuussa käyttöön tulevaa logistiikkakeskusta. Logistiikkakeskuksen ansiosta Nurmossa pakataan ja keräillään noin 500 000 kiloa tuotteita päivässä pitkälti automatisoituna.
   Toimitusjohtaja Seppo Paatelainen odottaa tältä vuodelta noin 200 miljoonan markan liikevaihdon lisäystä konsernissa viime vuodesta. Liiketoiminta lisääntyy huomattavasti. Sekä Ruotsissa että Suomessa aloitetaan samanaikaisesti Atria Meal -liiketoiminta kahdella vähittäiskauppa- ja yhdellä ravintolatyypillä. Kaupassa asiakas voi koota aterian haluamistaan komponenteista tai ottaa ne mukaansa lämmitettynä tai syödä paikan päällä. Ravintolat voivat käyttää hyväkseen Atrian valmiita tuotteita ja vähentää siten itse tekemäänsä työtä.
   Viime vuonna ostettujen yritysten lisäksi Atria-konserniin kuuluvat emoyhtiön lisäksi Lithells AB ja Atria Meat AB Ruotsissa. Lithells AB nosti tuloksensa 10 miljoonaan markkaan 947 miljoonan markan liikevaihdolla. Lithellsiin kuuluva Sibylla AB:llä on Ruotsissa 230 kaltukeittiötä, 960 Mihishop-pistettä ja uusina noin 400 Sibylla Café -pistettä. Lähitukkukauppaa tekevä Svensk Snabbmat lisää liikevaihtoaan tänä vuonna noin 30 prosentilla. Atria on luopumassa lähitukkukaupasta Ruotsissa.
   Atria Oyj:n yhtiökokous on 10. toukokuuta Kuopiossa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,50 markkaa osakkeelta.-MN

HK Ruokatalo nousi 20 mmk plussalle
Viime vuoden loppu alkoi olla lihataloille irtautumista Venäjän viennin romahduksen sekä ns. sikasyklin aikaansaamista hinta- ja markkinoinasyöksyistä, ja HK Ruokatalo Oyj oikaisi edellisvuoden 9 miljoonan markan tappiotuloksensa yli 20 miljoonaa markkaa plussalle. Liikevaihtoa kertyi 2909 miljoonaa markkaa eli 89 miljoonaa markkaa enemmän kuin   vuonna 1998.
   Myös Virossa toimiva AS Rakvere Lihakombinaatti on tuottanut plussaa joka kuukausi viime keväästä lähtien, toimitusjohtaja Simo Palokangas sanookin, että Rakveren osto oli strategisesti oikea ratkaisu. Rakveressa kehitys on ollut nopeampaa kuin kotimaassa. Vuosi 1999 oli Palokankaan mukaan edelleen eräänlainen murrosvuosi, eri asia on, voiko sitä enää pitää EU-jäsenyyteen sopeutumisvuotena. Osa elintarviketeollisuudesta on antautunut ulkomaiselle pääomalle.
   HK Ruokatalon tulosparannukseen vaikuttivat oleellisesti viime vuonna myös huomattavat saneeraustoimet sekä kotimaassa että Rakveren Lihakombinaatissa ja sen tytäryhtiöissä. Kotimassa henkilöstön määrä väheni noin 450 ihmisellä. HK Ruokatalon käyttökate parani ja oli 7,1 prosenttia liikevaihdosta, edellisvuonna 5,4 prosenttia. Tulos verojen jälkeen oli 24,5 miljoonaa markkaa. Omavaraisuusaste nousee hiljalleen kohti tavoitetta, viime vuonna se oli 38,8 prosenttia.
   Omaisuuden tuottoon toimitusjohtaja Palokangas on tyytymätön: oman pääoman tuotto eli ROE oli 2,8 prosenttia, sijoitetun pääoman tuotto eli ROI 4,5 prosenttia. Kummankin tavoite on reilusti yli 10 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Palokankaan mukaan paitsi tuotekehityksessä ja markkinoinnissa onnistumista, myös tehokkuutta toiminnoissa.
   Elintarviketeollisuudessa on tuotekehityksessä jatkossa haasteista aikaa, ja esimerkiksi funktionaalisten eli terveysvaikutteisten ruokien on arvioitu olevan noin kolmannes ruokavaliosta 10-15 vuoden kuluttua. Esimerkiksi HK Ruokatalo aikoo hyödyntää sekä naapurissaan Turun keskustassa toimivan BioCityn että Turun yliopiston tutkimustietoa. Tällä erää kasvaa eniten siipikarjanlihavalmisteiden ja mikroruokien menekki. Siipikarjanlihasta syntyi kuitenkin hintakilpailua lihatalojen varauduttua entiseen noin kymmenen prosentin kasvuun, mutta kasvu jäi 4-5 prosenttiin.
   Tänä vuonna HK Ruokatalo tuo markkinoille HK Kotikeittiö -ideansa. Se avaa ruokapisteitä kauppoihin, asemille, urheilukeskuksiin ja muihin yleisöpaikkoihin tarjoten paikallisesti mukautettuja tuotteitaan.
   Baltiassa HK Ruokatalo kehittää toimintaansa neljän suomalaisjärjestelijän voimin. Virossa Rakverella on 40 prosentin markkinaosuus ja Latviassa 20 prosentin markkinaosuus lihatuotteista. Myös Liettuassa tarkastellaan toiminnan kehittämistä. Virossa esimerkiksi uudistetaan nyt 4500 emakon Eksekon sikalaa, ja Palokankaan mukaan sopimustuotantoa kehitetään viljelijöiden kanssa. Tavoitteeksi Palokangas sanoo tuottaa maailmanmarkkinahintaista lihaa ja viedä sitä maailmanmarkkinoille. Hänestä tämä ei ole uhka suomalaiselle tuotannolle.
   Alkaneen vuoden kehitys näyttää Palokankaan mukaan sikäli viimevuotista paremmalta, että hintojen lasku näyttää pysähtyneen, ja raaka-aineiden hinnat vaikuttavat pysyvän ennallaan. Hinnat ovat kuitenkin laskeneet alle EU:n keskihintojen. Huoli kotimaisen maatalouden kilpailukyvystä ja menestyksestä muokkaa myös alkutuotantoa, jossa tuottajien verkostoilla yritetään laskea tuotantokuluja. Tuottajarenkaat ovat osoittautumassa yhtä tehokkaiksi kuin ulkomailla voimakkaalla pääomasatsauksella toteutetut ratkaisut. -MN

Pellervo-Seura esittää muutoksia kilpailulakiin
Elintarviketeollisuus 2000 -työryhmä jätti mietintönsä viime vuoden lopulla. Työryhmän oli määrä pohtia, miten elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa ja valmistella sitä koskevia ehdotuksia. Myös Pellervo-Seuran edustaja oli ollut työryhmän kuultavana ja muun muassa tehnyt muutosehdotuksia kilpailulainsäädäntöön ja sen tulkintaan liittyviin seikkoihin.
   Pellervo-Seura on jättänyt työryhmän mietinnöstä lausunnon kauppa- ja teollisuusministeriölle. Pellervo ehdottaa, että KTM asettaisi asiantuntijan selvittämään kilpailulain muutostarvetta ja -mahdollisuuksia osuuskuntien ja muiden yhteenliittymien käsittelemiseksi yhdenvertaisesti osakeyhtiöiden kanssa. Edelleen Pellervo esittää kauppa- ja teollisuusministeriölle, että se asettaisi pikaisesti asiantuntijan tutkimaan alueellisia relevantteja markkinoita koskevaa ratkaisukäytäntöä Suomessa ja muissa EU-maissa ja sen perusteella kehittäisi menetelmän, jolla taattaisiin se, että Suomen kilpailuviranomaisen tulkintakäytäntö ei olisi ainakaan tiukempaa kuin muissa EU-maissa.

Raisio lisää terveysvaikutteisia tuotteita
Raisio Yhtymän viime vuoden liikevaihto oli kahdeksan prosenttia edellisvuotista pienempi, ja tulos ennen satunnaiseriä jäi 34,5 miljoonaan markkaan oltuaan vuosi sitten 252 miljoonaa markkaa. Edellisvuoden voitto ennen veroja oli 232 miljoonaa markkaa, viime vuonna tuli miinusta yli 12 miljoonaa markkaa.
   Täksi vuodeksi Raisio Yhtymä tavoittelee vähintään 200 miljoonan markan liikevoittoa. Liikevaihdon ei odoteta kasvavan merkittävästi.
   Liikevaihtoa laski eniten Venäjän viennin supistuminen kaikkiaan 260 miljoonalla markalla. Suuri pettymys pääjohtaja Tor Bergmanin mukaan oli margariiniteollisuus, jonka tuotteiden menekki taantui, ylikapasiteetti ja erityisesti Venäjän luottotappiot rasittivat liiketoimintaa. Vastaus tilanteeseen ovat muun muassa pidemmälle jalostetut, kevyet tuotteet.
   Bergman selvitti myös ratkaisuaan siirtyä Metso Oyj:n toimitusjohtajaksi alkaen 1.1.2001. Hän painotti, ettei siirtyminen Metsoon liity mitenkään Raision liiketoimintaan, vaan että ammattijohtajana hän ei halunnut kieltäytyä haasteen ottamisesta kun sellainen vielä tarjottiin. Hän sanoo täysipainoisesti tekevänsä töitä Raisio Yhtymän pääjohtajana koko vuoden 2000 loppuun asti. Bergmanin mukaan Raisio Yhtymä on vahvassa kehitysvaiheessa, ja koko elintarviketeollisuus Suomessa on mielenkiintoisessa vaiheessa ja vaatii uudenlaista ajattelua.
   Kemianteollisuus oli ensi kertaa yhtymän suurin tuloksentekijä. Alalla menee hyvin, ja tänä vuonna Raisio teki ranskalaisen Rhodia S.A:n kanssa aiesopimuksen maailmanlaajuisen latekstiyhtiön perustamisesta.
   Raision tunnetuimman tuotteen ja pörssiarvon nostajan Benecolin menekki ei tyydytä yrityksen väkeä. Benecol-liiketoiminta kuitenkin lisäsi liikevaihtoaan. Raisio ottaakin nykyistä näkyvämmin osaa Benecolin markkinointiin. Pääjohtaja Bergman sanoo tilanteen olleen pulmallinen, kun Raisio yrityksenä ei ole voinut kommentoida omien tuotteidensa markkinoita. Hän katsoo, että markkinoinnissa on oltava mukana, jotta siihen koskevissa asioissa on myös puhevaltaa. Johnson & Johnson -konserniin kuuluvalla MacNeil Consumer Healtcare´llä on yksinoikeus Benecol-tuotteiden markkinointiin ja tuotemerkin kehittämiseen muualla paitsi Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltiassa.
   Tor Bergman katsoo, ettei McNeil-sopimus sinänsä ole ollut virhe, mutta Johnson & Johnsonin suuntautuminen kuluttajamarkkinointiin ei ole toiminut. Markkinat sinänsä ovat olemassa, ja nyt niitä lähestytään toisesta kulmasta: Raisio ottaa mukaan myös ammattitahoja yrittäen vaikuttaa viranomaisten säädöksiin. Mainonnassa ei ole voinut tuoda esille Benecolin testattuja LDL-kolesterolin vähenemiseen vaikuttavia ominaisuuksia, vain yleisiä terveysverukkeita voidaan hyödyntää.
   Raisio on sopinut periaatteet Johnson & Johnsonin kanssa siitä, että Raisio laajentaa kotimarkkinansa myös Ruotsiin, Norjaan, Puolaan Venäjälle, Islantiin. Lisäksi Raisio osallistuu testimarkkinoihin Saksassa nopeuttaakseen tuotteiden myynnin aloittamista maassa, Japanin myynti alkanee vuonna 2001.
   Benecol-liiketoiminnan vetäjä Rabbe Klemets sanoo, että Raisio ei jatkossa tyydy pelkän kolesterolia alentavan tuotteen edustajaksi terveysvaikutteisten elintarvikkeiden valmistajana, vaan käyttää koko kuidun ja rasvan osaamisensa hyväksi ja laajentaa tuotteita muun muassa ylipainoon ja hyvinvointiin, osteoporoosiin eli luukatoon, diabetekseen liittyvillä tuotteilla. Tuotevalikoimaa lisätään kattamaan päivittäisen ruokavalion. Terveysvaikutteiden elintarvikkeiden markkinat kasvavat vuosittain 25-35 prosenttia.
   Klemetsin mukaan Benecol-liiketoiminta voitto nousee 20-30 prosenttiin liikevaihdosta vuonna 2005, mikäli markkinat kehittyvät odotetulla tavalla.

Osuuskuntalaista kirjelmä oikeusministerille
Uuden osuuskuntalain valmistelussa mukana ollut asiantuntijaryhmä on jättänyt oikeusministeri Johannes Koskiselle esityksen, jossa muistutetaan osuuskunnan ja osakeyhtiön säilyttämisestä luonteeltaan erilaisina yhteisömuotoina. Asiantuntijatyöryhmän esityksessä todetaan, että osuuskunta on jäsenyhteisö, ja osakeyhtiö on pääomayhteisö - työryhmän mielestä lakiehdotuksessa on tätä eroa hämärtäviä kohtia.
   Työryhmä esittää, että ensimmäisen asteen osuuskunnissa tulee säilyttää jäsen ja ääni -periaate, ja että osuuskunnassa tulee olla vähintään kolme perustajaa ja jäsentä. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että osuuskunnan tarkoitus voisi olla myös yleishyödyllinen.
   Työryhmä katsoo, että osuuskuntalainsäädännön tulisi Suomessakin olla linjassa Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n linjausten kanssa, jotka korostavat jäsenten yhteistyötä, jäsenvaltaisuutta ja jäsen ja ääni -periaatetta päätöksenteossa.
   Eri tahojen lausunnoista lakiuudistusesitykseen on tehty kooste oikeusministeriössä, ja lausunnot ovat nähtävillä kotisivuilla.

Kemira ravistelee tappioitaan
Kemira on myynyt titaanidioksidipigmenttitehtaansa Yhdysvalloissa ja Hollannissa noin 400 miljoonalla dollarilla, myyntihinta vastaa noin puolta Kemira-konsernin tämän hetkin markkina-arvosta. Kaupan myyntivoitto Kemiralle ennen veroja on noin 130 miljoonaa euroa (markkakerroin noin 6). Ostaja on amerikkalainen Kerr-McGee Chemical Corporation LLC, joka nousi ostollaan alan yritysten kärkikolmikkoon maailmassa.
   Porin toimintayksiköstä Kemira ei saanut pääjohtaja Tauno Pihlavan mukaan yksikön arvoa vastaavaa tarjousta ja alkaakin kehittää sitä keskittymään maali- ja paperiteollisuuden pigmentteihin ja ferrosulfaattiin, jota käytetään esimerkiksi vesien puhdistamiseen.
   Porin säilyttäminen yrityksessä istuu myös uuteen liiketoiminta-ajatukseen pitäytyä erossa suhdanneherkimmistä aloista; kasvualueita ovat sellu- ja paperikemikaalit, vesienkäsittelykemikaalit sekä maalit ja pinnoitteet. Tikkurila CPS:n ja Kemira Agron typpilannoiteliiketoiminnan järjestelyt toteutunevat tämän vuoden aikana. Agrossa typpilannoitteet on irroitettu erikoislannoitteista omaksi liiketoiminnaksi.
   Saatua myyntivoittoa Kemira käyttää liiketoiminnan laajentamiseen, mikä sille on tarpeen kannattavan kasvun synnyttämiseksi. Kemiran liiikevoitto laski noin 30 miljoonaan euroon viime tilikaudella oltuaan edellisellä kaudella noin 79 miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 59 miljoonaa euroa. Liikevaihto nousi reilulla sadalla miljoonalla eurolla 2 526 miljoonaan euroon. Oman pääoman tuotto oli 3,2 prosenttia. Kemiran velkaantuneisuusaste oli 95 prosenttia. Pihlavan mukaan suurinpia selittäjiä viime vuoden tuloksen heikentymiselle oli toiminta Hollannissa.
   Kemira Chemicalsin liikevaihto nousi 11 prosenttia ja sen liikevoitto oli 83 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia liikevaihdosta, sellu- ja paperipuolella nousu oli vielä voimakkaampaa. Myös Kemira Pigments pärjäsi: liikevoittoa 35 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia liikevaihdosta.
   Kemira Agron liiketulos putosi pitkälti kasvinravinteiden alhaisten hintojen takia: tappiota tuli 39 miljoonaa euroa. Saman verran Agro kirjasi kertaluontoisia kustannuksia, valtaosan Hollannista. Agro siis luopuu typpilannoiteliiketoiminnasta ja keskittyy erikoislannoitteisiin. Se perusti erikoislannoitteita ja rehujen raaka-ainetta tuottavan yrityksen Jordaniaan, osti puolet puutarhalannoitteita tekevästä yrityksestä Italiassa, laajentaa kastelulannoitetoimintaa Italiassa, keski- ja kauko-Idässä, NPK-lannoiteyritys käynnistyi Malesiassa, Kiinassa NPK-tehdas käynnistynee ensi syksynä. Suomessa Kemira Agro osti 20 prosenttia Suomen Rehusta.
   Tauno Pihlavan mukaan Kemira Agro jää tappiolliseksi tänäkin vuonna. Koko Kemiran liikevaihto saattaa Pihlavan mukaan vähentyä kolmanneksella nykyisestäkin.
   "Tavoitteena on saavuttaa aikaisempi liikevaihdon taso 3-5 vuoden kuluessa. Tämä edellyttää lähivuosina myös yritysostoja", pääjohtaja Pihlava sanoo.-MN

Bonusta tulossa asiakkaille 17 miljoonaa markkaa Agrimarketit vahvistivat markkinaosuuttaan
Agrimarket-ketju pystyi pitämään edellisvuotisen liikevaihtonsa, vaikka maatalouskaupan kokomarkkinat laskivat 10 miljardista markasta noin 9 miljardiin. Näin ketju vahvisti osuuttaan alan markkinoilla.    Agrimarketien myynti kanta-asiakkaille oli viime vuonna noin 1,9 miljardia markkaa, mikä on 55 prosenttia myynnistä. Asiakkaille tilitetäänkin viime vuodelta Agribonusta ja myymäläkaupan bonusta kaikkiaan 17 miljoonaa markkaa. Se on pari miljoonaa markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakasta kohti ostot ovat olleet noin 100000 markkaa.    Hankkija-Maatalouden toimitusjohtaja Ensio Hytönen sanoo, että kanta-asiakkuus Bonuksineen ja palveluineen vetää myyntiä yritykseen. Palvelua tehostettiin perustamalla omamyyjäverkosto, jossa on nyt 235 omamyyjää. Määrä nostetaan 250:een ja kanta-asiakkaiden määrän nostamistavoite on nykyisten alle 25000 asiakkaan sijasta 25000-30000 välillä. Viime vuonna kanta-asiakasohjelma täydentyi viljan myynnistä tilitettävällä Agrobonuksella.    Myös Agriraha-palvelu on tuottanut hyvää palautetta: siinä on noin 300 miljoonan markan rahaliikenne. Konekauppa keskittyy konekeskuksiin Maatalouden konekauppa on keskittynyttä Euroopassa. Agrimarketeissa harjoitettiin sisäistä		Toimitusjohtaja Ensio Hytönen
keskittämistä perustamalla Agrimarket konekeskus Turkuun. Se on alansa pilottikohde Suomessa, ja Ensio Hytösen mukaan tämä on suomalaisen konekaupan kehityssuunta. Siinä raskaskonekaupan traktorit, puimurit ja maatalouden erikoistyökoneet tarjotaan jatkossa erikoistuneissa konekeskuksissa.    Myyntijohtaja Olavi Mattila sanoo keskittämisellä saavutettavan myynnin osaamista, kaupan joustavuutta ja etuja yrityksen omaisuudenhallinnassa, mikä tarkoittaa esimerkiksi vaihtokonekauppaa.    Ilmeeltään Agrimarket-ketjun myymälöistä uusittiin seitsemän viime vuonna, yksi uusi toimipaikka avattiin, uudelle paikalle siirtyi kaksi toimipistettä. Multasormi-myymälöitä perustettiin neljä, ja viisi myymälää liitettiin yhdistettiin lähellä oleviin myymälöihin. Limingan Osuuskaupan rauta-maatalouskauppa siirtyi Hankkija-Maatalous Oy:lle, samoin kaksi yksityistä rauta-maatalouskauppaa, toinen K-ketjun kauppa asiakkaineen Karstulassa. Virkkalan Agrimarket tuli Hankkija-Maatalouden tämän vuoden alussa.    Agrimarket-ketjuun kuuluvat omien toimipaikkojen lisäksi Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Salon Seudun Osuuskauppa, Osuuskauppa Osla Handelslag ja Kymenlaakson Agrimarket Oy. Agrimarketeja on kaikkiaan 143.    Baltiassa Hankkija-Maatalous aloitti Agribalt Oy:n toiminnan, se on Avena Oy:n kanssa yhdessä omistettu yritys. Toimitusjohtaja Hytösen mukaan Latviassa ja Liettuassa tehdään valmisteluja toiminnan aloittamiseksi vielä tämän vuoden aikana.    Virossa kauppa on 60-prosenttisesti tuotteiden vaihtamista viljaan. Kaupan lisäämisen ongelmana on viljan jatkomarkkinoinnin vaikeus. Baltiasta Hytönen odottaa kehittyvän 150-200 miljoonan markan markkinat, mutta noihin markkamääriin yltäminen vie kuitenkin vuosia. Osuutta lisää siemen-, rehu- ja viljakaupassa Hankkija-Maatalous ylsi viime vuonna 3314 miljoonan markan liikevaihtoon ja 71,3 miljoonan markan tulokseen. Tulos on 20 miljooaa edellisvuotista vähemmän. Agrimarketien 4 miljardin markan liikevaihto on edellisvuotisen tasoa. Hankkija-Maatalous kohensi tuntuvasti omavaraisuusastettaan yli 34 prosentin, joskin tavoite on noin 40 prosenttia. Myyntikate oli 9,9 prosenttia ja käyttökate 78 miljoonaa markkaa.    Vuosisadan kuivuuskesä tuntui paikoin maatalousmarkkinoilla. Viljasato jäi neljänneksen normaalista, mutta Agrimarketit vahvistivat asemiaan viljakaupassa. Sertifioitua siementä hankittiin 11 prosenttia edellisvuotista enemmän, Agrimarketit myyvät niistä puolet. Siemensopimustuotannon pinta-alaa Agrimarketit lisäsivät 10 prosenttia. Lannoitteiden kokonaiskauppa laski noin 10 prosenttia, ja sen tuotto Hankkija-Maataloudellekin jäi heikoksi. Rehukaupan uutiset ovat päinvastaiset, ja asiakkaat saivat vuoden aikana tilauspalvelun myös Internetissä.    Viljakaupassa Agrimarketit paransivat asemaansa. Internetissä ketju avasi viljan myyntipalvelun. Internetiin tulee lisäpalveluja: ja enin osa 12-13 miljoonan markan investoinneista ohjautuu tietotekniikkaan. Hytönen olettaa Internet-kauppaa tehtävän vielä tämän vuoden aikana. Volyymituotteiden kauppaa on siirtynyt verkkokaupaksi muualla, muun muassa tanskalaiset ostavat yli 10 prosenttia lannoitteista verkon kautta.    Traktorien myynniksi viime vuonna tuli 4669 kauppaletta, mistä John Deere nosti osuutensa 9,7 prosenttiin, Massey Fergusonin osuus oli 8,8 prosenttia. Hankintajohtaja Pentti Mutkan mukaan uusi 6200-mallisto on myynyt hyvin. Puimureita myytiin 519.    Agrimarketeista myytiin koko S-ryhmän puutarhakaupasta noin 70 prosenttia. Sekä rautakaupat että Multasormi-puutarhamyymälät pystyivät parantamaan edellisvuotisesta.    Verkkopalvelut nähtävillä Agrimarket-kotisivulla. -MN

Vuorineuvos Kavetvuo Pohjolaan
Vakuutusyhtiö Pohjolan toimitusjohtaja vaihtuu. Iiro Viinasen tilalle uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin yhtiökokouksessa tiistaina Valion entinen toimitusjohtaja vuorineuvos Matti Kavetvuo.
   Hallitukseenkin tuli uusi puheenjohtaja, hän on vuorineuvos Heikki Hakala Metso-konsernista. Muut hallituksen jäsenet ovat Martin Granholm, Eero Heliövaara, Timo Salonen, Oiva Savela, Mikael Silvennoinen (OKOn toimitusjohtaja) ja Matti Vuoria. Uuden johdon päätehtävä liittyy Pohjolan purkamiseen ja yhtiön omaisuuden järjestelyihin. -MN

HK Ruokatalo aikoo ostaa Rakveren vähemmistöosuuden
HK Ruokatalo Oyj suunnittelee virolaisen tytäryhtiönsä, AS Rakvere Lihakombinaatin vähemmistöosuuden lunastamista. Tämän johdosta Tallinnan pörssiä on pyydetty keskeyttämään Rakvere Lihakombinaatin osakkeilla tapahtuva kaupankäynti toistaiseksi. HK Ruokatalo julkisti asiasta tiedotteen tiistaina aamupäivällä.
   HK Ruokatalo hankki elokuussa 1998 omistukseensa 80 % AS Rakvere Lihakombinaatin osakkeista. Rakvere Lihakombinaat on ollut noteerattuna Tallinnan pörssin kakkoslistalla.

Eela ei löytänyt väärennöksiä lihantuonnissa
Naudanlihan alkuperän väärentämisestä ei löytynyt todisteita tehostetussa tarkkailussa, jota tehtiin kunnissa loka-, marras- ja joulukuussa.
   Hanke käynnistettiin siksi, että joitakin liha-alan laitoksia oli epäilty rikkeistä. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos Eela teki ohjeet tehostettua tarkkailua varten kuntien valvontaviranomaisille ja tarkastuseläinlääkäreille, joiden puolestaan piti ilmoittaa rikkeistä Eelalle. Kampanja kohdistettiin erityisesti sellaisiin yrityksiin, joissa käsitellään sekä kotimaista että tuontilihaa. Eläinlääkäri Tiina Laitala Eelasta kertoo, että Eelalle tuli ilmoituksia yhden käden sormin laskettava määrä lähinnä vähittäismyymälöissä tapahtuneista ja usein tietämättömyydestä johtuneista virheellisistä merkinnöistä.
   Yksi niistä, jotka ovat julkisesti epäilleet tuontilihan myymistä kotimaisena on Lihakunnan toimitusjohtaja Juha Junnila. Junnila päättelee, että noin 13 miljoonaa kiloa tuontinautaa ei voi kadota jäljettömiin jalosteisiin. Naudanlihan kulutus on meillä runsaat 90 miljoonaa kiloa vuodessa.
   Tiina Laitala sanoo uskovansa, että jos suurisuuntaista laitonta tuontia harjoitettaisiin, tapauksia olisi tullut ilmi. Hän toteaa, että kaikista naudan tuontieristä ei toki tule tietoa viranomaisille.-MN

Osuuspankit, Ilmarinen ja Suomi-yhtiö
perustavat yhteistyöryhmän
Suomeen syntyy uusi pankki- ja vakuutusryhmittymä. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Osuuspankkiryhmä ja Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi perustavat asiakasomisteisen yhteistyöryhmän. Sen palvelut kattavat kaikki pankki- ja vakuutusalojen palvelut.
   Suomi-yhtiö myy pääosan Pohjolan osakkeista Osuuspankkiryhmälle ja Ilmariselle ja niiden sidostahoille. Näille tulee Pohjolan osakkeista 25 prosenttia ja äänimäärästä 41,1 prosenttia.
   Uudella ryhmittymällä on asiakasliiketoiminnalle maan kattavin myyntiverkosto. Ryhmässä kukin osapuoli keskittyy omaan ydinosaamiseensa. Suomi-yhtiö aloittaa uusien vakuutusten myymisen vuoden 2000 heinäkuun alusta lähtien.
   Yhteistyöryhmän muodostajat lupaavat, että järjestelyllä ei ole välittömiä henkilöstövaikutuksia ja työntekijöille tarjotaan mahdollisuus sijoittua eri liiketoimintayksiköihin.
   Tarkemmin asiasta Osuuspankin kotisivulla.

Skurnik Sotkamossa:
Pellervolaiset yritykset tasaavat alueellista kehitystä
Virtaviivaistamisen ja keskittämisen jälkeenkin pellervolaiset yritykset yhä edelleen pikemminkin hidastavat kuin nopeuttavat nykyistä alueellista keskittymiskehitystä. Tästä muistutti Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Samuli Skurnik avatessaan Kainuun yhteistoimintapäivän Sotkamossa tiistaina.
   Pellervolainen yritystoiminta jakaantuu Skurnikin mukaan edelleen muuta elinkeinoelämää tasaisemmin maan eri alueille, ja pääosa pellervolaisesta tuottaja-osuustoiminnasta toteuttaa yhä edelleen raaka-aineostoissaan tilatasolla yhtenäisiä hinnoitteluperiaatteita, jotka takaavat yritystoiminnan taloudellisten vaikutusten jakautumisen laajasti eri puolille maata, myös syrjäseuduille.
   Skurnikin mukaan pellervolaisen yritystoiminnan tämän päivän ydinkysymykset ovat strategisella tasolla.
   "Kysymys on nyt siitä, millaisilla yritysstrategioilla osuuskuntien jäsenten tavoitteita voidaan tänä päivänä parhaiten edistää yritystason päätöksenteossa ja myös siitä, millaisella elinkeinopoliittisella strategialla koko pellervolaisen elämänpiirin päätösvallan piirissä olevat resurssit saadaan osuuskuntien jäsenistön kannalta parhaaseen mahdolliseen käyttöön", Skurnik sanoi. Hän muistutti, että lisäksi päätökset on tehtävä nopeasti kansainvälistyvän ja globalisoituvan toimintaympäristön reunaehdoilla. Skurnikin mukaan on kyettävä kehittämään yritystoimintoja, jotka kykenevät menestymään globaalisesti innovatiivisimmilla aloilla, mutta myös voimistettava perinteistä metsä-, metalli- ja elintarvike- sekä kulutustavarateollisuutta, lisäksi suurten ja menestyvien rakenteiden rinnalle tarvitaan yhä enemmän paikallista ja pienimuotoista osuus- ja muuta yritystoimintaa.
  "Ja perusedellytys tälle kaikelle on tietenkin se, että yritystoiminnan on oltava kilpailukyistä, ja että osuuskunnan yritysmuotona on oltava mahdollisimman ajan tasalla", hän sanoi.
   Kainuun kuten muidenkin maakuntien eväät rakennemuutoksessa riippuvat Skurnikin mukaan viime kädessä siitä, millaisia aitoja kuluttajien valinnoissaan arvostamia kilpailuetuja omalle yritystoiminnalle kyetään löytämään. Kainuun naapurimaakunta Pohjois-Pohjanmaa ja Oulu ovat rohkaiseva esimerkki siitä, että merkittäviin tuloksiin voidaan maassamme päästä myös muualla kuin maamme eteläosissa.
   Katso koko puhe.
   Rehtori Lajusen puhe.

Olavi Kuusela Valion
toimitusjohtajaksi
Valion hallintoneuvosto on valinnut yritykselle uuden toimitusjohtajan. Vuoden 2000 alusta lähtien toimitusjohtajaksi ryhtyy agronomi Olavi Kuusela, 49, nykyinen SOK:n käyttötavararyhmän johtaja. Hän siirtyy Valioon joulukuun alussa.
Ehdokkaina oli useita tunnettuja yritysjohtajia, mutta hallintoneuvostolle esitettiin puheenjohtaja Seppo Hakolan mukaan vain Kuuselaa, ja hallintoneuvosto päätti hänen valinnastaan yksimielisesti. Kuuselan vahvuutena on pidetty hyvää kaupan ja sidosryhmien tuntemusta.
Kuusela tulee Valioon tilanteessa, jossa alaa vyöryttää kova kotimainen kilpailu ja pohjoismaiset kilpailijat Ruotsin Arla ja Tanskan MD Foods yhtyvät Arla Foodsiksi. Sekä Arlan että MD Foodsin johtajat ovat antaneet ymmärtää, että Valio on edelleen tervetullut neuvottelemaan yhteistyöstä uuden yrityksen kanssa. Valion ja Arlan vuoden takaiset neuvottelut eivät johtaneet yhteistyöhön. Ensi kommenteissaan Kuusela on sanonut, että suuruus sinänsä ei ole itseisarvo, ja että hyvillä kotimaisilla tuotteilla on pystyttävä pitämään puolensa tuontia vastaan.
Olavi Kuusela on palvellut S-ryhmää maakuntien osuuskaupoissa, poikkesi välillä rehualalla ja tuli nykyiseen tehtäväänsä Hankkija-Maatalouden toimitusjohtajan tehtävästä.-MN

Atria vahvistaa valmisruokapuoltaan
Atria Oyj alkaa valmistaa ja pakata kuluttajapakkauksiin valmiin aterian lämmitettäviä osia: liha- ja kalaruokia, perunoita, riisejä, pastoja, kastikkeita. Tätä varten perustetaan oma liiketoimintayksikkö Atrial Meal.
   Atria Meal on pohjoismainen yritys, mutta sein tuotanto tulee toimimaan sekä Suomessa Nurmossa että Ruotsissa Sköllerstassa, joka on Atria Lithellsin kotipaikka. Kumpikin valmistaa tuotteita omille markkinoilleen. Atrian alkuinvestoinnit ovat kymmeniä miljoonia markkoja muun muassa Nurmon linjoihin ja kauppojen varustuksiin.
   Atria Oyj:n toimitusjohtaja Seppo Paatelainen sanoo, että Atria Meal on jatkoa tuotteiden jalostusasteen nostamiselle ja voimakkaalle suuntautumiselle "ateriamaailmaan".
   Tuotteet alkavat näkyä kaupoissa ensi vuoden alkupuolella. Atria Meal toimittaa kauppoihin kylmätiskejä, joissa on tuotteiden Buffet-logo, annostelumenetelmät ja lämmitysjärjestelmät, joiden kuluihin kauppa osallistuu. Ateria voidaan syödä kaupassa tai ottaa mukaan lämmitettynä tai kylmänä osa osalta.
   Atria Mealin liiketoiminnassa käytetään myös alihankkijoita. Ne toimittavat esimerkiksi perunavalmisteita ja pastoja ja ruokien osiksi tulevia salaatteja, juureksia ja vihanneksia.
   Valikoimasta tulee sen verran laaja, että toimitusjohtaja Veikko Ranta laskee siitä saatavan erilainen ateria vaikkapa vuoden jokaiselle päivälle.
  Ranta sanoo suomalaisten syövän ulkona noin 680 miljoonaa ateriaa vuodessa. Esimerkiksi Helsingissä ruokakunnista puolet on "sinkkutalouksia", yhden hengen ruokakuntia. Samaan aikaan vähittäiskauppa menettää noin yhden prosenttiyksikön ruokamyynnistään. Kaupoissa on alettu hakea omaleimaisuutta kilpailukyvyn parantamiseksi, mistä osoituksena ovat esimerkiksi tuoreen leivän paistaminen. Rannan mukaan Yhdysvalloissa noin yhdeksässä kaupassa kymmenestä on kotona syömistä korvaava HMR-ruokapalvelu (home meal Replacement = kotiruoan vastike).-MN

Hk Ruokatalo tuo markkinoille
paikalliset HK Kotikeittiöt
HK Ruokatalon tuotteita, mutta paikallisesti eri myyntipaikkoihin mukautettuina. Tällaisella HK Kotikeittiö -idealla toimivia ruokapisteitä ryhdytään avaamaan lokakuusta lähtien kauppoihin, asemille, urheilukeskuksiin tai muihin yleisöpaikkoihin.
   Lihatalot ovat toimittaneet aterioita tai niiden osia jo iät ja ajat suurkeittiöille, myös räätälöityinä joko ketjujen tai toimipaikkojen mukaan. Nyt tämä palvelu tarjotaan suoraan kuluttajille.
   Markkinointipäällikkö Risto Kalsta HK Ruokatalo Oyj:sta sanoo, että lihatalolla on satoja valmiita tuotteita, joita ei ole tarjottu kuluttajille toistaiseksi.
   HK Ruokatalo tarjoaa vähittäismyyntiasiakkailleen HK Kotikeittiö -pisteisiin valmiita pakkauksia ja muuta rekvisiittaa, tapauskohtaisesti sovitaan, käyttääkö yrittäjä HK:n merkkiä, yhtä Suomen tunnetuimmista liikemerkeistä, vai omia tunnuksiaan.
   Kuluttajat ovat arvostelleet kauppaketjuja siitä, että pian joka puolella syödään samanlaista ruokaa. Tämä onkin mahdollistanut markkinoita paikallisille pienyrittäjille. Nyt myös HK Ruokatalo tarjoaa samoista perusaineksista valmistettuja elintarvikkeita entistä monipuolisempina tuotteina eri puolilla Suomea. Risto Kalsta sanoo, että kaupat ovat halunneet erilaistua asiakkaiden silmissä. Ensimmäinen toimipiste avataan K-ketjussa lokakuussa. Myyntipisteessä voi valita valmiita tai puolivalmiita aterioita, ne voi syödä myyntipaikalla tai ottaa matkaan. Kalstan mukaan syksyn aikana avataa muutamia HK Kotikeittiö -pisteitä ja näköpiirissä on kymmenien toimispisteiden avaaminen. -MN

SOK avaa Brinkmannin kanssa
kodintekniikkamyymälöitä
SOK on perustanut suuren saksalaisen perheyhtiön Brinkmannin kanssa yhteisyrityksen, joka perustaa Suomeen kodintekniikkamyymälöitä. Hanke on osa SOK:n strategiaa laajentaa asiakasomistajille suunnattua palvelua.
Ensi vuonna HOT Kodintekniikka Oy avaa ensimmäisen myymälänsä Jyväskylässä, ja myöhemmin kaikkiaan 5-10 myymälää sijoittuvat suurimpiin kaupunkeihin. Myös lähialueillan eli Baltiassa ja Venäjällä on tarkoitus käynnistää liiketoimintaa.
Brinkmann-ryhmällä on kodintekniikkaliikkeiden lisäksi tavaratalo Hampurissa. Ryhmän liikevaihto on yli 7 miljardia markkaa.

Funktionaalisia salaatteja
HK Ruokatalolta
Myös HK Ruokatalo ryhtyy valmistamaan funktionaalisia eli terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Syyskuussa tulevat markkinoille ensimmäiset majoneesisalaatit ja ne ovat tiettävästi laatuaan ensimmäiset maailmassa.
   Terveysvaikutus saadaan aikaan lisäämällä salaattiin probiootteihin luettavia Lactobacillus acidofilus – maitohappobakteereja ja bifido-bakteereja. Joihinkin salaatteihinsa HK Ruokatalo lisää myös elimistön hyvinvoinnille tärkeää kuitua. Tuotekehitysjohtaja Kari Sipilä HK Ruokatalosta sanoo maitohappobakteerien sopivan erittäin hyvin majoneesipohjaisiin salaatteihin. Niiden lisääminen ei muuta kevytsalaattien hyvää makua eikä muita aistinvaraisia ominaisuuksia.
   HK Ruokatalon funktionaaliset valmisteet ovat Hyvää & Kevyttä -tuotesarjan peruna-, punajuuri- ja italiansalaatteja. Toistaiseksi tunnetuimmat kotimaiset funktionaaliset elintarvikkeet ovat Valion Gefilus- ja Raision Benecol-tuotteet.

Historiateoksen Kansan Talous lahjoitus kirjastoille
Pellervolaiset keskusliikkeet ja Pellervo-Seura lahjoittivat perjantaina 7.5.1999 pellervolaisen osuustoiminnan 100-vuotishistoriateoksen Kansan Talous. Pellervo ja yhteisen yrittämisen idea 1899-1999 suomalaisille kirjastoille. Lahjoituksen Pellervon johtokunnan puheenjohtajalta, pitäjänneuvos Tapani Kantolalta otti kirjastolaitoksen puolesta vastaan kulttuuriministeri Suvi Lindén.

Lähes 700-sivuisen pellervolaisen osuustoiminnan historiateoksen on kirjoittanut historiantutkijoiden ryhmä, jota on johtanut professori Markku Kuisma. Muut kirjoittajat ovat fil.maist. Annastiina Henttinen, fil.lis. Sami Karhu ja fil.tri Maritta Pohls. Teoksen on kustantanut Kirjayhtymä.

Lahjoituksen saajina ovat yleiset kirjastot, tieteelliset kirjastot, ammattikorkeakoulujen kirjastot, maa- ja metsätalousalan ammatilliset oppilaitokset. Lahjoituksen suuruus on noin 700 kirjaa.

Lahjoitukseen osallistuneet pellervolaiset yritykset ovat Valio, Metsäliitto, Osuuspankkikeskus, Hankkija-Maatalous, Atria, HK Ruokatalo, Karjaportti, Munakunta, Kotieläinjalostuskeskus Faba ja Lähivakuutus-ryhmä.

Noel Devisch Copan puheenjohtajaksi
Noel Devisch Belgiasta on valittu Euroopan maataloustuottajajärjestön Copan uudeksi puheenjohtajaksi. Kausi kestää vuoteen 2001 asti.
Varapuheenjohtajiksi on valittu saksalainen Heinz Christian Bär, ranskalainen Jean-Paul Bastian, englantilainen Ben Gill ja portugalilainen Joao Pedro Machado.