Presidentti myönsi arvonimen 91:lle
Tasavallan presidentti on myöntänyt eri arvonimiä kaikkiaan 91 henkilölle 2. kesäkuuta 2006.
   Osuustoiminnan piirissä ansioituneita arvonimien saajien joukossa oli useita: Muiden muassa Tradeka-yhtymän toimitusjohtaja Antti Remes nimitettiin vuorineuvokseksi. Kauppaneuvoksen nimen ja arvon saivat Etelä-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Ahti Manninen ja Porin Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Jukka Ramstedt. Kyösti Harju Lappeenrannasta nimitettiin maanviljelysneuvokseksi. Pekka Laurila Huittisista sai talousneuvoksen nimen ja arvon.

Valion nopein kasvu tullut lähialueilta
Valio-konsernin liikevaihdon kasvu tammi-huhtikuussa 2006 on ollut kotimaassa 3 prosenttia ja ulkomailla 8 prosenttia nopeampaa kuin vastaavana aikana vuonna 2005.
   Suomessa liikevaihto kasvoi kuluttajatuotteissa, mutta maidon myynti raaka-aineeksi väheni.
   Vienti ulkomaille lisääntyi 5 prosenttia ja kasvu keskittyi juustojen ja jauheiden vientiin.
   Kaikki Valion ulkomaiset tytäryhtiöt lisäsivät liikevaihtoaan. Nopeimmin kasvoi Venäjän ja Eestin tytäryhtiöiden liikevaihto. Niiden liikevaihdon kasvu oli 19 prosenttia ja 13 prosenttia.
   Liikevoitto ja tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja olivat parempia kuin edellisenä vuonna. Lähiajan näkymät ovat kuitenkin niin haastavat, että Valiossa odotetaan koko vuonna saavutettavan vain edellisvuoden taso olettaen, että ulkoisten olosuhteiden kehityksessä ei tule kielteisiä yllätyksiä.
   Valion omavaraisuusaste säilyi 46 prosentissa. Henkilöstön määrä on vähentynyt vuodessa noin sadalla.

Vaikuttaa monella taholla
MTK ja ProAgria tiivistävät yhteistyötä
MTK ja ProAgria ovat tehneet sopimuksen organisaatioiden välisestä yhteistyöstä tavoitteenaan pystyä entistä paremmin vaikuttamaan maaseudun kehittämiseen.

MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg ja ProAgrian toimitusjohtaja Jouko Setälä panivat nimensä sopimukseen. Kuva Markku Nummi

   MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg ja ProAgria Maaseutukeskusten Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä toteavat, että tiivistyvä yhteistyö lisää merkittävästi maaseudun mahdollisuuksia jatkossa. Yhteistyölle tulee vuosittaiset tavoitteet. Osapuolten mukaan yhteistyöllä on merkitystä koko elintarvikeketjun kilpailukyvyn rakentamisessa.
   Sopimus koskee muun muassa tiedonsiirron lisäämistä, säännöllisiä hallinnon ja johdon tapaamisia, asiantuntijayhteistyötä alan työryhmissä ja valiokunnissa sekä yhteistä näkymistä Farmarissa, jo Seinäjoella.
   Yhteistyötä MTK:lla ja ProAgrialla on ollut aikaisemminkin tapauskohtaisesti. Nyt haetaan tiivistyvää yhteistyötä valtakunnallisesti ja niin, että se näkyy kummankin organisaation asiakkaille ja jäsenille.
   Pitkän tähtäimen ohjelmiaan osapuolet hiovat toisiinsa sopiviksi. Sopimus tulee kattamaan toimintaa kenttätasolla, mutta keskusjärjestötason edustajien mukaan kenttätason etujen mukaisesti.
   Lehdistötilaisuudessa MTK:n Hornborg sanoi yhteistyötä luonnolliseksi ja tarpeelliseksi senkin takia, että järjestöt ovat samantyyppiset ja toimivat samaan suuntaan, lisäksi niillä on samat jäsenet.
   EU-jäsenyyden aikana maatilojen rakenne on muuttunut voimakkaasti ja Hornborgin mukaan tarvitaan kaikkia osapuolia miettimään, miten kehitystä pitäisi viedä edelleen eteenpäin.
   "Seuraavat kymmenen vuotta voivat olla vielä voimakkaamman kehityksen aikaa, koska nyt pitää sopeutua avoimeen maailmaan."
   Hornborg viittasi myös oman uransa aikaan Turkiseläinten Kasvattajain Liitossa, jossa hän mainitsi neuvonnan ja edunvalvonnan olevan samassa organisaatiossa.
   Yksi yhteistyön heijastuksista on, että MTK:n poliittisissa kotimaisissa yhteyksissä ja Brysselissä saama tieto välittyy ProAgriaan.
   Myös julkaisutoimintaa sivuttiin. Hornborg totesi osapuolilla olevan runsaasti samantyyppistä julkaisutoimintaa. Miten yhteistyö sillä alalla kehittyy, siitä ei ole sovittu. Setälän mukaan kyse on paljolti myös resurssien tehostamisesta. ProAgria välttyy panostamasta toimintaan esimerkiksi Brysselissä, mutta saa saman tiedon. Yhteistä julkaisutoimintaa osapuolilla on jo esimerkiksi agronet.fi:ssä.
   "MTK saa sopimuksesta tukea myös kotimaiseen poliittiseen vääntöön", Hornborg sanoo. "Neuvonnan tieto on arvokasta myös edunvalvonnassa."

S-Pankille ensimmäinen toimitusjohtaja
S-Pankki Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty MBA Pekka Ylihurula (37), joka on toiminut viimeksi Sampo Pankin Itä-Suomen aluejohtajana.
   Ylihurula on kuvannut uutta tehtäväänsä pankkisektorin mielenkiintoisimmaksi työpaikaksi, kun Suomeen perustetaan ensimmäinen kauppapankki. Ylihurula sanoo, että siitä tulee mahdollisimman asiakaslähtöinen.
   S-Pankki aloittaa toimintansa vuoden 2007 loppuun mennessä. Ensisijaisesti se palvelee asiakasomistajia ja jatkossa asiakasomistaja voi liittää S-Etukorttiinsa kansainvälisen maksu- ja luottokorttiominaisuuden, hoitaa raha-asioitaan verkkopankissa sekä nostaa käteistä automaateista.

Maitotytöstä tuli Maitolähettiläs
Maito ja Terveys ry on valinnut Maitolähettilääksi vuoden työhön etyo Hanna Haposen.
    "Maitotyttö on valittu jo yli 30 vuoden ajan. Nyt muutimme valintamenettelyä kilpailusta työhakemuksella haettavaan asiantuntija-lähettilääseen. Maitolähettilään työ on kuitenkin pääosin samanlaista kuin Maitotytön työ. Hän työskentelee erityisesti koululaisten ravitsemuksen ja koulumaidon hyväksi", kertoo Maito ja Terveys ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Marja Urho.
   Hanna Happonen valmistuu elintarviketieteiden maisteriksi. Hän on opiskellut pääaineenaan ravitsemustiedettä Helsingin yliopistossa ja teki gradunsa lasten ruokatottumuksista.
   Maitolähettilään työ alkaa elokuussa. Hänet tapaa mm. Maaseutunäyttelyssä Seinäjoella 3.-6.8.

Finnforest myy yksikkönsä Romaniassa
Metsäliitto osuuskuntaan fuusioitu Finnforest myy mekaanisen puunjalostuksen tuotteiden trading-kauppaan keskittyneen Finnforest Romania s.r.l:n koko osakekannan itävaltalaiselle tukkukauppaketjulle J.u.A. Frischeis Ges.m.b.H:lle.
   Finnforest Romania s.r.l. siirtyi Finnforest Oyj:n omistukseen vuonna 1999, osana Keski- ja Itä-Euroopassa toimineen, levytuotteisiin erikoistuneen Baillou Holzhandel-tukkukauppaketjun hankintaa.
   Finnforest Romanian liikevaihto oli viime vuonna 14,5 miljoonaa euroa, ja se työllistää 30 henkilöä. Kauppa vaatii kilpailuviranomaisten hyväksynnän.

Jan Heino Metsähallituksesta siirtyy 
FAO:n "maailman metsäjohtajaksi"
Metsähallituksen pääjohtaja Jan Heino (58) on nimitetty FAO:n metsäosaston johtoon.
   Virkaa on tituleerattu myös ”maailman metsäjohtajan” tehtäväksi. FAO perustettiin vuonna 1945 ja se on jäsenmäärältään suurin YK:n erityisjärjestö. Jäseninä on 189 valtiota. FAO kokoaa tietoa maa-, metsä- ja kalataloudesta sekä ravitsemuksesta ja tekee neuvonta- ja kehitystyötä eri puolilla maailmaa. FAO:n tärkeitä tehtäviä ovat muun muassa maailman metsävarojen tilan seuranta, kansallisten metsäohjelmien edistäminen ja YK:n metsäfoorumin työn tukeminen. 
   Heinon työpaikka tulee olemaan Roomassa Yhdistyneiden Kansakuntien alaisen maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n pääkonttorissa. Hän työskentelee FAO:n pääjohtajan Jacques Dioufin suorassa alaisuudessa.
   Heino on irtisanoutunut Metsähallituksen palveluksesta ja aloittaa FAO:ssa kesäkuun lopussa. 
   Metsähallituksen toimitusjohtajan toimi tulee julkiseen hakuun kesäkuussa. Toimitusjohtajan nimittää valtioneuvosto. Toistaiseksi toimitusjohtajan sijaisena toimii Metsähallituksen metsätalouden johtaja Hannu Jokinen.

Marcus H. Borgström IFAP:n osuustoimintakomitean puheenjohtajaksi Maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström Sipoosta on valittu maailman tuottajajärjestön IFAP:n osuustoimintakomitean puheenjohtajaksi. Valinnan teki Etelä-Korean Soulissa parhaillaan koolla oleva IFAP:n maailmankongressi.
   IFAP edustaa yli 600 miljoonaa viljelijäperhettä 110 kansallisessa organisaatiossa ja 75 maassa. Järjestö muodostaa maailmanlaajuisen viljelijöiden verkoston kokemusten vaihtoon ja yhteisten asioiden ajamiseen sekä teollisuusmaissa että kehitysmaissa. Suomesta IFAP:n jäsenenä ovat Pellervo-Seura ja MTK.
   Borgström painottaa työssään suomalaisen ruokaketjun esimerkillistä toimintaa ja sen tarjoamaa mallia keinona tasapainottaa maailmantalouden yhdentymisen kielteisiä puolia.
   - Suomalaisen ruokaketjun eheys on kansallinen arvo. Sen toiminnassa on keskeinen rooli sekä maatalousosuustoiminnalla että kuluttajaosuustoiminnalla. Tällaisesta ruokaketjun toiminnasta on tarjottavissa mallia maahan kuin maahan. Soveltamalla tällaista yhteistyömallia laajemminkin voidaan maailmanlaajuisesti tasapainottaa globalisaation negatiivisia puolia, Borgström linjaa.
   Pellervo-Seura on julkaissut tiedotteen valinnasta >>

Finnpig rakentaa karjuaseman
Finnpig Oy rakentaa karjuaseman Vammalaan 160 karjulle.
   Uuden maatiaisjalostuspopulaation rakentaminen Finnpigin sopimusjalostajille on parhaillaan käynnissä. Tätä varten Finnpig on tuonut Suomeen Norjasta Norsvinin keinosiemennyskarjuja ja ensikoita.
   Finnpigin omsitajatahojen mukaan norjalaisristeytysten pahnueissa on ollut 1,3 elävää syntynyttä porsasta enemmän kuin vastaavilla suomalaisilla. Myös emakoiden kestävyys näyttää olevan parempi. Finnpig Oy on LSO Foods Oy:n ja A-Tuottajat Oy:n puoliksi omistama sianjalostusyritys. Yhtiöllä on sianjalostuksen yhteistyösopimukset norjalaisen Norsvinin ja ruotsalaisen Quality Geneticsin kanssa.
   Finnpigin hankkimia maatiaisrodun karjuja on tällä hetkellä vuokrattuna Osuuskunta Kotieläinjalostuskeskus-Faban jäsenosuuskuntien keinosiemennysasemille Kaarinaan ja Ilmajoelle.

Osuustoiminta-lehti teetti raportin
Munamarkkinat kriisissä
Kananmunien runsas tarjonta ja niiden kysyntä markkinoilla ovat epätasapainossa, mikä johtaa kovaan kilpailuun ja halpoihin hintoihin. Alaa kohtaan on myös ulkoisia paineita ja keskustelu kananmuna-alalla ja sen sidostahoissa käy voimakkaana.
   Raportti tilanteesta Osuustoiminta-lehden verkkosivulla >>

Perttu Pyykkösen väitöskirja osoittaa:
Pellon hintaa muuttavat
muutkin kuin maataloudelliset tekijät
Pellon hintaan vaikuttavat myös monet maatalouteen liittymättömät tekijät, osoittaa väitöskirjassaan MML Perttu Pyykkönen.
Mitä paremmat mahdollisuudet viljelijäperheillä on työllistyä myös tilan ulkopuolella ja mitä paremmin on palveluita saatavilla, sitä houkuttelevampaa on tilanpidon jatkaminen ja myös sen kehittäminen lisämaata hankkimalla, Pyykkönen päättelee.
   Tutkimuksen mukaan pellon hintaan vaikuttavat monet muutkin kuin puhtaasti maatalouteen ja pellon tuottokykyyn liittyvät tekijät, vaikka pellon tuottokyvyllä ja tuilla onkin selkeästi maan hintaa kohottava vaikutus. Mielenkiintoisempi kysymys on se, pääomittuuko tuki eri tavalla kuin markkinoilta saatu tulo. Ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että jos tuki on pysyvää ja pitkäaikaista, se pääomittuu markkinoilta saatuja tuloja alhaisemmalla korolla maan hintaan. Pyykkösen tutkimus vahvisti lievästi tätä näkemystä.
   Tutkimuksessa analysoitiin myös maatalouden sisäisen rakenteen sekä infrastruktuurin merkitystä. Tuotannon keskittyneisyys kohottaa selvästi pellon hintaa. Kun potentiaalisten ostajien joukko suurenee, kilpailu kiristyy ja hinta nousee. Rakennemuutos ja etenkin kotieläintuotannon keskittyminen ja kasvu nostavat pellon hintaa selvästi. Erityisesti kotieläintalouden rakennekehitys ja siihen liittyvä ympäristösyistä aiheutuva lannanlevitysalan kasvu myötävaikutti pellon hinnan nousuun.
   Yleensä infrastruktuuritekijöiden avulla yritetään arvioida maatalouden ulkopuolisen kysynnän vaikutusta pellon hintaan. Väittelijä arvioi, että Suomessa ulkopuolisen kysynnän hintaa nostava vaikutus lienee monia muita maita vähäisempää, koska Suomi on hyvin harvaanasuttu maa ja pellon osuus maapinta-alasta on hyvin pieni.
   Kun muuttujat saivat kuitenkin analyysissä odotetunmerkkiset ja tilastollisesti merkitsevät kertoimet, Pyykkösen mukaan selitys lienee se, että mitä paremmat mahdollisuudet viljelijäperheillä on työllistyä myös tilan ulkopuolella ja mitä paremmin on palveluita saatavilla, sitä houkuttelevampaa on myös tilanpidon jatkaminen ja sekä sen kehittäminen lisämaata hankkimalla.

Portaali avattiin
Osuustoiminnan tutkimustietoa verkossa
Ruralia-instituutin Co-op Studies -opetus- ja tutkimusalan sekä Pellervo-Seuran yhteistyönä on valmistunut osuustoiminnan tutkimuksen sivusto osoitteessa www.coopstudies.fi/portaali.
   Osuustoiminnallinen tutkimus on juuri tällä hetkellä voimakkaassa nousussa, portaalin aloitussivulla todetaan. Palvelu on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Jatkossa sivuille ilmestyy myös alan keskustelupaikka, blogi.
   Sivuilla on tietoa osuustoiminnan tutkimuksista, rahoituksesta, asiantuntijoista ja tutkijoista, lähdekirjoista, tutkimustapahtumista.

Jari Rouvinen puheenjohtajistoon eurooppalaisessa maitotyöryhmässä
Euroopan talonpoikien kattojärjestö COPA:n ja maatalousosuuskuntien kattojärjestön COGECA:n yhteinen maitotyöryhmä on valinnut uuden puheenjohtajiston.
   Maitotyöryhmän puheenjohtajaksi valittiin ranskalainen Henri Brichart. Varapuheenjohtajaksi valittiin liperiläinen maidontuottaja Jari Rouvinen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi ja Gwyn Jones Britanniasta.
   Puheenjohtajakausi kestää kaksi vuotta. Maitotyöryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa Brysselissä. Se keskustelee maitosektorin ajankohtaisista asioista ja tapaa komission edustajia.