Osuuspankit
kovassa vedossa
Osuuspankit ovat kasvattaneet liikevoittoaan melkein 70 prosenttia kun verrataan viime ja
tämän vuoden tammi-kesäkuun |
|
|
jaksoa.
Samalla osuuspankit ovat parantaneet asemiaan pankkien markkinakilpailussa.
Kertaluontoisista eristä oikaistu liikevoitto kasvoi 36 prosenttia; Pohjolasta ryhmä sai
98 miljoonan euron tuotot. Ryhmä omistaa Pohjolasta nyt 9,4 prosenttia ja äänistä 13,7
prosenttia.
Pääjohtaja Antti Tanskasen mukaan Osuuspankkiryhmän
loppuvuodenkin tulos on samaa tasoa kuin alkuvuosi ja kasvaa selvästi viimevuotisesta.
Tulosta nosti lähinnä se, että osuuspankkien rahoituskate, palkkiotuotot
ja osinkotuotot kasvoivat, ja luottotappiot vähenivät.
Omistajajäsenten määrä OPK-osuuspankeissa kasvoi 5,2 prosenttia ja oli
840000 kesäkuun lopussa. Juuri ennen tarkastelukauden loppua Osuuspankkiryhmä otti
käyttöön sähköisen tunnisteen , jonka avulla asiakkaat voivat asioida
verkkopalveluissa. Verkkopalvelusopimuksia ryhmällä oli 511000 kesäkuun lopussa,
määrä nousi 15 prosenttia puolessa vuodessa. Samalla konttori- ja maksuautomaattien
käyttö on vähentynyt. |
Sama
suunta Parikkalassakin
Osuuspankkiryhmällä oli 244 jäsenosuuspankkia ja konttoreita 712 kesäkuun lopussa.
Hyvin on myös menestynyt ryhmään kuuluva Parikkalan Osuuspankki:
liiketulos tammi-kesäkuussa oli noin 2,5 miljoonaa markkaa, lähes sama kuin koko vuonna
1999. Toimitusjohtaja Matti Martikainen lukee tulosta niin, että
osuustoimintapohjaisella pankilla on hyvä kaiku asiakkaiden keskuudessa. Tulosta ovat
tukeneet myös arvopaperikaupan kertaluontoiset 0,9 miljoonan markan tuotot, rahoituskate
parani huomattavasti, ja Saaren Osuuspankin liittämisestä Parikkalan Osuuspankkiin
koituvat kustannusedut ovat alkaneet purra. Molemmat konttorit ylittivät tavoitteensa
kaikilla mittareilla, mutta uusia asiakkaitakin pankki sai alkuvuoden aikana parisataa
kaikista muista pankeista.
- Omistajien ja jäsenten päätökset näyttävät olleen oikeansuuntaisia. |
|
Parikkalan Osuuspankin toimitusjohtaja Matti Martikainen. Kuva Markku Nummi
|
Fuusio
antoi Martikaisen mukaan osaltaan potkua toimintaan, nyt osataan ja pystytään paremmin
vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Liiketuloksesta Parikkalan OP maksaa vielä
Osuuspankkien vakuusrahaston purkumaksuja.
Okopankille runsaasti uusia asiakkaita
Pääkaupunkiseudulla toimiva Okopankki Oyj kirjasi 42 prosentin liikevaihdon nousun
vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Liikevoitto yli 89 miljoonaa markkaa. Uusia luottoja
asikkaat nostivat 10 prosenttia viimevuotista enemmän. Pankin luottokanta on 7,8
miljardia.
Toimitusjohtaja Hannu Tonterin mukaan tulosparannus johtuu
erityisesti arvopaperivälityksestä saatavien palkkioiden kasvusta. Loppuvuoden Tonteri
olettaa menevän alkuvuoden tapaan.
Kesäkuun puolivälissä käynnistyi Okopankin ja Opstock Oy:n yhdessä
perustama yksityishenkilöiden varallisuudenhoitoon keskittyvä yksikkö. Puolessa
vuodessa Okopankki sai 10838 uutta asiakasta.
Okopankin oman pääoman tuotto oli 21,5 prosenttia. Tuottojen ja kulujen
suhde oli 1,8. |
Keskinäisyys yhtiömuotona voi
hyvin
Keskinäinen yhtiö on vakuutusalalla
tunnettu yritysmuoto. Keskinäisessä yhtiössä asiakasetu korostuu voimakkaasti. Asiakas
saa osallistua yhtiön hallintoon ja nousta vaikkapa korkeimman luottamuselimen johtoon.
Osakkuus ei maksa mitään, ja tuotto käytetään omaan toimintaan ja omille jäsenille.
Maailmalla keskinäisyys onkin nyt voimissaan.
Pellervo julkaisee keskinäisyydestä artikkelin, joka on vapaasti käytettävissä.
Osuuskaupat nostavat
markkinaosuuttaan
S-ryhmä lisäsi päivittäistavarakaupan myyntiään 7,4 prosenttia vuoden alusta
kesäkuun loppuun. Valtakunnallinen myynnin arvon nousu on arvioitu 3-4 prosentiksi, joten
S-ryhmä nosti osuuttaan markkinoilla. Pääjohtaja Jere Lahden mukaan
osuus oli viime vuonna 27,8 prosenttia.
Eniten myyntiään lisäsivät Prismat: 16,5 prosenttia. Sokosten myynti
säilyi ennallaan, hotellien ja ravintoloiden myynti kasvoi 5,5 prosenttia, autokauppojen
6,8 prosenttia ja liikennemyymälöiden 18,6 prosenttia. Agrimarketien myynti pieneni 0,6
prosentilla.
Hankkija-Maatalouden alkuvuosi
Kilpailu maatalouskaupassa on kiristynyt ja myyntikatekertymät ovat pienentyneet,
kerrotaan Hankkija-Maataloudesta. Hankkija-Maatalouden myynti tämän vuoden tammikuusta
kesäkuuhun kasvoi edellisvuoden samaan jaksoon verrattuna kolme prosenttia ja oli 1838
miljoonaa markkaa. Koko Agrimarket-ketjun myynti oli 2231 miljoonaa.
Elokuun alun satonäkymien perusteella Hankkija-Maataloudessa arvioidaan,
että loppuvuoden kysyntä säilyy vähintään viime vuoden tasolla.
Traktorien kokonaismarkkinat kasvoivat viimevuotiseen verrattuna, vaikka
tätä ei odotettu. Agrimarketien myymien John Deeren ja Massey Fergusonin
rekisteröinneistä oli 16 prosenttia, hieman edellisvuotista vähemmän. Rehujen myynti
lisääntyi neljä prosenttia. Erityisen hyvin Agrimarketit ovat myyneet lypsykarjan
rehuja. Hyvän sadon kotoista siementä viljelijät käyttivät tänä keväänä
runsaasti, ja siemenkauppa hieman väheni viime vuoden tammi-keskäkuuhun verrattuna.
Polttoöljyn markkamääräinen myynti nousi noin kolmanneksen. Puutarha- ja rautakauppa
ylittivät selvästi tavoitteensa.
Raisio kokaa
elintarvikkeille oman liiketalousryhmän
Raisio Yhtymän tulos ilman satunnaiseriä, veroja ja vähemmistöosuutta oli 4,9
miljoonaa euroa tappiollinen tämän vuoden tammi-kesäkuussa. Liikevoitto laski viime
vuoden yli 16 M:stä 2,6 miljoonaan euroon. Konsernissa odotetaan liikevoiton hieman
nousevan viimevuotista 16 miljoonaa euroa paremmaksi, mutta 35 M:n tavoitetta ei
saavuteta.
Margariiniteollisuus nousi 1,7 M voiton puolelle, mutta
Benecol-liiketoiminta jäi 4,4 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Neuvottelut amerikkalaisen
McNeil Consumer Healthcaren kanssa ovat kestäneet ennakoitua pidempään, mutta ratkaisun
odotetaan löytyvän vuoden 2000 aikana. Myös loppuvuoden arvioidaan jäävän
tappiolliseksi. Tuotantokapasiteetti on sopeutettu menekkiin.
Euroopan puolella Benecol on menestynyt, ja loppuvuoden aikana Raisio ryhtyy
markkinoimaan Suomessa valmistettuja Benecol-tuotteita Tanskassa ja Ruotsissa.
Parantaakseen elintarviketuotteidensa asemia ja asiakaslähtöisyyttä Raisio
rakentaa kokonaan uuden liiketoimintayksikön, johon yhdistetään margariini-, mylly- ja
ruokaperunateollisuus. Elintarvikeryhmän johtajaksi on nimitetty Juha Järvinen,
joka tulee Raisio Yhtymään Daniscosta.
Viikon
verkkovihje
Metsä-Serlan uudistuneet
verkkosivut.
LYHYESTI
- Pellervo-Instituutin
taloussihteeriksi on valittu yo.merkonomi Tarja Lagerroos. Hän aloittaa
Pellervo-Instituutissa 4.9.2000.
- Kodin Pellervon elokuun
numerossa on erityispaketti pihalla ja puutarhassa ahertaville. Lukunautintoja lisäksi
mm. Iin piilaaksosta, alastarolaisesta Akkapakasta, luulosairaudesta, mehiläisiä
hoitavasta taiteilijasta, loppukesän ruokajuhlista.
ODOTETTAVISSA
- Kaupppa- ja teollisuusministeriö ja kilpailuvirasto valottavat kilpailupolitiikan
näkemyksiään keskiviikkona 23.8. Helsingissä. Kilpailupolitiikan ohjelmakysymyksiä
käsittelevä työryhmä kokoontuu ja päättää työohjelmastaan samana päivänä.
|