OP:lle
ainutlaatuinen palveluportti
Soneran kanssa
Suomessa aloittaa toimintansa vuoden 2001
alkupuolella talouspalveluportti, josta tulee kansainvälisesti katsoen huipputekniikalla
talouspalveluja tarjoava välittäjä. Asialla ovat osuuspankkiryhmäläinen OP-Kotipankki Oyj ja Sonera
Plaza.
Projektipäällikkö Jarkko
Anttiroiko Osuuspankkikeskuksesta sanoo, että yhteisyritys ei ole pankki, vaan
erilaisten finanssipalvelujen kauppias. Sonera Plaza Finanssipalvelut Oy -nimisestä
yrityksestä OP-Kotipankki omistaa 20 prosenttia, loput 80 Sonera Plaza. Se on vain
tekninen yhtiö, joka ei tule näkymään verkkopalvelussa. Sonera Plaza toteuttaa
hankkeen teknisesti ja uuden yhtiön palvelu on sijoitettu Sonera Plazan uuteen portaaliin
osoitteessa http://fi.soneraplaza.net.
Sonera Plazan sivulla olevasta finanssiportaalista tulee saamaan eri raha- ja
vakuutuslaitosten palveluja.
"Idea on pankkimaailmassa uutta, mutta esimerkiksi osuuskaupoilla on
erilaisia ravintoloita mitä moninaisimmille asiakaskunnille. Perusajatus on, että
finanssipalvelun tuotannollinen toiminta - taseet, korot talletuksille, veloitukset ja
muut - ja kauppiastoiminta ovat eriytyneet. Tämä on verkkopalvelussa yleinen
trendi, jonka me olemme hyväksyneet", sanoo Anttiroiko.
Portaalin asiakaskunta muodostuu Sonera Plazan asiakkaista, joita on noin 840
000 viikossa. He edustavat Internet-käyttäjien koko kirjoa. Sonera Plazassa
rekisteröityneille asiakkaille annetaan välineet sähköiseen tunnistautumiseen ja
sähköiseen allekirjoitukseen. Se tulee Anttiroikon mukaan samalla helpottamaan kaikkea
verkkokaupankäyntiä. Sähköinen tunnistaminen on mahdollista sähköisen
henkilökortin, puhelimen SIM-kortin tms. avulla. Rekisteröityminen ja sähköinen
tunnistautuminen on palvelujen käytön perusedellytys.
"Tässä olemme menossa maailman mittakaavassa etunenässä. Tämä
konsepti on uniikki", sanoo Anttiroiko.
"Menetelmä on osuuspankeille myös kasvustrategian tavoitekeino.
Uskomme, että sitä kautta että niistä asiakkaista, jotka tulevat osuuspankin
tuotteiden tarjonnan piiriin, 70 prosenttia on uusia asiakkaita", Anttiroiko kertoo.
Portaaliin tulee mahdollisuus hoitaa kaikki päivittäiset pankkiasiat,
käyttelytilit ja niiden liittännäiset, luottokorttiyhdistelmäkortti ja Visa Elektron
-maksukortti. Niiden brandiksi tulee Sonera Plaza, on Sonera Plaza -tili ja Sonera Plaza
-kortti. Palveluun tulee myös mm. määräaikaistalletuksia useasta pankkiryhmästä.
"Tämä on kauppiasyhtiö ja valmis kauppaamaan tilejä keneltä
hyvänsä luotettavalta kumppanilta."
Portaali myy myös vakuutuksia, sekä sijoituspuolen henkilövakuutuksia
että vahinkovakuutuksia. Minkä yhtiön, siitä ei ole vielä päätetty, kuitenkin
useamman yrityksen vakuutuksia.
Rahaa pannaan toimintaan satoja miljoonia
Sonera Plaza panee 200 miljoonaa markkaa finanssitoimintaan, ja Sonera Plazan koko
panostus on 700 miljoonaa markkaa Suomessa. Se on Anttiroikon mukaan enemmän kuin
mikään pankki on pannut tämänhetkisiin verkkopalveluihin. Summalla saadaan toiminta
teknisesti pystyyn ja markkinoduksi ja rahoitetuksi aluksi, jolloin alussa kassavirta on
negatiivinen.
Anttiroikon mukaan tavoite on 6:na tai 7:nä vuonna noin 100 miljoonan markan
liikevoitto.
" Asiakaskäyttäytyminen kokonaisuudessaan muuttuu. Tietty osa
suomalaisista muuttaa nykyistä suhtautumista pankkipalveluihin. Se syö nykyisistä
pankeista asiakkaita markkinaosuuksien suhteessa."
"Tällaisia palveluja tulee joka tapauksessa markkinoille. Tässä
meillä on aika etunojainen asento tulevaisuuteen siihen suuntaan, mihin ollaan menossa.
Esimerkkejä tästä on anglosaksisissa maissa."
Palvelu tulee toimimaan vain suomeksi, mutta Sonera Plaza soveltanee samaa
konseptia myös ulkomailla.
Samaan aikaan osuuspankit kehittävät Virtuaalisen Suomen portaaliia
Pohjolan ja A-lehtien kanssa. Osoitteessa www.mainio.net
on vain osuuspankkijärjestön omia palveluja. Sekin aloittaa vuoden 2001 alussa.
"Henkilökohtaisesti olen innoissani. Tämä on meidän oloissamme
uutta, ja tähän liittyy paljon tunnistamisteknologiaa ja muuta haastavaa. Hankkeena
tämä on ainutlaatuihin maailmankin mittakaavassa. Mutta tämä ei tekniikkaa, vaan
kauppiastoimintaa" sanoo projektipäällikkö Anttiroiko.
Karjaportti viime vuoden
tulosvauhdissa
Kotimaiset lihatalot Atria ja HK Ruokatalo
pettyivät alkuvuoden tulokseensa. Odotuksia ladataan uusiin tuotteisiin ja toimintojen
järkestämiseen.
Osuusteurastamo Karjaportti ei julkista puolivuosikatsausta, mutta
toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen kertoo tämän vuoden menneen
toistaiseksi vuoden 1999 tapaan, "ei huonommin, mutta ei paljon paremminkaan".
"Ne kustannussäästöt, mitä on päätetty tehdä, on saavutettu.
Kilpailu markkinoilla on kireää", Kaikkonen sanoo.
Lihatalojen murheena on muun muassa porsaspula ja teurassikojen vähäinen
tarjonta. Juuri nyt syksyllä sianlihaa pitäisi olla kinkkuvarastoihin. Kaikkonen
toteaa sen vaikuttaneen Karjaportin tuotantoon ja sitä kautta talouteen. Markkinoilta
toivotaan kuitenkin lihapulan takia parempia hintoja, joita on Kaikkosen mukaan
saatukin. Sianlihan tuotanto on pudonnut voimakkaimmin Karjaportin
perinteisillä hankinta-alueilla, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja
Etelä-Savossa. Koko maassa vähennys on ollut noin 5 prosenttia, mutta näillä alueilla
yli 10 prosenttia. Karjaportin hankintaosuus kyseisillä alueilla on noin 80 prosenttia.
"Näin suurelle muutokselle on vaikeaa nopeasti löytää ratkaisua. Jos
porsas- ja sianlihan tuotantoketjut saataisiin kuntoon, sillä olisi oleellinen merkitys
kaikkien teurastamojen elämään".
"Olemme pystyneet toistaiseksi korvaamaan menetykset muilla
tuotoilla", Kaikkonen sanoo. Vastaavanlaiseen ei ole kuitenkaan edellytyksiä, jos
sianlihatilanne pysyy pitkään vaikeana. Karjaportti on myös aloittanut porsastuotannon
kehittämisen alueellaan, mutta nopeasti sitä kauttakaan ei ole apua luvassa.
Kaikkonen toistaa
Karjaportin yhteistyöhalut liha-alalla.
"Me olemme avoimesti valmiit tekemään yhteistyötä, kun vain
löydetään molemmille osapuolille sopivia asioita."
Kalkkuna tekee terää Karjaportille
Karjaportti sai juuri ennen juhannusta ensimmäiset kalkkunatuotteensa markkinoille. Se
tiesi kipeästi kaivattuja kevyttuotteita Karjaportin valikoimiin.
"Kalkkunapuolella menee tosi myönteisesti. Se tuo loppuvuodelle
positiivista liikevirtaa ja korvaa osaltaan sitä, mitä muussa on menetetty", sanoo
toimitusjohtaja.
Karjaportti on yksi juvalaisen Järvi-Suomen Kalkkuna Oy:n omistajista.
Kalkkunantuottajien osuuskunta toimittaa yhtiölle raaka-aineen. Siitä saavat osansa niin
Karjaportti kuin yhtiötä omistava Saarioinen Oy.
Markkina-aseman vakiintuminen valtakunnallisena llihatuotteiden toimittajana
antaa Karjaportille Kaikkosen mukaan hyvän pohjan kehittää toimintaa. Viime ja tämä
vuosi ovat olleet Karjaportille markkinoinnissa hyviä vuosia.
"Joka tapauksessa näillä näkymin tämä vuosi on parempi kuin
edellinen", Kaikkonen sanoo. Liikevaihto saattaa laskeneiden lihamäärien vuoksi
hieman vähentyä. Karjaportti toimii toistaiseksi vain kotimarkkinoilla.
Atrian lihanhankintaa
kevennetään
Atrialle lihaa hankkivat osuuskunnat Itikka, Lihakunta ja Pohjanmaan Liha selvittävät
hankinnan yhteistyötä. Maaseudun Tulevaisuudessa Lihakunnan hallituksen puheenjohtaja Timo
Komulainen on perustellut hanketta sillä, että maatilat vähenevät, samoin
lihamäärät, mutta tilityskyvyn eteen on kehitettävä kustannussäätöjä.
Kukin osapuoli on Komulaisen mukaan halukas yhteistyöhön. Mahdollisesta
yhteistyöstä päätetään kun eri yhteistyövaihtoehtojen laskelmat valmistuvat.
Pellervon toimistosta
asiantuntevia palveluja
Pellervo-Seuran toimistosta Simonkadulla Helsingissä saa monenlaista palvelua.
Osuustoiminnan keskusjärjestö on osuustoiminnan ja jäsentensä edunvalvoja ja tarjoaa
asiantuntija-apua monella alalla.
Pellervolla on hallinto- ja järjestöpalveluja, laki- ja
kirjanpitopalveluja. Omien julkaisujen lisäksi toimistossa tehdään eri asiakkaiden
tilaamaa julkaisutyötä Pellervon Julkaisupalvelussa. Uuden osuustoiminnan neuvonta- ja
palveluprojekti palvelee osuuskuntia ja niitä perustavia. Simonkadulla toimii myös
kehitysyhteistyökeskus FCC.
Pellervon eri palveluja voi katsoa Pellervon verkkosivulta www.pellervo.fi ja palvelujen
vastuuhenkilöt saa näkyville kohdassa Yhteystiedot.
Metsäliitto erottaa
sertifioidusta metsästä tulevan puun
Metsäliitto tietää mikä osuus sen toimittamasta puusta tulee sertifioiduista
metsistä. SFS-Sertifiointi Oy:n myöntämä sertifikaatti kattaa puun kulun
kannolta tehtaan vastaanottoon saakka. Metsäliiton toimittamaa puuta käyttävä
teollisuus voi nyt entistä vakuuttavammin kertoa asiakkailleen puuraaka-aineensa tulevan
kestävästi hoidetuista metsistä.
Metsäliiton ostoesimiehet varmistavat kaupanteon yhteydessä, että puuta
myyvä metsänomistaja on liittynyt kansalliseen metsäsertifiointiin.
"Metsäliiton nyt saama sertifikaatti perustuu Suomen
metsäsertifiointistandardeihin. Metsäliitossa on toki tiedetty jo ennen sertifikaattia,
mistä sen ostama puu on peräisin", Metsäliitto Osuuskunnan laatu- ja
ympäristöpäällikkö Tero Rautolahti sanoo. "Nyt myös
ulkopuolinen taho vahvistaa tuota tietoa tuottavan ketjun toimivuuden."
Arvioiden mukaan yli 90 prosenttia Suomen metsistä on sertifioitu vuoden
loppuun mennessä. Yleiseurooppalainen PEFC-sertifiointijärjestelmä hyväksyi
suomalaisen metsien sertifiointijärjestelmän viime toukokuussa. "Puuta jalostava
teollisuus voi kuitenkin saada PEFC-logon tuotteisiinsa vasta kun puun alkuperäketju
voidaan aukottomasti todistaa. Nyt on otettu merkittävä askel, jotta osuuskunnan
toimittamaa puuta käyttävä teollisuus voisi hakea tuotteilleen tai tuotannolleen
PEFC-logon käyttöoikeutta", Rautolahti kertoo.
Metsäliitolla on käytössä sertifioidut laatu- ja
ympäristöjärjestelmät. Nyt kannolta tehtaalle -ketju on kuvattu laatu- ja
ympäristöjärjestelmään uudella tavalla niin, että sertifiointitiedon raportointi on
osa sitä.
Maatilan Pellervoon
ilmestymiskerta lisää
Maatilan Pellervo ilmestyy myös elokuussa vuodesta 2001 lähtien. Ilmestymiskerrat
nousevat siten kymmeneen vuodessa. Lehden tilaukseen kuuluu myös loppuvuodesta ilmestyvä
Pellervon Iso Kalenteri sekä vain Maatilan Pellervon tilaajille tarkoitettua palvelua
Internetissä.
Kodin Pellervo ilmestyy kerran kuukaudessa. Myös sen tilaushintaan sisältyy
Iso Kalenteri. Edullisimmin lehdet saa tilaamalla koko Pellervon paketin eli Kodin
Pellervon ja Maatilan Pellervon yhdessä. Tilaushinta vuodeksi 2001 on 483 markkaa
kestotilauksena, Maatilan Pellervo 358 markkaa.
Sokoksen johto vaihtuu
Oy Sokos Ab:n toimitusjohtajan Panu Paappasen työsuhde on lopetettu 15.
syyskuuta. Toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa toistaiseksi hallintojohtaja Jarno
Jahnukainen.
Paappasen erottamisen syitä ei kerrota, mutta esimerkiksi Sokos-ketjun
kehittämistä jatketaan suunnitellun ohjelman mukaan.
Viikon verkkovihjeet
Digitaalitelevisio on aloittanut lähetyksensä, mutta kotitelevisiot saavat
vastaanottaa analogista lähetystä vielä ensi vuoteen. Silloin tulevat markkinoille
televisioihin liitettävät lisälaitteet, joilla digitaalilähetyksiä voi katsella.
Digitv:n kotisivu
kertoo, missä mennään.
Osallistu munakilpailuun! Keksi nimi rullaluistelevalle kananmunalle.
Kilpailusta ja muusta kananmunaviikkoon liittyvästä lisää sivulla www.kananmuna.net.
LYHYESTI
- Suomalaisen kananmunan viikkoa vietetään 25.9.-1.10.2000. Viikolla
kaupasta voi ostaa värikkään kampanjaviikon munapakkauksen, henkilöstöravintoloissa
tarjotaan ainakin yksi munalounas.
- Syyskuun tapahtumat Vuosikalenterin
syyskuun osuudessa.
- Maatilan Pellervon syyskuun
numeron teemoja ovat karjatalous ja luomutuotanto. Lehden välissä on Lypsykarjan
terveydenhuolto -työkirja.
- Syyskuun Osuustoiminta-lehti
sisälsi Pellervon Vuosikirja -numeron, joka on analyyttinen katsaus
osuustoimintayritysten tilaan. Vuosikirjasta on myös erillinen lehdistötiedote.
|