Munakunta teki 1,2 miljoonan markan voitollisen tuloksen viime vuonna. Edellisen tilikauden tappio oli 4,1 miljoonaa markkaa, joten parannus oli 5,3 miljoonaa.
   Toimitusjohtaja Jan Lähde toteaa, että samalla kun tuottajille voitiin maksaa kananmunista EU-ajan parasta hintaa, ylsi Munakunta hyvää tulokseen.
   Tuloksen arvoa lisää se, että Munakunnan toiminnan kulut olivat poikkeuksellisen isot: Kaarinassa olevan pakkaamon tehostaminen ja yhteistyön aloittaminen Pohjanmaan Munakeskuskunnan kanssa aiheutti kuluja, samoin voimakas markkinoinnin aktivoiminen. Kuluja tuli 34,7 miljoonaa markkaa, yli miljoona markkaa edellisvuotisia enemmän.
   Lähteen mukaan viime vuonna tehdyt pakkaamojen investoinnit pienentävät kuluja puolestaan tänä vuonna.
   Munakunnan liikevaihto kasvoi 9 prosenttia yhteensä 179,3 miljoonaan markkaan. Erikoistuotteiden myynti kasvoi 17 prosenttia. Alkuperämerkintä ja Kultamuna 2000+ ovat siivittäneet liiketoimintaa. Lähde toteaa, että Munakunnan uskottavuuden yhteistyökumppanina voi aistia parantuneen.
   Hankintamääränsä Munakunta kasvatti 18,4 miljoonaan kiloon ja maksoi tilityksiä munantuottajille 6,2 miljoonaa markkaa edellisvuotista enemmän.
   Onnistuneet markkinointimenetelmät saavat jatkoa tänä vuonna. Lähteen mukaan kuluttajat ovat kiinnostuneita munien alkuperästä, mikä näkyy tietusteluina ja verkkosivujen käynteinä. Odotettavissa on, että yhä useammat nuoret tulevat käymään Munakunnan verkkosivuilla.

Osuuspankkeille markkinalisää
ja taas tulosennätys
Pääjohtaja Antti Tanskanen sanoo olevansa osuuspankkiryhmän vuoden 2000 tuloksessa erityisen iloinen siitä, että osuuspankit samaan aikaan sekä tekivät erinomaisen tuloksen että saivat lisää markkinaosuutta.
   Jo neljännen kerran peräkkäin osuuspankkiryhmä teki tulosennätyksensä. Liikevoitto oli 664 miljoonaa euroa, mikä on puolta suurempi kuin edellisvuonna. Ryhmän markkinaosuus talletuspankkien euromääräisistä luotoista nousi 1,7 prosenttiyksikköä 31,9 prosenttiin ja osuus euromääräisistä talletuksista yhden prosenttiyksikön 31,2 prosenttiin. Tanskanen pitää lukuja historiallisesti erittäin merkittävinä. Vuosi 2001 kuuluu jokseenkin samoissa merkeissä: Tanskasen mukaan Osuuspankkiryhmä on päässyt positiiviseen kierteeseen, jossa menestys tuo uutta menestystä. Lähitulevaisuus näyttää turvalliselta.
   Tanskanen kehottikin lehdistötilaisuudessa toimittajia nimeämään muita yhtä pitkäikäisiä yrityksiä, jotka pystyvät tänä päivänä vastaavaan suoritukseen.
   Uusia asiakkaita osuuspankkiryhmä sai 72000. Toimitusjohtaja Reijo Karhisen mukaan vuonna 2000 asiakkaat vaihtoivat pankkia harvinaisen vilkkaasti, ja puolet siirtymistä tuli osuuspankkeihin. Omistaja-asiakkaat eivät irtaudu osuuspankista yhtä herkästi kuin heitä irrallisemmassa pankkisuhteessa muissa pankeissa olevat asiakkaat.
   Osuuspankit rekrytoivat voimakkaasti uutta väkeä. Viime vuonna ryhmään tuli 670 uutta ihmistä, kokonaislisäys oli 198 henkeä. Tänä vuonna tulee Karhisen mukaan yksistään tuote- ja palvelukehitykseen 150 uutta ihmistä. Hyvin paljon henkilö- ja muuta investointia vaatii atk-puoli. Viime vuonna verkkopankkitapahtumien määrä oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin pankkitapahtumien määrä. Jokaiselle työntekijälle tehdään henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Osuuspankkiryhmällä on jo nyt valmiudet myös digitaalitelevision pankkipalveluihin.

Paikallisosuuspankeilla hyvä tulos
Paikallisosuuspankit saivat 12000 uutta asiakasta ja perustivat 11 uutta konttoria sekä tekivät kaikki positiivisen tuloksen vuonna 2000. Niiden yhteenlaskettu liikevoitto kasvoi 22,3 prosenttia vuodesta 1999. Vakavaraisuus hilautui peräti 22 prosenttiin ja on Paikallisosuuspankkiliiton toimitusjohtajan Tapani Timosen mukaan parempi kuin muilla pankkiryhmillä.
   Timonen on hyvillään siitä, että Paikallisosuuspankkien ensimmäisen yhteisstrategian vuosi meni hyvin ja pankit ovat nyt päässeet kasvuun kaikkien ryhmän aloittamiseen liittyvien rasituksien jälkeen. Perustamiskulut olivat raskaimmillaan 1998, mutta investoinnit näyttävät kannattaneen.
   Maaliskuussa Paikallisosuuspankit esittelevät uuden verkkopalvelun, jossa Timosen mukaan on pankkimaailmassa uutta ja omaleimaista.
   Luotonantoaan Paikallisosuuspankit lisäsivät ennakkotietojen mukaan 8,2 prosenttia 8,2 miljardiin markkaan. Ryhmän merkittävin tuottoerä, rahoituskate, kasvoi yli 14 prosenttia.
   Paikallisosuuspankeilla on riskirahaa hyvän vakavaraisuutensa ansiosta, ja kohtalaisen merkittäviä päätöksiä niiltä on odotettavissakin vuoden 2001 aikana. Paikallisosuuspankkeja oli vuoden lopussa 43 ja niillä oli 124 toimipaikkaa.

S-ryhmän markkinavaltaus jatkui
S-ryhmä on nostanut markkinaosuutensa päivittäitavarakaupassa noin 29 prosenttiin viime vuonna. Se oli jo kymmenes perättäinen vuosi, jona S-ryhmän markkinaosuus kasvoi.
   Ryhmän tunnusluvut ovat muutenkin maireat: ryhmän yhteenlaskettu tulos ennen satunnaiseriä ja veroja oli 1,2 miljardia markkaa voitollinen eli 100 miljoonaa edellisvuotista parempi. Omavaraisuusaste hilautui 30,9 prosenttiin. Ryhmän omavaraisuustavoite on 30-40 prosentin välillä.
   Pääjohtaja Jere Lahti sanoo sanoo asiakasomistajien ostouskollisuuden lisääntyneen. Palkansaajien ostovoiman on laskettu parantuvan 5,5 prosentilla tänä vuonna ja ensi vuonnakin 4,5 prosentilla. Toisaalta on viestejä, joiden mukaan nimenomaan kestokulutushyödykkeiden kasvu laimenee, ja Lahtikin toteaa, että "jenkkinäkymät hieman painavat odotuksia".

Muuta:
- Osuustoiminta-lehden 14. helmikuuta ilmestyneessä numerossa korostuu järjestötoiminta ja vuoden 2000 yrityskäynneillä kertyneen aineiston raportointi.
   Lehden välissä jaettiin tilaajille Pellervon vuosirkertomus 2000 ja mietintö omistajaohjauksesta ja valvonnasta osuuskunnissa. Se perustuu Pellervon omistajaohjaustyöryhmän työhön.

ViikkoPellervon alkuun