Osuustoiminta sisälle koulujen yrittäjyyskasvatukseen

Kouluhallinnossa on herätty tällä vuosikymmenellä yrittäjyyskasvatukseen, osana EU:n yleislinjaa. Osakeyhtiömuoto olisi jyrännyt, elleivät osuustoiminnan puolestapuhujat olisi tuoneet myös sen mukaan. 

Jatkossa paljon on myös paikkakuntien osuustoiminnasta itsestään kiinni, sillä valtaa opetussisällöistä on nyt palautettu opettajille.

Ammattioppilaitosten opetuksessa halutaan nykyään yhä enemmän yritysyhteistyötä. Siihen kuuluu mentorointia, jota isot osuustoimintayrityksetkin voisivat yhä enemmän antaa. Voisi muodostua osuustoimintarenkaita tai -verkostoja, joissa olisi vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaitososuuskuntien kesken, sekä niiden ja muiden, eri kokoisten osuuskuntien välillä.

- Osuustoiminta on jäänyt vähän syrjään, kun perinteiset ot-yritykset ovat niin isoja. Ei ole koulujen parissa oikein tiedetty, miten niitä lähestyä, kertoo opetusneuvos Elisabet Kinnunen Opetushallituksesta.

Kyseeseen tulevat koulun kanssa samalla alueella toimivat yritykset. Mukana voisi olla myös pienempiä, uusia osuuskuntia. Kun ne toimivat monesti alihankintana palveluja isoille yrityksille järjestävinä, näiden yritysmuodosta riippumatta, ne voisivat toimia hyvinä esimerkkeinä. 

Oppilaitososuuskunnasta nuori voisi myös valmistuttuaan pyrkiä niiden jäseneksi, ellei perusta uutta osuuskuntaa esim. oppilaitososuuskunnasta tuttujen ihmisten kanssa. Tai toimia pienyrittäjänä, ehkä toimia sitten vaikka yrittäjien osuuskunnan jäsenenä.

- Tiedämme, että näitä uudempia osuuskuntia on varsin vähän, ja vielä harvemmalla niistä on mahdollisuuksia mentorointiin. Mutta tässä ajatellaankin asioita jo pidemmälle tulevaisuuteen muuttuvassa työelämässä, sanoo Kinnunen.

Rohkeasti ulos koulusta

On tärkeää, että harjoitteluyrityksissä ei toimita liian paljon "turvassa koulun seinien" sisällä, vaan haetaan monipuolisia kontakteja ympäristöön, ja jokainen opiskelija on aidosti mukana toiminnassa.

- Kummeiksi ryhtyvillä yrityksillä on tässä merkittävä rooli. Materiaalinen tuki on hyvästä, mutta ei pidä unohtaa henkistä tukemista. Kummiyritys voi ottaa kantaa oppilaitosyrityksen toimintaan ja antaa ongelmiin apua. Entiseen tapaan työharjoittelujaksojen järjestäminen on myös paikallaan.

Isoilla ot-yrityksillä voi olla muiden isojen yritysten tapaan houkutusta käyttää yhteistyötä suorana rekrytointiväylänä. Tätä Kinnunen ei pidä oikein suotavana.
- Siinä ei ole huonoa, jos opiskelija joskus myöhemmin siirtyy ison yrityksen palvelukseen. Mutta ideana on, että tämä toimisi muutaman vuoden pienyrittäjyyden parissa, esimerkiksi pienosuuskunnassa. Yrittäjyyskoulutus ehtisi saada täydennystä käytännön yrittäjyydestä. Tästä sitten iso työnantajakin hyötyisi monipuolisina valmiuksina. 

Koko viime vuosina sisään ajettu koulutusfilosofian muutos, jonka ytimenä on mahdollisimman omaehtoinen oppiminen, asettaa opettajakunnan varsin koville. Opettajista tulee opetuksen suunnitelmien laatijoita ja ohjaajia, opiskelijat ovat luovia toimijoita.

Noin puoli lukuvuotta kestävät yrittäjyysopinnot ovat ammattioppilaitoksissa valinnaisia opintoja. Sen lisäksi on käynnissä eräitä kokeiluluonteisia opintoja, esim. yrittäjämerkonomikoulutus. Silloin yrittäjyys on mukana läpi koko opiskelun.

Eri paikkakunnilla on erilaiset mahdollisuudet satsata opintoihin ja ehkä vaihteleva intokin. Sen vuoksi sovellutusten kirjo kasvaa. Opetusministeriö ja Opetushallitus eivät kuitenkaan ole unohtaneet uudessa joustavuudessakaan ohjaavia tehtäviään. Esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvien projektien suhteen ministeriö on oikea osoite yhteydenotoille. Siitä kuvion pitäisi lähteä liikkeelle.

Peruskouluissa ja lukioissa uutta

Uusinta yrittäjyyden voimakas esiintuonti on yleissivistävässä koulutuksessa. Viimeistään tänä vuonna käyttöön otettavat peruskoulun ja päättyneen lukuvuoden alusta käyttöönotetut lukion uudet opetussuunnitelmat painottavat yrittäjyyskasvatusta osana osallistuvaa ja aktiivista kansalaisuutta. Oppilas oppii parhaiten tekemällä ja tutkimalla itse, opettajan roolissa painottuu oppimisen ohjaaminen.

Opettajien osuus oppimateriaalien soveltamisessa siis korostuu. He voivat täydentää valmiita materiaaleja.

- Kustantajien materiaaleissa osuustoiminta on mukana yritysmuotojen esittelyssä yhtenä vaihtoehtona. Niissä vertaillaan, tosin melko suppeasti yritysmuotoja ja esitellään niiden valintaan vaikuttavia seikkoja, sanoo ylitarkastaja Hannele Louekoski, joka vastaa yrittäjyyskasvatuksesta Opetushallituksen perusopetusyksikössä.

Opetushallituksen verkkosivuilla on yrittäjyyssivusto (edu.fi/yrittajyys), jonne on koottu mm. yrittäjyyskasvatuksen hyviä käytännön esimerkkejä.

- Käydessäni jatkuvasti päivitettäviä sivuja läpi, osuustoiminta tuli yleissivistävässä koulutuksessa harvoin vastaan. Piristävin poikkeus on Muuramen lukion harjoitusyritys Työosuuskunta Kisälli, joka näyttää toimivan vilkkaasti.

Työelämään tutustumisjaksoilla osuuspankit ja osuuskaupat lienevät suosittuja yhteistyökumppaneita paikkakuntakohtaisesti vaihdellen. Toiminnan koulut järjestävät itsenäisesti, eikä Opetushallitus saa yhteistyöstä yksityiskohtaisia tietoja. 

Koulujen ja yritysten suositeltavan yhteistyön tueksi on luotu pelisäännöt. (edu.fi/teemat/yrittajyys/kirje.doc ja edu.fi/teemat/yrittajyys/muistio.pdf).

Opetus ja markkinointi ei saa sekoittua. Yritysten aineistoja voidaan opettajan harkinnan mukaan hyvin käyttää opetuksessa. Koulut eivät kuitenkaan saa olla yritysten markkinointikanavia. Markkinointiaineiston jakamiseen alaikäisille oppilaille tarvitaan vanhempien lupa. Yritysten muita aineistoja saa sen sijaan opettajan harkinnan mukaan käyttää osana normaalia koulutyötä.

Sponsoroidussa aineistossa vain yrityksen logo saa näkyä.

- Osuustoiminta ja osuustoimintayritykset voivat tervetulleina lähestyä kouluja. Em. rajoituksin me nyt kannustamme kouluja yhteistyöhön yritysten kanssa, sanoo Louekoski.

Rahaa opettajien ot-koulutukseen

Koulut kaipaavat pitkäjänteisiä yhteistyösuhteita ja sitähän osuuspankit ja -kaupat alueillaan edustavat. Hannele Louekoski pitää toivottavana, että työelämään tutustumisjaksojen toteuttamisessa koulujen ja osuuspankkien, kuluttaja- ja tuottajaosuuskuntien sekä pienosuuskuntien yhteistyö lisääntyisi ja systematisoituisi sujuvaksi eri puolilla maata. Tällaista kaikille hyödyllistä yhteistyötä olisi hyvä nyt edistää.

Tärkeä asia osuustoiminnalle on opettajien täydennyskoulutus, jota myös osuustoiminnalliset yhdistykset voisivat järjestää. Tampereen seudun osuustoiminnan kehittämisyhdistys ry on hakenut ja saanut toukokuussa ensimmäisenä yhdistyksenä valtion rahoitusta yrittäjyyden täydennyskoulutuksen järjestämiseen tänä vuonna.

- Tämä on merkittävä päänavaus osuustoimintatietouden levittämiseksi opettajille ja heidän välityksellään oppilaille ja opiskelijoille, toteaa Louekoski.

ANTTI MUSTONEN

Osuustoiminta kuuluu yrittäjyyskasvatukseen >>
Osuustoiminnalla löytyisi paljon uutta annettavaa nuorisolle >>

| Sivun alkuun |