Osuustoiminta kuuluu yrittäjyyskasvatukseen

rittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyskasvatus ovat olleet paljon esillä viime vuosina. Tavoitteena on lisätä yrittäjyyden houkuttelevuutta yhtenä uravaihtoehtona. Yrittäjyyskasvatus koskee kaikkien koulutusasteiden oppilaita ja opiskelijoita.

Taustalla ovat moninaiset syyt työelämän muutoksineen ja vajaatyöllisyyksineen. Taustatukena ovat Euroopan Unionin työllisyys- ja kilpailukykytavoitteet. 

Yrittäjyyttä tuetaan vahvistamalla oppilaitosten ja työelämän vuorovaikutusta, parantamalla opettajien tietoa yrittäjyydestä ja kehittämällä opetussisältöjä ja -menetelmiä. Tähtäimessä ovat sekä aloitteellinen ja omatoiminen sisäinen asenne että käytännön kyky käynnistää ja pyörittää yritystä. 

Tällainen on niin talouden, yhteiskunnan kuin yksilön kannalta kannatettavaa. On tarpeen, että ihmisillä on osaamista toimia eri rooleissa työuransa aikana. Palkkatyöroolin rinnalle kehittyy uusia työelämävalmiuksia.


suustoiminta ei ole päässyt toistaiseksi nousemaan kovin vahvasti esiin yrittäjyyskasvatuksessa. Painopiste on ollut "perinteisen" yrittäjyyden puolella. Sinänsä yrittäjyyskasvatus ei ota kantaa yritysmuotoihin, vaan osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, elinkeinonharjoittaja ja osuuskunta ovat samalla viivalla. 

Toisinpäin ilmaistuna tämä merkitsee, että osuuskunnan ja osuustoiminnan tulee olla mukana. Osin onkin. Yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut ovat löytäneet osuuskunnan. Suurin haaste ovat peruskoulut, lukiot ja ammattikoulut. 

Osuustoiminta ei ole automaattisesti opetuksessa mukana. Tähän on useita ymmärrettäviä syitä. Osuustoiminta ei ole ollut kovin vahvasti esillä yrittäjyyden oppikirjoissa ja neuvontaoppaissa, joten opettajillakin saattaa olla vajavaiset tiedot. Toisaalta osuustoiminta ei ole aina itsekään kovin paljoa ääntä asiastaan pitänyt. 

Nykyäänkään osuustoimintaa ei yleensä mielletä juuri pienyritystoiminnan kautta vaan suuryritystoimintana. Kun yrittäjyyskasvatus on läheisesti sidoksissa juuri uuden yrittäjyyden synnyttämiseen, ei helposti oivalleta, että myös osuustoiminta kuuluisi yrittäjyyskasvatuksen piiriin. Se, että osuuskuntia perustetaan nykyään jälleen jatkuvasti, ei ole vielä riittävän tunnettua.


iksi osuuskuntamalli tulisi muistaa? Syitä on useita, joille lähtökohdan muodostavat miljoonat jäsenyydet suomalaisissa osuuskunnissa.

Osuuskunta on reaalinen vaihtoehto, uusia osuuskuntia perustetaan jatkuvasti. Osuuskunta - yhteisyrittäjyys - on yksi testattu reitti yrittäjyyteen. Se on erityisesti nuorten suosiossa.

Vaikka yrittäjyysponnistelut suuntautuvat paljon uusien yrityksien ja uusien yrittäjien kasvattamiseen, ei pidä unohtaa myös vanhojen osuustoimintayritysten tarvitsevan uusia ja osaavia hallintohenkilöitä. Tämä on suuri kysymys, jolla on vaikutuksensa koko talouselämän kehitykseen.
Sekin on tarpeen, että kansalaiset tietävät osuuskuntaan liittyessään, mihin he oikeastaan liittyvät ja mitä se merkitsee.

Vakuutusalan osuustoimintaa, keskinäisyyttä, tunnetaan vieläkin vähemmän kuin osuustoimintaa, vaikka 40 prosenttia vahinkovakuutuksesta on keskinäisten hallussa ja työeläkeyhtiöistä kaikki ovat keskinäisiä.
Nämä kaikki seikat ovat tietoja, joista jokaisen kansalaisen tulisi olla selvillä. 


rittäjyyskasvatus on vielä uusi asia. Kaikkien toisiaan täydentävien osapuolten opettajista yritysmaailmaan on vielä opeteltava asiaa ja löydettävä luontevat yhteistoiminnan muodot.

Paikallisten osuuskuntien - isojen ja pienten, uusien ja perinteisten - on tarpeen olla aktiivisia koulujen kanssa. Vuorovaikutusta opettajien kanssa on tarpeen lisätä. Monet opettajat tuntevat osuustoimintaa, mutta eivät välttämättä sovella osaamistaan käytäntöön. Opettajille on syytä tarjota yhteistyön kättä. 

Opetushallinto suorastaan kannustaa, että koulut ja yritykset toimivat yhteistyössä. Yritykset eivät kuitenkaan voi suoraviivaisesti vaikuttaa opetuksen sisältöön. Tietomateriaalia, joka sopii opetuksessa käytettäväksi, voi kouluille tarjota. Ei mainoksiksi tulkittavaa aineistoa. 

Kyse on pienten askelten juoksusta, joka tapahtuu koulujen ehdoilla. Tähtäimessä on ajattelutavan muutos.


suustoiminta antoi aikanaan huiman startin sen ajan yrittäjyyskasvatukselle. Osuustoiminnan viesti tavoitti 1900-luvun alussa koko kansan. Ihmiset saivat sekä asenteellisia että käytännöllisiä valmiuksia. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet aktiivisesta, osallistuvasta ja yritteliäästä kansalaisesta ovat hyvin lähellä sitä, mistä osuustoiminta ryhtyi puhumaan ja mitä osuustoiminta ryhtyi tuolloin tekemään. Sen jälkeen Suomi ei ollut enää entisensä. Alamaisista kasvoi kansalaisia. Tämä antaa hyvän lähtökohdan ajatella jatkoa.

SAMI KARHU
sami.karhu@pellervo.fi

Osuustoiminnalla löytyisi paljon uutta annettavaa nuorisolle >>
Osuustoiminta sisälle koulujen yrittäjyyskasvatukseen >>

| Sivun alkuun |