Rohkeille työntekijöille avautuu mahdollisuuksia, kun työnantaja jää eläkkeelle, tai ei tunnu pärjäävän liike-elämässä, vaikka kysyntää tuotteelle olisi. Tapaukset, joissa henkilöstö olisi ostanut yrityksen liiketoiminnan, ovat kuitenkin vielä harvinaisia.

Osuuskunta Meriasennus on mukana Masa-Yardsin Helsingin telakan hiipuvissa töissä. Telakkateollisuuden näkymät ovat huonontuneet. Työntekijöidensä hallinnassa oleva osuuskunta voi kuitenkin muita joustavammin sopeuttaa omaa toimintaansa. Kuvassa Meriasennuksen toimitusjohtaja Ilkka Alasippola.

Osuuskunta Meriasennus on mukana Masa-Yardsin Helsingin telakan hiipuvissa töissä. Telakkateollisuuden näkymät ovat huonontuneet. Työntekijöiden hallinnassa oleva osuuskunta voi kuitenkin muita joustavammin sopeuttaa omaa toimintaansa. Kuvassa Meriasen nuksen toimitusjohtaja Ilkka Alasippola. Kuva Jyrki Komulainen

Kun hämeenlinnalainen sähköyritys teki konkurssin 1998, työntekijät perustivat Osuuskunta Meriasennuksen. Työntekijät halusivat pitää yrityksen omissa käsissään ja varmistaa työelämän muutosten tahdissa pysymisen.

Tällä hetkellä Meriasennuksessa varaudutaan osuuskunnan toistaiseksi pahimpiin karikoihin. Toimitusjohtaja Ilkka Alasippola arvelee, että osuuskunnan on etsittävä uusia suuntia, jos laivatilauksia ei pitkään aikaan kuulu.

- Toivottavasti suhdanteet tästä kohenevat, että saadaan noita hotelleja vesille. Ovat ne hienoja katsella, kun lähtevät, hän tunnelmoi.

Hän toteaa osuuskunnan syntyneen paljolti sattumalta, kun oli kiire perustaa yritys. Työttömiksi jääneet työntekijät ottivat yhteyttä kotiseutunsa TE-keskuksiin.

- Kuulimme EU-varoin syntyneestä projektista, ja menimme Poriin Erkki K Kankaan juttusille. Aluksi kainostelimme työosuuskuntaa, kun osuuskuntaa ei urakointisektorilla tunnettu. Osuuskunta viittasi meidän mielestämme tuottajapuolelle, Alasippola muistelee.

TYÖPAIKKA 23:LLE
NOIN 77 000 EUROLLA

Alasippola kertoo seitsemän sähköasentajan perustajajoukon kohta kasvaneen 23 jäsenen osuuskunnaksi. Töihin päästiin, kun jokainen sitoutui noin 3 360 euron  panokseen. Pääomaksi tuli näin reilut 77 000 euroa.

Meriasennus teki ensimmäiseksi työkseen edelliseltä yritykseltä jääneitä töitä Masa Yardsin Helsingin telakalla kuukauden verran. Sen jälkeen Meriasennus sai telakalta enää pienen monitoimimurtajan sähköistykset. 

Alasippola kertoo Meriasennuksen urakoineen alkuaikoina niin hotellia, pankkeja kuin halleja, mutta laivat ovat selvästi ykköskohteita. Tähän asti kaikille on riittänyt töitä, muutamaa kuukauden lomautusjaksoa lukuun ottamatta.

Keskimäärin Meriasennus on työllistänyt nykyiset 21 omistajaansa ja melkein yhtä monta palkattua miestä. Toimistoon on palkattu palkanlaskija, kirjanpitäjä ja toimitusjohtaja. 

- Osuuskunnassa on helppo toimia, Alasippola kiteyttää osuuskunnan suurimman  hyödyn.

Osuuskunnan kotipaikka on Alasippolan kotipaikan mukaisesti Lahti. Muut miehet ovat ympäri maata: Rovaniemeltä, Raumalta, Kouvolasta, Orimattilasta. Keski-ikä lienee noin 45. 

Viime vuonna liikevaihto oli noin 3,5 miljoonaa euroa. Tulostakin on tehty. Viime vuosi oli huippu, nettotulos nousi lähes 550 000 euroon.

ODOTETTAVISSA LIIAN
TYYNET MARKKINAT

- Nyt on vähän apaattiset visiot tulevasta, sillä laivatilauskanta on huono. Rauman telakalla tehdään vain keväällä valmistuvaa Tallinkin sisaralusta, sen jälkeen Birka Linen tilausta. Helsingin telakka on ilman tilauksia, ja se kuitenkin on meidän peruskenttäämme, Ilkka Alasippola laskee.

Hän arvioi, että edes kaikille jäsenille ei riitä töitä ensi vuodeksi. 

- Kaikki suomalaiset ja jotkut ulkomaisetkin taistelevat samoista töistä. Urakoinnissa on aina näitä aaltoliikkeitä, markkinat korjaavat hintatasoa, Alasippola pohtii.

Hän ennakoi sekä liikevaihdon että tuloksen alenevan tänä vuonna jonkin verran, mutta ensi vuonna rajusti. Tähän asti osuuskunta on maksanut jäsentensä sijoittamalle pääomalle korkoa tavoitteidensa mukaisesti. 

- Laivoja, varsinkaan risteilijöitä, ei ole juuri tilattu 11.9.2001 jälkeen. Terrorismista tuli paha uhka, kun lähinnä amerikkalaiset tilaavat laivoja. Euro on vahvistunut dollariin nahden yli 20 prosenttia. Se merkitsee miljardilaivoissa paljon, Alasippola taustoittaa.

Laivoja rakennetaan lähes kaikkialla valtion tukien turvin. Alasippola kysyy, että jos  ketju on jossakin vinoutunut, kannattaako lyoda omaan arkkuunsa naulaa.

- Jos Helsingin telakka jouduttaisiin sulkemaan, se vaikuttaisi tuhansien ihmisten elamaan. Ketju on todella pitka: Lahdessakin on huonekaluvalmistajia, jotka tekevät sarjatuotantona hyttikalusteita. Eikö valtion kannata mieluummin tukea laivanrakentamista kuin maksaa uusia sosiaalitukia ja työttömyyskorvauksia?

MAHDOLLISUUDET
TYOVOIMAN
VUOKRAUKSESSA

Amerikkalainen Sanmina lopetti viime vuonna Äänekosken tehtaan, ja pian sen jälkeen myös Tikkakosken yksikön. Helmikuussa teki viimeiset työnsä Tikkakosken tehtaalla tuotanto- ja myyntipäällikkönä myös Kari Piltonen.

- Aloimme yrittäjäringissä selvitellä jatkomahdollisuuksia, ja työosuuskunta nousi nopeasti vaihtoehdoksi. Tavoite oli vuokrata työvoimaa elektroniikka- ja metallialan kokoonpanotöihin asiakkaan tiloihin. Osuuskuntaan päädyimme, kun naimme, että töitä ei riita kaikille kokopäiväisesti. Perustamisessa ei tarvitse sitouttaa pääomaa niin paljoa kuin muissa yritysmuodoissa, Piltonen perustelee.

Osuuskunta Prosessor-Team aloitti maaliskuussa seitsemän jäsenen voimin. Nyt jäseniä on kymmenen. Reilussa puolessa vuodessa osuuskunta oli myynyt yli kaksi miestyövuotta, siis keskimäärin nelisen jäsentä on työllistynyt jatkuvasti.

- Tiesimme, että tikkakoskelaisten osaamista tarvitaan. Usean vuoden kokemus Nokian ykkösketjusta osoitti kilpailukykymme. Osaamisemme elektroniikassa on huippuluokkaa, osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Piltonen kehaisee.

- Kuitenkin työstä on pulaa, kun yritykset ovat supistaneet toimintoja. Ammattiliitotkaan eivät katso suopeasti, jos yritys palkkaa vieraita irtisanomiensa tilalle, Piltonen miettii. 

Prosessor-Team on mukana hankkeessa, jossa Emsteq-yrityksen ymparille on rakentumassa noin kymmenen yrityksen verkosto elektroniikan sopimusvalmistajille. Verkostosta Piltonen odottaa tulevaisuudessa lisää työtä.

- Yritykset vähentävät omaa tuotantokapasiteettiaan. Kun nousu alkaa, vakinaisen  henkilöstön rekrytointi on taas vahan vaikeampaa. Siten henkilöstövuokraukselle, kuten meille, kasvaa markkinoita, Piltonen ennakoi.

Sanminan tuotantotapa oli tiimimäinen. Piltonen ei miellä osuuskuntaa samankaltaiseksi työyhteisöksi, kun porukka ei toimi saman katon alla. Vaan osuuskunnassa elää talkoohenki. Pohjoisen Keski- Suomen oppimiskeskuksen oppisopimustoimistossa koulutussuunnittelijana toimiva Piltonen hoitaa vapaa-ajallaan osuuskunnan laskutuksen ja muun sisäisen työn. Muutkaan jäsenet eivät laskuta osuuskuntaa jokaisesta kilometristä tai tunnista. 

KANGAS KEHITTAA
EBO-PIRISTETTA

Projektipaallikko Erkki K Kangas porilaisesta Sataosaajista oli muutama vuosi sitten kehittämässä Euroopan sosiaalirahaston avulla suomalaista mallia Employee Buy Out (EBO) -kaupoista. Hankkeessa syntyi kolme yrityskauppaa, joista osuuskuntia Meriasennus ja ompelijoiden perustama Hyryn Siksak. Jälkimmäinen lopetti toimintansa kannattamattomana tämän vuoden lokakuussa.

- Meriasennus pyrki säilyttämään yrityksen perustajiensa hallinnassa. Helpoimmin tavoite täyttyy osuuskunnalla, Kangas kommentoi. 

Tänä keväänä Kangas ryhtyi projektipäällikkönä luomaan kymmenen konsultin verkostoa Henkilöstöomistus yrityksen jatkamismallina -projektissa. Verkosto auttaisi yritysten henkilökuntaa ostamaan työpaikkansa, kun nykyinen omistaja jaa eläkkeelle.

- Tarkoitus on tuotteistaa palvelua mahdollisimman pitkällä ja koota siihen erikoistuneet konsultit. Toistaiseksi olen pääasiassa keskustellut niiden TE-keskusten asiantuntijoiden kanssa, jotka vastaavat omistajanvaihdoshankkeista. Koossa on neljä henkilöä, Kangas päivittää. Hänen mukaansa uusi, 15. elokuuta 2005 päättyvä projekti, on ESR:n tuotekehitysprojekti, jolla kehitetään palveluita yrityksen ostamista harkitseville työntekijöille.

- Tämä aika suosii henkilöomistusta, kun jatkajaongelmia käsitellään runsaasti. Suomen Yrittäjien mukaan korkeintaan 15 prosentilla pienyrittäjistä on jatkaja omasta suvusta, Kangas pohjustaa. Yrittäjä kantaa huolta toiminnan jatkumisesta. Kankaan mukaan varmimmin yrityksen pitää paikkakunnalla se, jos omistaja myy yrityksensä henkilökunnalleen. 

Kangas päättelee, että henkilöstöomistus suojaa jopa globaalitaloutta vastaan.

- Mikaanhan ei ole tässä maailmassa taattua, mutta kyllä henkilökunta aina pyrkii  säilyttämään työpaikkansa, Kangas perustelee.

HANNU KASKINEN

Katso myös OT 1/2000, s. 24-25: Pekka Alarotu: Meriasennus haluaa verottajalta tasapuolisuutta; OT 4/2000, s. 24: Merja Söderström: Henkilökunta ostaa yrityksen.