Hallituksen esitys (HE 94/2015) työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta on puhuttanut osuuskuntaväkeä ja sen vaikutuksista osuuskuntien jäsenten työttömyysturvaan on keskusteltu paljon. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ssä työskentelevä osuuskuntaneuvoja Mirja Taipale on selvittänyt hallituksen esityksen merkitystä osuuskuntien jäsenille.
”Lähtökohtaisesti lakiesitys ei vaikuta osuuskunnan jäsenten statukseen eli siihen onko hän yrittäjä vai palkansaaja”, Taipale kertoo.
”Yhä edelleen osuuskunnan jäsenen asemaa tarkastellaan työttömyysturvalain näkökulmasta. Siihen vaikuttava omistus- ja äänivalta sekä asema, kuten esimerkiksi hallituksen jäsenyys.”
Kaikkein merkityksellisin osuuskunnan jäsenen asemaan vaikuttava on TEM:n työttömyysturvan soveltamisohje TEM/1298/00.11.03/2013. Kyseisessä ohjeessa tarkastellaan henkilön asemaa työoikeuden näkökulmasta: näyttääkö jäsenen ja osuuskunnan keskinäinen työsuhde työoikeuden näkökulmasta työsuhteelta.
Ohjeessa sanotaan:
- ”Työnhakijan työtä arvioidaan palkkatyönä, jos hän esittää TE-toimistolle työsopimuksen tai muuta näyttöä siitä, että hänen ja osuuskunnan, osakeyhtiön tai muun yhteisön välistä sopimussuhdetta on pidettävä työsuhteena.”
- ”Lisäksi edellytetään, että yhteisöä voidaan ylipäätään pitää työnantajan asemassa olevana. Työnantajana pitäminen edellyttää, että osuuskunta, osakeyhtiö tai muu yhteisö itse harjoittaa liiketoimintaa eli esimerkiksi tarjoaa nimissään niitä palveluita, joiden tekemiseksi työnhakija on työllistynyt.”
- ”Osuuskuntaa, osakeyhtiötä tai muuta yhteisöä ei pidetä työnantajana, jos se ainoastaan välittää tietoa työtilaisuuksista tai huolehtii jäsentensä tekemään työhön liittyvästä markkinoinnista, laskutuksesta ja kirjanpidosta. Näissä tilanteissa työsuhde voi syntyä vain yhteisön ja työnvälityksestä, markkinoinnista, laskutuksesta tai kirjanpidosta huolehtivan henkilön välille.”
- ” Edellä kerrotusta on erotettava työvoiman vuokraaminen, jossa työnantaja (esimerkiksi osuuskunta tai osakeyhtiö) siirtää työntekijän tämän suostumuksella toisen yrityksen (käyttäjäyritys) käyttöön. Näissä tilanteissa on kyse työsuhteesta ja palkansaajasta, vaikka työnantaja ei valvoisi työtä, sitä ei suoritettaisi työnantajan luona ja vaikka työnantajan liiketoiminta ei olisi samaa kuin työntekijän tekemä työ.”
”Jos TE-toimisto tulkitsee, että työsuhteessa osuuskunta ei käytä työnantajan direktio-oikeutta, voi osuuskunnan jäsen saada lausunnon työllistyy ”omassa työssä”. Omasta työstä arvioidaan lisäksi sen pää- tai sivutoimisuutta. Oma työ ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa (ansiosidonnainen kuluu, mutta ei kerry). Sivutoiminen oma työ antaa mahdollisuuden soviteltuun työttömyysturvaan niiltä päiviltä, kun työtä ei ole. Jos oma työ on päätoiminen, ei mahdollisuutta palkansaajan työttömyysturvaan ole,” Taipale summaa.
”Nyt tämä hallituksen esitys toisi yrittäjille parannetun turvan, mutta oma työ tulkittaisiin sen mukaan aina yrittäjätyöksi. Sen hankaluus on kaikille omaa työtä tekeville (ja silloin myös niille osuuskunnan jäsenille, jotka ovat saaneet oman työn statuksen) siinä, että lakiehdotus ei mahdollista ollenkaan työsuhteisen työn ja yrittäjänä tehdyn työn yhdistämistä, koska vähäinen toiminta aiheuttaa tilanteen, ettei kuulukaan mihinkään työttömyyskassaan.”
”Suuri osa omaa työtä tekevistä on ”pakotettuja” tilanteeseen, koska etsivät työsuhteista työtä, mutta yritykset tarjoavat osa-aikaista työtä sillä ehdolla, että voit lähettää laskun. Työelämä on muuttunut radikaalisti ja muuttuu kiihtyvällä vauhdilla siihen suuntaan, että työ on palasina, projekteina eri yrityksissä ja niistä pitäisi pystyä koostamaan itselleen sitä kokoaikaista työtä.”
”Oma aktiivisuus ei tunnu kaikista kauniista sanoista huolimatta aiheutavan työttömille ihmisille kuin epävarmuutta, koska TE-toimistosta ei saa etukäte en tietoa siitä, miten esim. liittyminen osuuskuntaan vaikuttaa ja miten omaa tilannetta tarkastellaan. Tilanteesta tulee selvityspyyntö, ja selvityksen aikana hakija ei saa mitään korvauksia Kelasta tai työttömyyskassasta. Selvitykset saattavat kestää 1-2 kuukautta. TE-toimistot myös tulkitsevat ohjeita eri tavalla ja samanlaisesta tilanteesta voi Tampereella saada aivan erilaisen päätöksen kuin esimerkiksi Helsingissä”, Taipale kiteyttää.
Taipale on aiemmin työskennellyt osuuskuntaneuvojana Tampereen seudun osuustoimintakeskuksessa ja jatkaa työuraansa vuoden vaihteesta eteenpäin Tampereen kaupungin palvelukseen Tampereella perustettaviin osuuskuntiin liittyvään neuvontatyöhön.