Osuustoiminta on kansainvälinen, taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä rauhaa rakentava liike. Osuustoiminta on osa kansalaisyhteiskuntaa, ihmisten välistä yhteistoimintaa yli rajojen ja lopulta varsin konkreettinen pyrkimys ja päämäärä rakentaa globaalia kehitystä muistuttaa Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu.
”Valitettavasti sodat eivät ole maailmasta loppuneet. Sodat ovat osuustoiminnallekin vaikeita paikkoja, kun kansat ajetaan vastakkain ja käytetään väkivaltaa, joka on kaiken sen vastakohta, mitä liikkeemme ja sen arvot tukevat. Sodat ovat väkisinkin katkaisseet myös osuustoiminnan yhteyksiä, vaikka niitä on koitettu pitää yllä kaikissa oloissa.”
”Osuustoiminta perustuu luottamukseen. Luottamuksen rakentaminen on vaikeaa, jos on epäluottamuksen ilmapiiri. Sodan jälkeen on kuitenkin henkisen ja taloudellisen jälleenrakennuksen aika.”
Ukrainan osuuskunnat jatkavat toimintaansa sodasta huolimatta
Ukrainan osuuskunnat pyrkivät jatkamaan toimintaansa huolimatta Venäjän joukkojen hyökkäyksestä maahan 24. helmikuuta. Useita siviiliuhreja vaatinut konflikti, johon on tähän mennessä kuollut yli 400 ihmistä, vaarantaa osuuskunnat ja niiden jäsenet. Jo 500 000 ihmistä on paennut Ukrainasta. Maan kuluttajaosuuskunnat sanovat kuitenkin tekevänsä parhaansa palvellakseen jäseniään.
”Huolimatta siitä, että sota on käynnissä ja ihmisiä kuolee, osuustoiminta toimii ja pyrkii täyttämään yhteiskunnalliset tehtävänsä”, sanoi 24. helmikuuta Irina Lopushanska, kansainvälisten asioiden johtaja COOP Ukraine nimellä toimivasta Ukrainan kuluttajayhdistysten keskusliitosta (Ukrkoopspilka). Liittoon kuuluu 15 000 osuuskuntaa, 3 000 ravintolaa ja seitsemän hotellia ympäri Ukrainan.
Ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä liitto oli antanut lausunnon, jossa se kehotti jokaista kuluttajaosuuskuntien työntekijää pysymään rauhallisena ja jatkamaan työtään, jotta asiakkaat ja jäsenet voivat edelleen luottaa saavansa tuotteita ja palveluita.
Kansainväliset osuustoimintajärjestöt tuomitsevat sodan
Kansainvälinen teollisuus- ja palveluosuuskuntien järjestö (Cicopa) ja Euroopan teollisuus- ja palveluosuuskuntien liitto (CECOP) vannoivat solidaarisuutta Ukrainan kansalle Twitter-viestien kautta: ”Olemme solidaarisia Ukrainan kansalle, mukaan lukien kaikki osuustoimijat. Keskeisiä osuustoiminnallisia arvoja ovat demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä sosiaalinen vastuu ja toisista välittäminen. Sota rikkoo perustavalla tavalla näitä arvoja.”
Social Economy Europe, joka edustaa 2,8 miljoonan eurooppalaisen yhteisötalousyrityksen- ja organisaation ääntä, on antanut lausunnon, jossa se myös tuomitsee hyökkäyksen ja vaatii tulitaukoa.
”Yhteisötalous on rauhan, demokratian, solidaarisuuden ja yhteistyön hanke. Se on liike, joka syntyy vapaasta kansalaisyhteiskunnasta ja vapaista yksilöistä, jotka tekevät yhteistyötä tarjotakseen yhteisiä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin.”
”Tänä myrskyisänä ja surullisena aikana, jolloin sota on jälleen käynnissä Euroopan sydämessä, SEE muistuttaa, että laiton väkivalta ja sota ovat menneisyyden välineitä, joka liittyvät menneisiin tragedioihin ja synkimpiin hetkiin.”
”SEE tuomitsee väkivallan, vaatii rauhaa ja hyökkäyksen lopettamista ja on solidaarinen Ukrainan kansalle ja kaikille niille ympäri maailmaa, jotka kannattavat rauhaa ja yhteistyötä. Ne ovat parhaat välineet hyvinvoinnin, vapauden ja yhteisen vaurauden saavuttamiseksi.”
Konflikti saattaa asettaa organisatorisia ja ideologisia haasteita maailmanlaajuiselle osuustoimintaliikkeelle ja erityisesti Kansainväliselle osuustoimintaliitolle (ICA). Historioitsija Rita Rhodes, The International Cooperative Alliance during War and Peace 1910-1950 -kirjan kirjoittaja, varoittaa, että globaalit jännitteet voivat aiheuttaa valtavia paineita kansainvälisille järjestöille.
”ICA selviytyi ensimmäisestä maailmansodasta, kun toinen kansainvälinen kansalaisjärjestö, jonka kanssa sillä oli läheiset suhteet – ja joka sen tavoin kannatti ihmiskunnan kansainvälistä veljeyttä ja maailmanrauhaa – hajosi. Ne kokivat liian suuria ideologisia jännitteitä ja paineita totaalisen sodan edessä.
”Sodan jälkeen ICA:n piti nopeasti päättää, mitkä organisaatiot se Versaillesin sopimuksen ja Venäjän vallankumouksen luomista uusista alueista hyväksyy mukaan toimintaansa. Ukrainan jäsenyys yhdistettiin silloin Neuvostoliiton Centrosoyuksen jäsenyyteen. ICA:n piti myös sopia asenteestaan ja kannastaan kommunismia ja Neuvostoliittoa kohtaan. Selviävätkö ukrainalaiset osuuskunnat nykyisestä konfliktista?”