Suomalainen osuustoiminta vuonna 2015
Historia - nykyhetki - tulevaisuus 

Piirros: Leslie Quagraine

Tervetuloa kymmenen vuoden huimalle aikamatkalle Suomeen ja suomalaiseen osuustoimintaan vuonna 2015!

HISTORIA on se turvallinen ja hämärä huone, jonka me kaikki tunnemme. Peräseinältä pimeästä, hieman jo sivusta, katsoo professori Hannes Gebhard, suomalaisen osuustoimintaliikkeen isähahmo, kiitetty ja kiistelty, mutta aina Suomen historiassa arvostettu mies.

NYKYHETKI - tämä kevät 2005 - on se kaikki työ ja tohina, joka ympärillämme tapahtuu. Kaikella sillä rakennetaan myös tulevaisuutta joka päivä. Tämän päivän Suomi-neito pesee talonsa ikkunoita kuten meillä keväisin on tapana tehdä. Helppoihin oloihin turhan tottunut kotikissa pujahtaa avatusta ikkunasta ulos havaitsematta lainkaan taivaalla vaanivaa kotkaa.

TULEVAISUUS on kuin kaiken kuvitellun tulevan heijastuma tässä hetkessä - kuten maisema heijastuu ja muuttuu ikkunapinnassa. Tulevaisuuden ennustaminen luotettavasti on mahdotonta. Silti siihen on pakko yrittää varautua yritysten päätöksenteossa. Polku tulevaan täytyy pystyä ajattelemaan.

Tuottajaosuustoiminta pärjää

Tulevaisuudesta löytyy sekä suuria mahdollisuuksia että suuria uhkia suomalaiselle osuustoiminnalle. Sieltä löytyy niin kirkkaita näkymiä kuin myös ruokaansa maailmalta aina etsivä nälkäinen petolintu, joka saattaa käyttäytyä kuin kasvua ja enemmän voittoja alati hamuava ylikansallinen jättiyritys.
Mutta myös huhtikuussa 2015 Suomessa varmasti harjoitetaan maataloutta, punainen kotimainen traktori pörrää kevättöissä. Nuori ikkunanpesijä ja hänen miehensä tuottavat tehokkaasti maitoa, lihaa ja puuta, vaikka naapurit tienaavatkin tulonsa perinteisen maa- ja metsätalouden ulkopuolelta. Harventunut viljelijäjoukko on jakautunut toisaalta tehotuottajiin ja toisaalta monimuotoyrittäjiin.

Suomalaiset kuluttajat edelleen saavat laadukasta, kotimaista ruokaa. Tosin ulkomaista alkuperää olevia tuotteita löytyy osuuskaupankin hyllyiltä nykyistä enemmän. Eikä suomalainen ruoka enää ole kuluttajille yhtä vahva valttikortti kuin se oli vielä vuonna 2005. Maahan rantautuneiden parin ulkomaisen kauppaketjun valikoimista ulkomaista ruokaa löytyy vielä enemmän. Pakkausteknologia on kehittynyt huimasti.

Metsä kasvaa Suomessa entistä hieman paremmin, vaikka ilmaston lämpeneminen on toisaalta lisännyt myös tuholaisia. Baltian ja Luoteis-Venäjän alueiden metsäteollisuus on kymmenessä vuodessa integroitunut nykyistä pidemmälle luoden hyvinvointia ja vakautta koko alueelle. Venäjän kohdalla taloudellinen yhteistyö kangerteli kuitenkin alkuun pitkään. 

Jäsenetujärjestelmät kehittyvät

Suomalaisen kuluttajaosuustoiminnan ja palveluosuustoiminnan tulevaisuuden taivaalla ei erityisen synkkiä pilviä ole nähtävissä, mutta kovia haasteita kyllä. Kymmenessä vuodessa ne ovat kunnostautuneet jäsenetujärjestelmien ja jäsentyytyväisyyden kehittämisessä.

Myös osuustoiminnan kokonaisbrändin vaalimiseen ja kehittämiseen ollaan yhteisesti herätty, mikä on tuonut työhön sekä tehoa että tuloksia. Markkinointikustannukset ovat silti pysyneet kohtuullisina. Ikivanhat sotakirveetkin on onnistuneesti viimein haudattu ja Suomessa toimii yksi edustava ja kattava valtakunnallinen osuustoimintajärjestö, Osuustoiminnan Keskusliitto OKL.

Osuuspankkiryhmän ja paikallisosuuspankkien yhdistymisneuvottelut on viimein saatu käyntiin vuoden 2015 alussa, kun molemmissa ryhmissä päättäjiksi nousivat uudet sukupolvet, jotka eivät vanhoja riitoja tunteneet.

Kukaan ei enää puhu uusosuustoiminnasta, kun ilmiö meni vanhaksi jo reilut kymmenen vuotta sitten. Sen sijaan pienosuustoiminta on kasvanut moninkertaiseksi vuoteen 2005 verrattuna. Pienosuuskuntia perustetaan reilusti yli 500 vuodessa. Määrä on lähtenyt vahvaan kasvuun sen jälkeen kun suomalainen koulujärjestelmä heräsi aktiivisesti edistämään mahdollisimman monimuotoista yrittäjyyttä.

Maailman vahvin osuustoimintamaa

Suomi ei ole pystynyt kehittämään mitään yhtä suurta keksintöä informaatioteknologian jälkeen, mutta monia pienempiä kyllä bioteknologioista alkaen. Vuonna 2015 suomalaiset todella osaavat käyttää informaatioteknologiaa paremmin ja verkottuneemmin kuin mikään muu kansakunta. Valtava kehitys onkin tapahtunut ihmisten korvien välissä. 
Yleensäkin ekologisissa kysymyksissä Suomi on vahvistanut asemiaan maailman kaikkein edistyneimpien maiden joukossa.

Myös osuustoiminnan saralla Suomi on kymmenessä vuodessa vahvistanut asemaansa maailman vahvimpana osuustoimintamaana. Tasavalta on saanut siitä jopa YK:n pääsihteeriltä virallisen tunnustuksen. Harjoitamme myös tämän 170-vuotiaan innovaation ja uusimman tietotaidon mittavaa uusvientiä kehittymättömiin maihin oikein hyvällä menestyksellä.

Lukemattomat matkailijat ja kongressivieraat suorastaan jonottavat suomalaisen osuustoiminnan pyhiin paikkoihin kuten Hattulan Lehijärvelle, Gebhardin syntymäkodin muistopaikkoihin Kemijärvelle ja hänen nuoruuden kotikaupunkinsa Kajaanin merkittäviin kohteisiin. Oulujärvelle järjestetään Hannes Gebhardin nimellä monia risteilyjä mukaellen hänen nuoruudenaikaisia veneretkiään, jotka hänelle itselleen olivat muistelemisen arvoisia. - Suomessa äkkiä vain yksinkertaisesti herättiin siihen, että osuustoiminta todellakin on maailman levinnein kansanliike ja mitä kaikkea se voi tarkoittaa. 

Aikanaan haudattu Suomen Kehitysyhteistyökeskus Osuuskunta FCC:kin on kaivettu naftaliinista uudelleen esiin, kun Suomen ulkoministeriökin viimein alkoi myöntää sille avustuksia muihinkin kohteisiin kuin Kenian karjatalouteen.

Viisas varautuu

Vuonna 2015 vanhoja hierarkkisia ja byrokraattisia organisaatioita ja käytäntöjä puretaan eri puolilla. Samalla todellinen tuottavuuden nousu yllättää. Sisäinen yrittäjyys ja tulosvastuu ovat jo lyöneet läpi eri tasoilla. 

Nuori polvi ja naiset ovat tulleet osuustoimintaan vahvasti mukaan - ja he viihtyvät oikein hyvin. Jäsenmäärien kasvu edelleen jatkuu, mutta vain lievänä, sillä työn painopisteet on asetettu laadullisiin kysymyksiin. 

Vuonna 2015 Suomi on lähtenyt harjoittamaan valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa monilla aloilla pahaksi kasvaneen työvoimapulan ja väestön massiivisen ikääntymisen pakottamina. Suomi kertoo jo avoimesti ja reilusti, millaisia ammatti-ihmisiä tänne nimenomaan halutaan. Samalla niin meillä kuin eräissä muissakin maissa on jouduttu merkittävästi rajoittamaan yleisten sosiaalietujen myöntämistä niille, jotka EU-maihin edelleen yrittävät niiden houkuttelemina. Näillä linjauksilla Suomi on kulttuurisestikin avautunut ja pystynyt samalla välttämään erittäin vaikeat pahenevat ongelmat, joista erityisesti Ruotsi kärsii.

Monta uutta ja todella yllättävää asiaa on kymmenessä vuodessa ehtinyt tapahtua. Jälkikäteen voi vain harmitella, miksei vuonna 2005 osattu lukea jo silloin näkyneitä heikkoja signaaleita. Olisi vältytty monelta isolta harmilta.

| Sivun alkuun |