Vahvaa EU:n tukea tarvitaan lievittämään Venäjän maataloustuotteiden vastaisten pakotteiden vaikutuksia

Venäjän pakotteilla eurooppalaisia maataloustuotteita vastaan on ollut valtavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia Baltian maissa ja Suomessa. Kohdennettu tuki on nyt elintärkeää, varoittavat tuottajaosuuskuntajärjestöt Suomesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta.

Aihe nousi esiin Brysselissä pidetyssä seminaarissa, jonka maiden tuottajaosuuskuntajärjestöt järjestivät. Baltian maat ja Suomi ovat jo pitkään vieneet paljon lisäarvotuotteita Venäjälle, joten tilanne on näille maille erityisen vaikea.

”Venäjän pakotteet unohtuvat helposti, kun uusia haasteita ilmaantuu kuten pakolaiskriisi ja Brexit. Tuottajat ja heidän osuuskuntansa kärsivät pakotteista. Komissio ja korkean tason EU poliitikot eivät ole nähneet tarpeeksi vaivaa auttaakseen heitä”, totesi tilaisuudessa puhunut Tiina Linnainmaa Pellervo-Seurasta.

”Erityisesti Baltian maissa on nähtävissä, että nuoret lähtevät maalta muualle töihin, koska taloudellinen tilanne maatalousalalla on niin huono. Tämä tulee vaikuttamaan tulevaisuuden maataloustuotantoon”, selvensi Edgars Ruža Latvian tuottajaosuuskuntien yhdistyksestä.

”Vaatii aikaa, energiaa ja on kallista löytää uusia markkinoita sekä mukauttaa tuotantoa ja jalostusta niille sopivaksi. Erilaisia EU:n rahoittamia vienti- ja menekinedistämistoimia tulisi suunnitella auttamaan baltialaisia ja suomalaisia toimijoita pääsemään uusille markkinoille”, totesi Roomet Sõrmus Viron maatalouskauppakamarista.

”On suurin tarve kohdennetulle tuelle, joka vastaisi paremmin niitä todellisia taloudellisia tappiota, joita viljelijöille on tullut Venäjän pakotteiden vuoksi syksystä 2014 lähtien. Toistaiseksi EU ei ole onnistunut helpottamaan Baltian ja Suomen viljelijöiden taloudellista taakkaa”, korosti Andreijus Stancikas Liettuan maatalouskauppakamarista.

Osuustoimintaorganisaatiot Baltiasta ja Suomesta kehottavat EU komissiota, neuvostoa ja EU parlamenttia laatimaan ripeästi kohdennettuja toimenpiteitä, joiden avulla osuuskunnat löytävät korvaavia markkinoita ja pysyvät toimintakykyisinä. Ne korostavat, että on tärkeää jatkaa keskusteluja elintarvikepakotteista Venäjän kanssa. Järjestöt ovat lähettäneet kirjeen asiasta komissiolle, neuvostolle sekä Euroopan parlamentille.

Lisätietoja:

Varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa, Pellervo-Seura ry,  tiina.linnainmaa@mtk.fi + 358 405513712

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoimintajohtajat vaativat: Osuuskunnat osaksi opetusta – talouskasvatus on vajavaista ilman niitä

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo luovutti tänään eduskunnassa yhdessä jäsentensä kanssa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministerille Talvitielle sekä eduskuntaryhmien edustajille: nykyinen talous- ja yrittäjyysopetus antaa nuorille vajavaisen kuvan taloudesta. Vaikka yli 90 % suomalaisista on jäseninä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä, vain kolmasosa tuntee yritysmallin.

Osuuskunnat vahvoilla Suomen houkuttelevimpien työnantajien 2025-listoilla

Vuoden 2025 Universumin työnantajatutkimus paljastaa, että osuustoiminnalliset yritykset menestyvät erinomaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla. Tutkimus mittaa vuosittain erikseen eri alojen korkeakouluopiskelijoiden sekä ammattilaisten käsityksiä ihannetyönantajista. Kaupallisen alan asiantuntijoiden kärkikaksikko pysyi muuttumattomana: ykkösenä OP-Ryhmä ja toisena S-Ryhmä.

Osuuskunnat yrittäjyyskasvatuksen ytimessä

Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opintoja, mutta se ei saa jäädä pelkästään teoriaksi. Todellinen oppi syntyy tekemällä. Suomessa on pitkät perinteet opiskelija- ja oppilaitososuuskunnilla sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja tätä vahvuutta kannattaa vaalia. Tällä hetkellä yli 60 oppilaitoksessa on toimiva osuuskunta.

Tilaa uutiskirje