Valtuukunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalon avaus puhe Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokousessa 2019

Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokous 2019
Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo
Radisson Blu Royal, Helsinki 10.4.2019

Arvoisat vuosikokousedustajat

Tervetuloa Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokoukseen 2019. Tämä onkin, hyvä yleisö, ensimmäinen vuosikokous tällä uudella nimellä. Erityinen tervehdys teille vuosikokousedustajille, jotka olette valtakirjan kera tulleet edustamaan jäsenyhteisöänne. Tämä kokous on kuitenkin avoin kaikille, joten toivotan myös muutkin tervetulleiksi ja olemaan mieluusti läsnä kokouksessa.

Olen Ilkka Uusitalo, valtuuskunnan uusi puheenjohtaja viime joulukuulta. Asun Salossa ja olen maatalousyrittäjä. Tilan päätuotantosuunta on broilerintuotanto. Olen aloittanut valtuuskunnassa vuonna 2012 ja vuodesta 2017 lähtien varapuheenjohtajana. Osuustoimintayritysten hallintotehtäviä minulla on mm. LSO Osuuskunnassa, Osuuspankki Kantrisalossa ja Metsäliitto Osuuskunnassa. Jäsenenä olen useammassakin osuuskunnassa. On hienoa päästä avaamaan Osuustoimintakeskus Pellervon vuosikokous.

Hyvät vuosikokousedustajat,

Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunta hyväksyi joulukuussa 2017 Pellervolle uuden strategian vuosille 2018-2022. Uusi strategia muuttui melko paljon aikaisemmasta. Siinä on neljä pääkohtaa: tunnettuus, edunvalvonta, osaaminen ja tavoitteellinen kehittyminen.

Vuosi 2018 oli strategian toimeenpanon ensimmäinen vuosi.

Pellervossa korostuu nyt edunvalvonta. Tavoitteena on saada meille vahvempi rooli yhteiskunnallisessa edunvalvonnassa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tässä auttaa entistä laaja-alaisempi jäsenistömme.

Osuustoimintayrityksiä on isoja, pieniä, vanhoja ja uusia. On huolehdittava moninaisen pienosuustoiminnan edellytyksistä ja samalla puolustettava isojen kuluttaja- ja tuottajaosuuskuntien toimintaedellytyksiä koskien muun muassa lainsäädäntöä, verotusta, opetusta ja tutkimusta.

Osuustoiminnan arvoja kannattavia yhteisöjä on muitakin kuin yritykset. Pellervo on näiden kaikkien Osuustoimintakeskus. Yrityksen koko ja toimiala ei kerro sen menestyksestä eikä merkityksestä jäsenelle. Toki suurilla yrityksillä voi olla isompi yhteiskunnallinen merkitys ja laajemmat sidosryhmäsuhteet, mutta se ei muuta asiaa: Pellervo on yhteistyön areena ja symboli, palvelujen tuottaja ja edunvalvoja koko osuustoiminnalle.

Edunvalvonta on ennakoivaa huolehtimista osuustoiminnallisten yritysten pärjäämisessä koko ajan monimuotoistuvassa sääntelyssä. Edunvalvonnassa on päästy hyvään alkuun, mutta se vaatii jatkuvaa työtä ja kontaktointia lainsäätäjiin, päättäjiin ja virkamiehiin sekä muihin järjestöihin.

Toimintaan kuuluvat myös vaaliohjelmat. Haluamme tuoda esiin, mitä mahdollisuuksia yritysmallimme yhteiskunnalle tarjoaa ja mitä yhteiskunnalta odotamme. Eduskuntavaaliohjelma on lokakuulta 2018 ja Europarlamenttivaalien ohjelma helmikuulta 2019. Ne löytyvät Osuustoiminta-lehdistä ja Pellervon netistä. Maakuntavaaliohjelma jäi lähtötelineisiin.

Osuustoiminta on vaikuttavaa. Edustamme viittä prosenttia bruttokansantuotteen arvonlisästä, seitsemää prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta ja viittä ja puolta prosenttia yksityisen sektorin työllisistä. Jäsenomistajuuksia on seitsemän miljoonaa.

Erityisesti media ja poliittinen päätöksenteko saavat jatkossa noteerata tämän paremmin. Osuustoimintakeskus Pellervossa pyrimme vaikuttamaan näihin voimallisemmin lisäämällä järjestön tunnettuutta ja viestintää.

Hyvä vuosikokous,

Pellervon hallinnossa tapahtui vuoden 2018 aikana muutoksia. Samalla kun minut valittiin valtuuskunnan viime joulukuun kokouksessa puheenjohtajaksi varapuheenjohtajan paikalta, Osuuskauppa Arinan ja SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, tuomiorovasti Matti Pikkarainen valittiin uudeksi varapuheenjohtajaksi. Tässä yhteydessä haluan vielä kiittää edeltäjääni, aikaisempaa valtuuskunnan puheenjohtajaa Seppo Rytivaaraa kokoavasta työstä osuustoiminnan hyväksi. Pellervo ei ole milloinkaan edustanut niin laajasti osuustoimintaa kuin juuri nyt.

Yksityiskohtaisemmin Pellervon viime vuoteen ja tässä kertomiini asioihin menee toimitusjohtaja seuraavassa puheenvuorossa. Osuustoiminnan toimintaympäristön laajempaan muutoskuvaan paneudun Pellervon Päivän 2019 avauspuheenvuorossa klo 13.00.

Vielä kerran tervetuloa teille jokaiselle! Näillä ajatuksilla avaan Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokouksen 2019.

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje