Valtuukunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalon avaus puhe Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokousessa 2019

Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokous 2019
Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo
Radisson Blu Royal, Helsinki 10.4.2019

Arvoisat vuosikokousedustajat

Tervetuloa Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokoukseen 2019. Tämä onkin, hyvä yleisö, ensimmäinen vuosikokous tällä uudella nimellä. Erityinen tervehdys teille vuosikokousedustajille, jotka olette valtakirjan kera tulleet edustamaan jäsenyhteisöänne. Tämä kokous on kuitenkin avoin kaikille, joten toivotan myös muutkin tervetulleiksi ja olemaan mieluusti läsnä kokouksessa.

Olen Ilkka Uusitalo, valtuuskunnan uusi puheenjohtaja viime joulukuulta. Asun Salossa ja olen maatalousyrittäjä. Tilan päätuotantosuunta on broilerintuotanto. Olen aloittanut valtuuskunnassa vuonna 2012 ja vuodesta 2017 lähtien varapuheenjohtajana. Osuustoimintayritysten hallintotehtäviä minulla on mm. LSO Osuuskunnassa, Osuuspankki Kantrisalossa ja Metsäliitto Osuuskunnassa. Jäsenenä olen useammassakin osuuskunnassa. On hienoa päästä avaamaan Osuustoimintakeskus Pellervon vuosikokous.

Hyvät vuosikokousedustajat,

Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunta hyväksyi joulukuussa 2017 Pellervolle uuden strategian vuosille 2018-2022. Uusi strategia muuttui melko paljon aikaisemmasta. Siinä on neljä pääkohtaa: tunnettuus, edunvalvonta, osaaminen ja tavoitteellinen kehittyminen.

Vuosi 2018 oli strategian toimeenpanon ensimmäinen vuosi.

Pellervossa korostuu nyt edunvalvonta. Tavoitteena on saada meille vahvempi rooli yhteiskunnallisessa edunvalvonnassa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tässä auttaa entistä laaja-alaisempi jäsenistömme.

Osuustoimintayrityksiä on isoja, pieniä, vanhoja ja uusia. On huolehdittava moninaisen pienosuustoiminnan edellytyksistä ja samalla puolustettava isojen kuluttaja- ja tuottajaosuuskuntien toimintaedellytyksiä koskien muun muassa lainsäädäntöä, verotusta, opetusta ja tutkimusta.

Osuustoiminnan arvoja kannattavia yhteisöjä on muitakin kuin yritykset. Pellervo on näiden kaikkien Osuustoimintakeskus. Yrityksen koko ja toimiala ei kerro sen menestyksestä eikä merkityksestä jäsenelle. Toki suurilla yrityksillä voi olla isompi yhteiskunnallinen merkitys ja laajemmat sidosryhmäsuhteet, mutta se ei muuta asiaa: Pellervo on yhteistyön areena ja symboli, palvelujen tuottaja ja edunvalvoja koko osuustoiminnalle.

Edunvalvonta on ennakoivaa huolehtimista osuustoiminnallisten yritysten pärjäämisessä koko ajan monimuotoistuvassa sääntelyssä. Edunvalvonnassa on päästy hyvään alkuun, mutta se vaatii jatkuvaa työtä ja kontaktointia lainsäätäjiin, päättäjiin ja virkamiehiin sekä muihin järjestöihin.

Toimintaan kuuluvat myös vaaliohjelmat. Haluamme tuoda esiin, mitä mahdollisuuksia yritysmallimme yhteiskunnalle tarjoaa ja mitä yhteiskunnalta odotamme. Eduskuntavaaliohjelma on lokakuulta 2018 ja Europarlamenttivaalien ohjelma helmikuulta 2019. Ne löytyvät Osuustoiminta-lehdistä ja Pellervon netistä. Maakuntavaaliohjelma jäi lähtötelineisiin.

Osuustoiminta on vaikuttavaa. Edustamme viittä prosenttia bruttokansantuotteen arvonlisästä, seitsemää prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta ja viittä ja puolta prosenttia yksityisen sektorin työllisistä. Jäsenomistajuuksia on seitsemän miljoonaa.

Erityisesti media ja poliittinen päätöksenteko saavat jatkossa noteerata tämän paremmin. Osuustoimintakeskus Pellervossa pyrimme vaikuttamaan näihin voimallisemmin lisäämällä järjestön tunnettuutta ja viestintää.

Hyvä vuosikokous,

Pellervon hallinnossa tapahtui vuoden 2018 aikana muutoksia. Samalla kun minut valittiin valtuuskunnan viime joulukuun kokouksessa puheenjohtajaksi varapuheenjohtajan paikalta, Osuuskauppa Arinan ja SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, tuomiorovasti Matti Pikkarainen valittiin uudeksi varapuheenjohtajaksi. Tässä yhteydessä haluan vielä kiittää edeltäjääni, aikaisempaa valtuuskunnan puheenjohtajaa Seppo Rytivaaraa kokoavasta työstä osuustoiminnan hyväksi. Pellervo ei ole milloinkaan edustanut niin laajasti osuustoimintaa kuin juuri nyt.

Yksityiskohtaisemmin Pellervon viime vuoteen ja tässä kertomiini asioihin menee toimitusjohtaja seuraavassa puheenvuorossa. Osuustoiminnan toimintaympäristön laajempaan muutoskuvaan paneudun Pellervon Päivän 2019 avauspuheenvuorossa klo 13.00.

Vielä kerran tervetuloa teille jokaiselle! Näillä ajatuksilla avaan Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokouksen 2019.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.