Mihin Pellervo pyrkii vaikuttamaan 2023-2027?

Suomen taloudellisen tilan kohentaminen ja julkisen talouden sopeuttaminen ovat uuden eduskunnan ja kesällä muodostettavan hallituksen keskeisimpiä tavoitteita. Yhden toimen taikasauvaa ei ole vaan nippu erilaisia kipeitäkin ratkaisuja.  

Katse sopeutustoimien lisäksi on tärkeä pitää myös tulevassa kasvussa ja työllisyyden edistämisessä. Siinä keskeistä on, että politiikan toimet ruokkivat yritysten halua kehittyä ja mennä eteenpäin.  

Osuuskunnilla on suuri merkitys kasvun aikaansaamisessa. Nämä yritykset ovat osa suomalaisten arkea, tärkeitä työllistäjiä ja merkittäviä investoijia. Ne tuottavat verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä hyötyä jäsenilleen sekä hyvää paikallisesti, alueellisesti ja koko Suomelle.  

Yrityksillemme on tärkeää, että toimintaympäristö on yritysmyönteinen ja ennakoitavissa sekä yritysmuodon ominaispiirteet tunnistetaan ja huomioidaan päätöksiä tehtäessä. Tarvitaan myös enemmän sääntelyn purkua kuin lisäämisestä. Työvoimapulan ratkaisemisessa ei tule antaa vieraan pelolle valtaa ja verotuksen tulee kannustaa omistamaan ja yrittämään.  

Sote-palveluiden kulujen hillitsemiseen kohdistuu painetta. On huolehdittava, että monituottajamalli on täysimääräisesti käytössä ja osuuskuntapohjaiset toimijatkin ovat tasavertaisesti palvelutuottajina muiden kanssa. Tämä on yksi keino lisätä tuottavuutta ja samalla huolehtia palvelun tasosta. 

Energian saatavuus, hinta ja alkuperä ovat myös alkaneen vaalikauden keskeisiä asioita. Pellervossa nähdään, että yksi kehityssuunta tulee olemaan osuuskuntamalliin perustavat energiayhteisöt eli eri toimijoiden ja alueiden yhteenliittymät, jotka hyödyntävät yhteistä, omaa sähköntuotantoaan. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia energian alkuperästä ja syntyy kysyntää omalle tuotannolle. 

Kohtuuhintaisen ja asukaslähtöisen asumisen kehittämisessä on tarpeen jatkaa viime vaalikaudella toteutettujen asunto-osuuskuntapilottien kokemusten ja oppien pohjalta määrittelytyötä, jotta saadaan kirkastettua toimintamalli rahoituslain pohjaksi.   

Näiden asioiden edistämiseksi Pellervo tekee vaikuttamistyötä alkaneella vaalikaudella. Ensimmäinen etappi on hallitusohjelmaneuvotteluvaihe. Olemme myös käynnistämässä eduskunnan osuuskuntaryhmän toimintaa. 

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Hauki on kala – miksi osuustoimintaa on niin vaikea ymmärtää?

”Kuka tässä on tyhmä: ihmiset, kaupparyhmät vai minä itse”, kysyi Pekka Seppänen Ylen Pyöreä Pöytä -podcastissa viime viikolla. Hän oli suivaantunut S-ryhmän ennätyksellisiin kuukausibonuksiin ja ylipäänsä kauppojen kanta-asiakas- ja bonusjärjestelmiin ja referoiden sanoi kuta kuinkin näin: ”Mitä rahaa se (bonus) on? Asiakkaiden omaa rahaa. S-ryhmä on saanut korotta pitää sitä lainassa ja antaa nyt korotta takaisin. Tässä ei ole mitään hurraamista. Järjestelmät maksavat satoja miljoonia, eivätkä tuota mitään uutta hyvää yhtään kenellekään.” Niinpä niin. Osuuskunta jäsenomisteisena yrityksenä, jonka tavoitteena on tuottaa näille jäsenille heidän tarvitsemiaan hyödykkeitä ja palveluksia mahdollisimman edullisin ehdoin ja tilanteessa, jossa liiketoiminnassa syntyy voittoa, jakaa tämä voitto jäsenille takaisin, on edelleen valtaosalle ihmisistä täysin tuntematon toimintaperiaate. Edelleen yli 100 vuoden olemassaolon jälkeen.