Mihin Pellervo pyrkii vaikuttamaan 2023-2027?

Suomen taloudellisen tilan kohentaminen ja julkisen talouden sopeuttaminen ovat uuden eduskunnan ja kesällä muodostettavan hallituksen keskeisimpiä tavoitteita. Yhden toimen taikasauvaa ei ole vaan nippu erilaisia kipeitäkin ratkaisuja.  

Katse sopeutustoimien lisäksi on tärkeä pitää myös tulevassa kasvussa ja työllisyyden edistämisessä. Siinä keskeistä on, että politiikan toimet ruokkivat yritysten halua kehittyä ja mennä eteenpäin.  

Osuuskunnilla on suuri merkitys kasvun aikaansaamisessa. Nämä yritykset ovat osa suomalaisten arkea, tärkeitä työllistäjiä ja merkittäviä investoijia. Ne tuottavat verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä hyötyä jäsenilleen sekä hyvää paikallisesti, alueellisesti ja koko Suomelle.  

Yrityksillemme on tärkeää, että toimintaympäristö on yritysmyönteinen ja ennakoitavissa sekä yritysmuodon ominaispiirteet tunnistetaan ja huomioidaan päätöksiä tehtäessä. Tarvitaan myös enemmän sääntelyn purkua kuin lisäämisestä. Työvoimapulan ratkaisemisessa ei tule antaa vieraan pelolle valtaa ja verotuksen tulee kannustaa omistamaan ja yrittämään.  

Sote-palveluiden kulujen hillitsemiseen kohdistuu painetta. On huolehdittava, että monituottajamalli on täysimääräisesti käytössä ja osuuskuntapohjaiset toimijatkin ovat tasavertaisesti palvelutuottajina muiden kanssa. Tämä on yksi keino lisätä tuottavuutta ja samalla huolehtia palvelun tasosta. 

Energian saatavuus, hinta ja alkuperä ovat myös alkaneen vaalikauden keskeisiä asioita. Pellervossa nähdään, että yksi kehityssuunta tulee olemaan osuuskuntamalliin perustavat energiayhteisöt eli eri toimijoiden ja alueiden yhteenliittymät, jotka hyödyntävät yhteistä, omaa sähköntuotantoaan. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia energian alkuperästä ja syntyy kysyntää omalle tuotannolle. 

Kohtuuhintaisen ja asukaslähtöisen asumisen kehittämisessä on tarpeen jatkaa viime vaalikaudella toteutettujen asunto-osuuskuntapilottien kokemusten ja oppien pohjalta määrittelytyötä, jotta saadaan kirkastettua toimintamalli rahoituslain pohjaksi.   

Näiden asioiden edistämiseksi Pellervo tekee vaikuttamistyötä alkaneella vaalikaudella. Ensimmäinen etappi on hallitusohjelmaneuvotteluvaihe. Olemme myös käynnistämässä eduskunnan osuuskuntaryhmän toimintaa. 

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje