Sami Karhu – Tiedolla taidolla intohimolla -seminaarin avaus 26.11.2015

Tervetuloa myös tähän seminaariosuuteen, jossa käsittelemme osuustoimintayritysten johtamista tänään julkistettavan Iiro Jussilan kirjan ”Tiedolla, taidolla, intohimolla – liikeyrityksen ja omistajayhteisön johtaminen” pohjalta. Meidän tavoite on nyt syventää sitä kirjan antia, joka tuli osaltaan esiin aiemmassa tiedotustilaisuudessa.

Seminaarin kulku on seuraava. Janakkalan Osuuspankin toimitusjohtaja ja OP osuuskunnan hallintoneuvosto puheenjohtaja Vesa Lehikoinen kertoo, minkä tietämysaukon teos täyttää liikkeenjohdon näkökulmasta.

Lehikoisen jälkeen tulee Iiro Jussilan alustus. Hän käy laajemmin läpi osuuskuntien ja keskinäisten yritysten omaa pelitapaa, kuten hän on urheilullisesti ilmaissut.

Sitten meillä on keskusteluosuus, jossa voimme käyttää puheenvuoroja päivän teemasta alustusten pohjalta ja uusiakin näkökulmia esiin nostaen.

Seminaarin päättää aikanaan Pellervo-Seuran ja Osuustoiminnan neuvottelukunnan puheenjohtaja, metsäneuvos Martti Asunta.

Lehikoisen roolin haluan nostaa tässä erikseen esiin. Hän on se katu-uskottava liikkeenjohtaja – joidenkin ytimeen menevien arvioitsijoiden mukaan nykyajan Hannes Gerbhard – joka on puskenut eteenpäin osuustoimintayrityksen johtamisen kehittämistä. Siitä on todisteena haastattelu ”Osuustoimintajohtamiseen tarvitaan oppirakenne” Osuustoimintalehdessä 3/2010. Tähän tuli jatkoa Osuustoiminta-lehdessä 6/2010 otsikolla ”kilpailuedut vajaakäytössä”. Kannessa komeili Lehikoisen innoittamana osuustoiminnan aarrearkku, jota tontut ihmettelevät avaimiakin jo kaivellen: saadaanko aatteen aarrearkku lainkaan auki? Lopulta Osuustoiminta-lehti 1/2013 raportoi osuustoiminnan lahjoitusprofessuurista ja kovista odotuksista. Niitä odotuksia tässä nyt täytetään tiedolla, taidella, intohimolla ja yhteistyöllä.

Haluan tässä avauksessa korostaa paitsi syvällistä ja määrätietoista kehitystyötä, myös nostaa esiin visiota eteenpäin. Tämä kirja on kovan työn tulos. Meillä on innostava matka myös eteenpäin. Siinä uskossa olemme, että tämä ei jää Iiron viimeiseksi populaariksi kirjaksi. Kenties tulee päivityksiä. Kenties tulee ihan uusia teoksia uusillakin kokoonpanoilla. Lujasti on suunniteltu modernia teosta tuottajaosuuskuntien ja keskinäisen yrityksen johtamisesta. Uskon, että aarrearkku aukeaa.

Tässä meitä innoittaen kannustaa myös kansainvälinen osuustoimintayhteisö. Kansainvälisen Osuustoimintaliiton piirissä on laadittu YK:n osuustoimintavuoden 2012 inspiroimana Osuustoiminnan kehityksen vuosikymmenohjelma 2020. Osuustoiminta tähtää kehitysloikkaan näkyväksi ja tunnustetuksi yritysmalliksi kaikkialla maailmassa. Ohjelman ydin on osuustoiminnan identiteetti. Maailma tarvitsee moninaisia yritysmalleja, joista yksi on juuri ihmisyhteisöjä tasapainottava ja voimaannuttava osuuskuntamalli. Identiteetti rakentuu jäsenten ja hallinnon osallistumisen, riittävän pääoman, kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisten toimintapuitteiden rakentumisen kautta.

Iiro Jussilan teos on myös osa kansainvälisen osuustoiminnan kehityksen vuosikymmenohjelmaa. Meidän todella pitää ymmärtää yritysmallimme paremmin. Eikä vain osuustoimintaväen vaan sidosryhmiemme: median, opetusjärjestelmän, tutkimuksen ja julkisen vallan.

Ohjelma osuustoiminnan vuosikymmenelle 2011-2020 on käännetty ja painettu suomeksi ja saatavilla täällä. Varmaan laitatte merkille tämän ohjelman ja Jussilan kirjan yhtymäkohdat. Tässä on todella syvästä prosessista kysymys. Jos otatte tuoreimmat Osuustoiminta-lehdet, huomaatte yhä laajemman koordinoidun kehitysohjelman osasia.

Sami Karhu, toimitusjohtaja, Pellervo-Seura ry

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje