Kauppaneuvos Seppo Rytivaaran puhe Pellervon valtuuskunnan kokouksessa 2.12.2016

Pellervo-Seura ry
Valtuuskunnan varapuheenjohtaja
Kauppaneuvos Seppo Rytivaara

Arvoisa valtuuskunta, hyvä puheenjohtaja

Otan Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajan tehtävän vastaan suurella kiitollisuudella. Meillä on erityinen vuosi, koska Suomi täyttää 100 vuotta ja kansakunnan rakentajan, järjestömme pioneerin Hedvig Gebhardin syntymästä tulee 150 vuotta.

Osuustoimintamalli on hyvässä vedossa. Osuustoiminta kiinnostaa niin liiketoimintamallina kuin yleisemmin asiakaspinnassa ja jäsenten keskuudessa. Ajatellaan, että jotain omaa pitää olla ja sellainen on juuri yhteinen mallimme.

Tulevaisuus on muutoksia täynnä ja muutosvalmiuksia pitää olla. Edustamani osuuspankkitoiminta, jonka tunnen parhaiten, on varsin suuressa muutoksen tilassa. Digitaalisuus haastaa finanssimaailmaa. Haasteet ovat kuitenkin samat kaikille yrityksille kaikkialla talouselämässä. Kansainvälisen työnjaon muutos, kuluttajakäyttäytymisen trendit, kansainvälinen politiikka ja kauppapolitiikka, teknologian muutokset ja suhdanteet muodostavat suuren kimpun selätettäviä haasteita. Kovalla työllä onnistumme kyllä.

Osuustoiminnan tekemisen meininki ja yhteistyön henki ovat hyvät. Pellervo on yhä kattavammin osuustoiminnan yhteinen foorumi viedä malliamme eteenpäin. S-ryhmän entistä tiiviimpi mukaantulo on asiallisesti ja symbolisestikin voimaannuttavaa. Yhdessä voimme tehdä enemmän.

Toivon lähentymistä myös OP Osuuskunnan kanssa. Toki jäsenenämme on puolentoistasataa osuuspankkia kahdesta pankkiryhmästä. Olisi kuitenkin hienoa saada myös OP Osuuskunta mukaan.

Rakennamme Pellervosta sellaisen yhteistyöalustan osuustoiminnalle kuin jäsenet haluavat. Strategiatyö alkaa suurella innostuksella. Prosessin tulee olla yhtä laadukas kuin lopputuloksen. Pellervo on ohjelmallisesti, roolinsa puolesta ja taloudellisesti kunnossa. Voimme käynnistää matkan seuraavalle kehitysasteelle.

Näillä sanoilla tervehdin valtuuskuntaa ja kaikkia Pellervon jäseniä.

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje