Pellervo-Seura ry
Juhlapuhe
Toimitusjohtaja Sami Karhu, Pellervo-Seura ry
Hirvijärven Osuusmeijeri 110 vuotta
Kurikan Jalasjärvi lauantaina 18. marraskuuta 2017
Arvoisa Hirvijärven Osuusmeijerin juhlaväki
Onnittelen omasta ja Pellervo-Seura ry:n puolesta 110 vuotta täyttävää Hirvijärven Osuusmeijeriä. Oikein paljon onnea ja menestystä myös tulevaan!
Luin Leena Valkaman minulle toimittamasta Hirvijärven Osuusmeijerin historiasta, että yrityksenne on vain harkiten liittynyt eri yhdistyksiin ja muihin rientoihin. On siksi erityisen mieluisa todeta, että olette ollut Pellervon jäsen vuodesta 1949. Lehtiämme, Pellervoa ja Osuustoimintaa, on luettu jo vuosisadan alusta. Toivon, että jatkatte valitsemallanne tiellä!
Osuustoiminnalla on suuri merkitys maaseudulle. Tämä saattaa tuntua liturgialta, koska se usein todetaan, mutta se on täyttä asiaa. Olen alun perin taloushistorioitsija ja olin kirjoittamassa 1990-luvulla pellervolaisen osuustoiminnan historiakirjaa. Luin siis mielenkiinnolla läpi myös Hirvijärven Osuusmeijerin historian. Minulle nousi siitä päällimmäisenä kolme asiaa.
Ensimmäinen silmiinpistävä on se, että itse asiassa yrityksenne on saanut alkunsa jo Hirvijärven Yleisestä Meijeri-Yhtiöstä vuonna 1889. Koska ei ollut osuuskuntalakia, yhtiömeijeri sovelsi, miten taisi, osuustoimintaperiaatteita. Kun Pellervo perustettiin 1899 ja sen työn tuloksena osuuskuntalaki astui voimaan Suuriruhtinas Nikolai II:n vahvistamana, meijeri oli toiminut jo 12 vuotta. Kun yritys muutettiin osuuskuntamuotoiseksi trendikkäästi ajan yleisessä huumassa, vaihto oli mitä sujuvin. Kirja kuvaa kuinka hallituksen pöytäkirjasarjaa jatkettiin kuin mitään erityistä ei olisi tapahtunut. Ei tainnut lopulta tapahtuakaan. Tästä näkökulmasta olemme 128-vuotisjuhlissa. Juuri kellään ei ole Suomen osuustoiminnassa esittää yhtä pitkää toiminta-aikaa.
Toinen seikka ajatuksissani on, että Hirvijärven Osuusmeijeri on valinnut oman tien. Historiakirjassa kuvataan, kuinka tämä tie on ollut vaativa kulkea, kun yritysrakenteiden ja kaupallisten ryhmittymien liittosuhteiden kehitys ympärillä on ollut usein nopeaa ja käänteet yllättäviä. On ollut suorastaan tiukkoja paikkoja, joissa ympäristön paineet ovat olleet kovia ja varmaan tunteet pinnassa ja osaamisen työkalupakista kaikki välineet käytössä. Tekstistä heijastuu, että työ on vaatinut kovaa vastuuntuntoa ja uskallusta. Osuustoiminta on ennen kaikkea johtamiskysymys. Sitä teillä on todella harjoitettu. Teillä on ollut selvästi pitkän linjan vahvoja hallintohenkilöitä.
Kun sitten seuraa yhteistyösuhteen kehittymistä Juustoportti Oy:n kanssa, huomio kiinnittyy sen pitkään liittolaisuuteen vuodesta 1989. Tulkitsen, että harjoitatte kumppaninne kanssa erilaistavan ja erikoituneen toimijan strategiaa. Uutta tulee. Siinä on ideaa. Ymmärtääkseni yrittäjyys- ja maakuntahenki ovat olleet vahvoja.
Kolmas asia, joka nousee esiin, on laatu. Tämä lähtee kaikesta, eniten tilalta. Onneksi laatu on koko suomalaisen maitotalouden ydin 1900-luvun alusta. Tuntuu hyvältä.
Hyvät kuulijat,
Maailma on ollut muutoksen tilassa aina ennenkin. Vakaat ajat eivät ole useinkaan olleet niin vakaat, kun mielellämme jälkikäteen muistelemme. Valtaosa meistä on kylmän sodan nuoria. Ei ollut herkkua sekään. Tosin Suomi oli silloin enemmän lääkäri kuin tuomari, joten kaikki kriisit eivät ihan kohta olleet portailla. Nyt ajattelutavat ovat hieman muuttuneet ja riski olla kriisien osapuoli on kasvanut. Se lisää toimintaympäristömme hektisyyttä.
Maailman iso pyörä pyörii ja me sen mukana. Yhteiskunnalliset muutospaineet ja markkinoiden muutokset ovat osuustoiminnan toimintaympäristöä. Niihin on paitsi reagoitava oltava myös ennakoiva, aloitteellinen ja tarjota valikoimiaan kehittävälle kaupalle ja kokeilutahtoiselle kuluttajille vaihtoehtoja.
Miltä näyttää tiemme eteenpäin? Haarukoin kysymystä neljän toisiinsa liittyvän näkökulman kautta: Mitä on meidän Brysselin toimiston tutkakuvassa? Mitä Osuustoiminta-lehden analyytikot ajattelevat? Entä Pellervo-lehden tiimi? Mitä PTT sanoo? Myös muutama ajatus EU-Naftan Washingtonin kokouksen näkökulmasta presidentti Donald Trumpin hallintoon ja kansainväliseen kauppasopimusjärjestelmään. Kaikki kuvaavat alati muuttuvaa maailmaa, joka meihin vaikuttaa.
Ensin Brysselin tutka. Venäjä on yllättävän hyvin saanut elintarviketuotannon käyntiin. Näin ilmeisesti on tapahtunut myös maidontuotannon kanssa lihan ja siipikarjan rinnalla. Sikäläisten elintarvikkeiden valikoima on hyvä, vaikka laatu ei ole tuonnin veroista. On turha kumistella toiveiden tynnyriä itämarkkinoiden eldoradosta. Tilanne on muuttunut. Venäjä on tehnyt valinnan omavaraisuuden puolesta. Kansainvälistä kriisiä on osattu käyttää hyväksi. Pakotteet ja vastapakotteet näyttävät jatkuvan, jos ihmeitä ei tapahdu.
Irlannin elintarviketuotanto on iso asia eurooppalaisilla foorumeilla. Irlannin tuotanto on edelleen lievässä kasvussa, mutta epävarmuus Brexitin ympärillä hillitsee tunnelmia. Vienti Britanniaan on irlantilaisille avain, mutta vielä ei tiedetä kaupan esteistä, tullipolitiikasta eikä hintamekanismin kehityksestä. Varmaa on, että markkinoille kärkkyvät muut maat ja sinne myös uusin voimin tulevat. Brexit on siis edelleen auki myös elintarviketalouden osalta.
Euroopan tuottajaosuuskuntien järjestön Cogegan hallituksen Pellervon edustava jäsen Tiina Linnainmaa on verrannut Irlannin tilannetta Suomen tilanteeseen kolme vuotta sitten. Meillä Venäjän kauppa katkesi yhdessä yössä, mutt a irlantilaiset saavat sentään hakea ratkaisuja ja sopeuttaa toimintoja vuosia etukäteen. Täällä EU:n pohjoisella itärajalla on pieniä kansoja, joten meidän ääni kyllä kuuluu, kun puhuu. Meidän poliittinen voima ei tosin ole maksimaalinen. Se ei tosin ole kenellekään uutinen.
Maidon hinta on kääntynyt nousuun kaikkialla Euroopassa. Nousu on Suomessa maltillisempaa. Kun laskussa meijerit uhrasivat puskuria, nyt koitetaan kerätä voimia takaisin. Maitojauhekysymys on merkittävä. Sitä on EU:n varastoissa 380 miljoonaa tonnia. Kun varastoja puretaan – menköön kehitysapuun tai eläinten rehuksi – se syrjäyttää jotakin. Varastojen purkamisella on aina jokin markkinavaikutus.
Maatilan Pellervon joukkue lähettää myös terveisiä. Maidon merkitys on suuri maataloudelle. Se pitää elinvoimaa yllä. Maidontuotanto ja muu kotieläintuotanto ovat edelleen vankka runko tehdä myös maatilan ammattilehteä. Mainospalana viestittävät, että Maatilan Pellervoa tehdään kaikille tiloille, pienille ja suurille, kotieläintiloille ja kasvinviljelytiloille. Seinäjoen seudulla on taajaan lukijoita. Kisaatte tiukasti Kiuruveden ja Nivalan seudun kanssa.
Mutta asiaa, mitkä ovat kehitystrendit lehden tekijöiden näkökulmasta? Laajentavat tilat laajentavat edelleen, joten tilakoko, palkkatyövoiman käyttö, koneistus ja automaatio kasvavat. Yhtiömuotoinen maatilatalous yleistyy.
Koko maan lehmämäärä ei kasva, mutta maidon keskituotos kasvaa. Alkionsiirtotekniikka vie jalostusta eteenpäin. Myös ruokinnan kehityksellä on tärkeä merkitys. Pellon merkitys on suuri, sillä jos nurmen laatu on hyvä, tilan talous on parempi. Pellosta pitää saada irti kaikki optimaalinen.
Kiertotaloudella säästetään lannoitteita. Energiatuotanto – aurinkoenergia ja biokaasu – nousee.
Muutokset suorastaan kiehuvat. Sitä ruokkivat taloudelliset paineet, sillä perustuotannon tueksi tarvitaan kaikkea mahdollista. Kehitystä ei muuta, vaan voi toki hidastaa maidon hinnan huono kehitys ja rajalliset investointimahdollisuudet ja -halut.
PTT viestittää, että elintarviketalouden näkymät ovat vakaat. Kulutus kasvaa yleisen talouskasvun vanavedessä. Kulutuksen kasvun seurauksena ketjun kasvaneet kustannukset saadaan siirrettyä kuluttajahintoihin. Kulutus siirtyy taas enemmän lisäarvotuotteisiin, jolloin saamme lisää rahaa ketjuun eli kaikki voittavat. Ruuan hinnat kääntyvät nousuun. Maatalouden tulojen lasku on pysähtynyt, mutta ongelmia on. Tarvitaan uusia rakenteita ja toimenpiteitä.
Maitosektoriin pätee sama kuin edellä, etenkin lisäarvotuotteiden kulutuksen kasvusta hyötyy eniten juuri maitosektori. Vienti on siirtynyt teollisuustuotteista, kuten maitojauhe, kuluttajatuotteisiin, kuten juustot, ja voi. Vientihinnat ovat nousseet tasaisesti syksystä 2016. Tähtäimessä ovat olleet uudet vientimarkkinat. Tuottajahinnat ovat Suomessa loivassa nousussa, mutta EU:ssa jyrkässä nousussa. Maltti on valttia, sillä pidemmän aikavälin keskimääräinen hintataso Suomessa EU:n keskimääräistä parempi. Suhdannenousu on tasoittumassa ja teollisuustuotteiden hinnat ovat maailmalla jo kääntyneet laskuun. Hintataso silti aiempaa korkeampi.
Tiivistettynä PTT:n näkemys on, että pohjat on nähty, kysynnän kasvu vetää ylöspäin, vaikutukset näkyvät pikkuhiljaa.
Osuustoiminta-lehden hyvää tarkoittava, mutta kriittinen analyytikkotiimi raportoi, että lukujen valossa Hirvijärven Osuusmeijerin kehitys näyttää toimivalta kokonaisuudelta. Erityisesti noteerattiin Ilmajoen Osuusmeijerin tuottajien siirtyminen Hirvijärven Osuusmeijerille. Todettiin myös, että Juustoportti-yhteistyö on olennaista ja tiedettiin kirjoittaa, että niin on tulevaisuudessakin. Itse tiedätte parhaiten.
Myönteistä kehitystä tukee suomalaisen ruokakulttuurin kehittyminen. Se antaa myös elintarvikeketjuun puhtia kehittää ja tarjota kiinnostavia tuotteita ja pyrkiä irrottautumaan laskevien hintojen näivettävästä kierteestä. Tuoteinnovaatioiden kentällä on tilaa toimia monien toimijoiden. Uskoakseni myös maidon tuotantoketjussa ja meijeriteollisuuden kentällä on kiinnostava olla töissä, kun voi keksiä uutta ja tarjota sitä markkinoille. Ja vielä kun onnistuu. Uskoakseni teillä on ollut Hirvijärven Osuusmeijerissä ja Juustoportissa onnistumisen iloa arkisen työn keskellä.
Sitten viimeinen näkökulma. Pellervon edustajat olivat lokakuun alussa Washington DC:ssä EU-Nafta tuottaja ja osuustoimintakonferenssissa. Eri tahoilta saimme informaatiota Trumpin hallinnon tilasta. Toistuu kolmio: tviitti – faktojen hankinta – toimeenpanon puuroutuminen. Trump on tahtoihminen. Poliittinen avaus tapahtuu esimerkiksi voimallisella somettamalla. Tätä seuraa faktojen hankinta, joka tuo ristiriitaista tietoa ja myös omien intressiryhmien varpaille astumista. Sellainen taas johtaa toimeenpanon puuroutumiseen.
Toinen puoli on, että USA on vahva yhteiskunta. Presidentti ei määrää kaikesta. Yhteiskunta pyörii lähes kuin ennenkin, vaikka julkikuvaa hallitsee uuden regiimin aktiviteetit. Valistuksen opit 1700-luvulla – Locke, Rousseua, Montesque vallan kolmijako-oppeineen – ovat heijastuneet Yhdysvaltain perustuslakiin. Toimeenpanovalta, tuomiovalta ja lainsäädäntövalta on erotettu. Presidentilläkin on vallan vastapaino. Tässä suhteessa täytyy olla valppaana, että lähikuva vääristää Trumpia koko Yhdysvalloiksi.
USA on perinteisesti ajanut avointa sääntöpohjaista maailmakauppaa. Näitä järjestelmiä haastetaan nyt Yhdysvallat ensin -hengessä uuden regiimin toimesta. Perusvietti on eristäytyä, pysyä omalla saarekkeella. Henki on ollut, että vanha tuhotaan ennen kuin uutta on rakennettu.
Kauppapolitiikassa monenkeskiset järjestelyt ovat pulmissa. Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen sisällä Meksiko ja Kanada selvittävät jo omia kauppapoliittisia ratkaisujaan, jotta saavat etunsa valvottua.
Konferenssissa todettiin, että pahinta kaikille on sopimukseton tila. Kauppasopimukset ovat aina parempi vaihtoehto. Tätä viestiä oli kaikkien viljelijä- ja tuottajaosuustoimintajärjestöjen vietävä omien maiden hallituksille. Osuuskuntien merkitystä korostettiin markkinahintojen stabilisoinnissa.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Trumpin kausi on monella taholla tuomittu jo menetetyksi ja nyt odotetaan jo seuraavaa presidenttiä ja uutta hallintoa.
Hyvä juhlayleisö,
Jäi minulla kirjastanne mieleen neljäskin asia, mutta säästin sen tänne puheen loppuun. Hirvijärvellä nimittäin valittiin kirjan mukaan naisia varhain mukaan yrityksenne luottamustehtäviin. Se on vallan erinomaista. En tosin löytänyt naisten nimiä juurikaan hallinnon luettelosta varhaisina vuosikymmeninä, mutta emme tee siitä tässä ongelmaa. Naisten osallistumista hallintotehtäviin painotti oppiäitimme, Pellervon perustaja, osuustoimintapioneeri Hedvig Gebhard. Miehet eivät ole sen kummempia kuin naisetkaan. Naiset siis mukaan siinä kuin miehetkin!
Viestimme on isänmaan juhlavuonna, että joukkoliikkeet, ml. osuustoimintaliike, kasvattivat suomalaisista isäntiä ja emäntiä omassa yhteiskunnassamme. Itsenäisen Suomen lainopilliset raamit saivat todellisen sisällön, kun alamaisista kasvoi täysivaltalaisia kansalaisia, ihmiset oppivat hoitamaan omat asiansa eivätkä olleet enää kenenkään yhteiskunnallisen holhouksen alaisia. Osuustoiminta laajana kansanliikkeenä on ollut kansalaiskoulu vailla vertaa.
Haluan lainata tähän sankarimme Hedvig Gebhardin lausumaa vuonna 1949, kun osuustoiminta ja Pellervo täyttivät 50 vuotta.
” Mitään suurta aatetta ei voi ajaa ilman innostusta. Mitään suurta tehtävää ei voi ajaa ilman sitkeää työtä ja antautumista, ei myöskään ilman uhrautumista. Me vanhat veteraanit emme ole koskaan nähneet (osuustoiminta)aatetta yksinomaan taloudellisten etujen ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Me olemme nähneet sen myöskin tienä kansan henkisen ja siveellisen tason kohottamiseksi.”
Pyydän, että katsotte Pellervon verkkosivuilta hänestä kertovan lyhytdokumentin. Marraskuun lopussa ilmestyvän Osuustoiminta-lehden mukana tulee Hedvig-sarjakuva. Osuustoiminta-lehden 2/2017 teemana oli keväällä Hedvig. Pumpatkaamme itseemme ja myös suvun nuoriin edelleen yhdessä tekemisen ja luottamuksen henkeä. Tämä on Suomessa hienoa.
Hyvät kuulijat,
Pieni tiedotus ennen viimeisiä lauseita. Voimme tavata myös ensi vuoden alussa. Pellervon alueellinen seminaarin on Kurikassa iltapäivällä 13. helmikuuta 2018. Sinne kutsumme Etelä-Pohjanmaan osuustoimintaväkeä ja sidosryhmiä yli toimialarajojen. Paikalla on myös Pellervon hallintojohto. Tarkoitus on puhua asiaa, mutta myös tutustua tupailtahengessä. Toivon, että tulette!
Vielä kerran onnea ja menestystä teille kaikille. Niin Hirvijärven Osuusmeijerin jäsenille kuin työntekijöille ja kumppaneille. Pärjäämme, kun touhuamme porukalla miehet ja naiset oikeita asioita riittävällä joutuisuudella ja pidämme yllä yhteistyön henkeä niin auringonpaisteessa, poudalla kuin sateella. Kiitos.