Pellervon Päivän 2019 otsikko oli ”vaikuttavaa osuustoimintaa!” Kysyimme, miten osuuskuntamalli vastaa 2020-luvun toimintaympäristön muutokseen ja missä ovat osuustoiminnan uudet kasvualueet? Näihin kysymyksiin saimme vastauksia vaikuttavalta joukolta asiantuntijoita.
Toimintaympäristössä todella tapahtuu paljon.
Ison-Britannian mahdollinen irtautuminen Euroopan unionista luonnollisesti puhuttaa koko maanosaa.
Pellervon taloustutkimus arvioi loogisesti, että kovan brexitin hyvinvointitappio on suurempi kuin pehmeän brexitin.
Brexit merkitsee ongelmia erityisesti elintarvikesektorille, mutta kaupankäynti ei lopu, vaikka tulisi kova brexit. Raja ei mene kiinni, vaikka tulee tulleja ja rajamuodollisuuksia. Suurin vaikutus on varmaan naudanlihan markkinoille ja myös maitosektorille tulee markkinahäiriöitä.
Euroopan parlamentin vaalit ovat muutaman viikon päässä 26. toukokuuta. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että EU:n päätöksenteolla on elämäämme vähintään yhtä suuri merkitys kuin kotimaan politiikalla.
Yhteinen Eurooppa-järjestömme Cooperatives Europe onkin ensimmäistä kertaa valmistellut eurovaalitavoitteet, jotka ovat yhteiset kaikille EU:n jäsenmaiden osuustoimintajärjestöille. Kiitämme edustajaamme Anu Puusaa aloitteellisuudesta ja ahkeruudesta Euroopan areenoilla.
Vaalitavoitteet esitellään eri EU-maissa ensin ehdokkaille ja sitten uudelleen valituksi tulleille. Painoarvo tulee siitä, että unionin alueella on 176 000 osuuskuntaa ja niissä 140 miljoonaa jäsentä. Osuuskunnat työllistävät suoraan 4,7 miljoonaa eurooppalaista.
Tarkoituksena on, että yritysmallien monimuotoisuus huomioidaan paitsi lainsäädännössä myös esimerkiksi rahoituksen saamisessa ja koulutuksessa. Sääntelyn tulisi siis olla tasapuolista verrattuna muihin yritysmalleihin.
Helmikuussa julkaistiin vuorineuvos Reijo Karhisen raportti ”Uusi alku, maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino”. Raportin takana oli pääministeri Juha Sipilän ja ministeri Jari Lepän toimeksianto kesäkuulta 2018.
Karhinen hakee ennen muuta markkinaehtoisia keinoja viljelijöiden toimeentulon parantamiseksi. Raportin lauseisiin sisältyy monin paikoin myös osuustoimintayrityksiin liittyviä viestejä.
Osuustoimintakeskus Pellervo vie omalta osaltaan raportin ajatuksia eteenpäin. Merkittäviä kohtia ovat vaatimus, että tuottajien on palautettava ensisijainen ohjaus- ja johtamisvastuu. Toisin sanoen tuottajien on voimistettava sekä omistajaohjaustaan että lisättävä yhteistyötä omistamissaan alan yhteisissä yrityksissä ja järjestöissä.
Omistajaohjauksesta päätetään aina yritystasolla. Pellervo ei voi mennä tässä yritysten tontille, mutta keskustella toki voimme. Osuustoiminta on keino, jos viljelijät niin tahtovat. Ja miksi eivät tahtoisi. Puitteet ovat riittävän kunnossa.
Osuustoimintakeskus Pellervo ja suomalainen osuustoiminta täyttävät tänä vuonna 120 vuotta. Tunnemmehan kaikki jykevän tarinan siitä, kuinka tohtori Hannes Gebhardin Keski-Euroopassa omaksuttujen ajatusten pohjalta suomalainen osuustoiminta sai pikastartin. Gebhard piirsi suomalaisen osuustoiminnan mallin keskieurooppalaisen esimerkin pohjalta. Toiminta käynnistyi lainsäädäntöjärjestyksestä säätäneen helmikuun manifestin poliittisessa paineessa 1899.
On kaksoisjuhlavuosi. Ruotsinkielinen sisarorganisaatiomme ja jäsenemme Finlands Svenska Andelsförbund täyttää tänä puolestaan vuonna 100 vuotta. Onnittelut jo tässä vaiheessa teille hyvät FSA:n edustajat, vaikka viralliset juhlat ovat marraskuussa!
Ilkka Uusitalo
Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Osuustoiminta-lehden 2/2019 pääkirjoituksena.