Osuustoiminta on hallitusohjelmassa

Puheenjohtaja Antti Rinteen johdolla käydyt hallitusneuvottelut ovat päätöksessä ja ohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” on julkistettu 3. kesäkuuta. Ohjelmassa on useita osuustoiminnan aseman edistämiseen liittyviä kirjauksia, joka on hyvä lähtökohta tuleville vuosille.

Ensimmäinen ja tärkein on yleinen tahtotila, että hallitus lupaa edistää osuuskuntamuotoista yritystoimintaa.

Ohjelmasta löytyy myös yksityiskohtaisempia kirjauksia.

Hallitusohjelmassa sanotaan, että ”varmistetaan yritystoiminnan jatkuvuutta omistajanvaihdostilanteissa ottaen myös huomioon tilanteet, joissa henkilöstö jatkaa yrityksen toimintaa.” Tämä viittaa kansanedustaja Anna Kontulan ajatukseen siitä, että osuuskunta soveltuu tällaisiin omistajavaihdostilanteisiin.

Ohjelmassa todetaan osuuskunta-asumisesta, että hallitus edistää ja tukee ryhmä- ja osuuskuntarakentamista. Hallitus lupaa jatkaa osuuskunta-asumisen pilotteja ja valmistelee osuuskunta-asumisen lainsäädäntöä.

Hallitus haluaa myös selvittää lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta. Tässä viitataan itsensä työllistäjiin, jakamis- ja alustatalouteen, uusiin työn tuottamisen muotoihin ja osuuskuntiin.

Ohjelmassa myös todetaan, että päättyneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön tuloksia hyödynnetään mahdollisimman laajasti. ”Valtion, maakuntien liittojen sekä yksityisten toimijoiden ja järjestöjen välisiä yhteistyökokeiluja edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta ja niille selvitetään uusia rahoitusmalleja.” Tässä on löydettävissä viittaus osuuskuntien ja järjestöjen rooliin, jota PTT selvitti Sipilän hallituksen aikana valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta.

Osuustoimintakulmaa voi löytää myös muista kohdista. Hallitus laatii kotimaisen osaamisen ohjelman, joka ”tukee kasvua löytämällä keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa suomalaista omistajuutta.” Osuustoiminnan kannalta kiinnostavia ja tärkeitä ovat myös kirjaukset, että ”huolehditaan elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko Suomessa monimuotoisesti” ja ”maataloutta voidaan harjoittaa kestävästi ja kannattavasti koko Suomessa. Hallitusohjelmassa viitataan Finnveran valtuuksien riittävyyteen, jolla voi olla liittymäkohta osuuskunta-mallin rahoittamiseen.

Muitakin kohtia löytynee. Sote-datalla voi olla kytkös sote-osuuskuntiin. Luovien alojen palvelukokonaisuuden käynnistämiseen kytkös on selvä. Kirjaukset puualan edistämisestä ja elintarvikealan toimintaedellytyksien parantamisesta voidaan ottaa osuustoiminnan piirissä myönteisesti vastaan. Omistajuuden monimuotoisuuden ymmärtämiseen viittaa kirjaus, että yritysten kasvua ja uudistumista mahdollistetaan erilaisten yritysten tarpeet tunnistaen.

Sami Karhu
toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo ry

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje