Miten selvitä ilmastomuutoksesta? Reilun kaupan osuuskunnat tukevat pienviljelijöitä

Äärimmäinen kuivuus, tulvat, kasvitaudit ja lyhentyneet sadonkorjuuajat. Nämä ovat esimerkkejä vaikeuksista, joita ilmastonmuutos on jo tuonut monien kehittyvien maiden viljelijöiden elämään.

Haasteille ei näytä tulevan loppua.

Esimerkiksi kahvinviljelyyn sopivan maa-alan pelätään puolittuvan vuoteen 2050 mennessä ja myös kaakaon tuotannon tulevaisuus on vaakalaudalla. Molempien tuotteiden parissa työskentelee miljoonia ihmisiä. Jonain päivänä heidän on todennäköisesti haettava elantonsa muualta.

Tästä syystä Reilu kauppa ry on mukana ilmastotalkoissa – ja tutkitusti vaikuttavilla tavoilla¹. Työn ytimessä on viljelijöiden osuustoiminta.

Osuuskunnat vahvistavat viljelijöiden asemaa

Reilu kauppa ry:n edellyttää, että kaikki viljelijät järjestäytyvät osuuskuntiin.

Ne kasvattavat viljelijöiden neuvotteluvoimaa kaupanteossa. He voivat yhdessä hankkia tuotannontekijöitä suurissa erissä ja hyvillä hinnoilla, mikä edesauttaa tuottavuuden ylläpitämistä ja kasvua. Osuuskuntien yhteiset hankinnat ovat esimerkiksi nostaneet tuloja ja tuottavuutta Reilun kaupan kaakaotiloilla Ghanassa².

Järjestäytyminen lisää myös viljelijöiden sananvaltaa ilmastopoliittisessa päätöksenteossa.

Suomen Reilu kauppa ry esimerkiksi tukee Latinalaisessa Amerikassa kehitysyhteistyöhanketta, jossa vahvistetaan osuuskuntien vaikuttamistyötä. Tavoitteena on parantaa viljelijöiden valmiuksia osallistua ilmastokeskusteluihin, vaikuttaa päätöksentekoon ja levittää tietoa ilmastonmuutoksesta.

Koulutukset auttavat selviytymään muuttuvassa ilmastossa

Koulutukset ovat tärkeä työkalu Reilun kaupan ilmastotyössä.

Reilun kaupan paikalliset työntekijät Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa järjestävät osuuskunnille työpajoja ja koulutusta ilmastoystävällisten toimintatapojen löytämiseksi. Viljelijöitä tuetaan keventämään ilmastovaikutuksiaan, kuten suojelemaan metsää ja vähentämään keinolannoitteiden ja energian käyttöä.

Tavoitteena on löytää sekä taloudellisesti että ekologisesti kannattavia toimintatapoja – tällaiset ideat leviävät usein puskaradion kautta. Työ on ollut tuloksellista: Reilun kaupan säännöllisillä koulutuksilla on todettu olevan merkittävä vaikutus pienviljelijöiden ympäristötietoisuuteen ja -toimiin².

Osuustoiminta edistää ilmastoystävällisten tuotantotapojen leviämistä³. Esimerkiksi Ruandan kahvisektorilla “osuuskuntiin kuuluvien viljelijöiden keskuudessa peltometsäviljely ja luonnonmukaisten lannoitteiden käyttö on kolme kertaa todennäköisempää kuin muiden viljelijöiden joukossa”4.

Reilu kauppa -sertifioinnin saamisen ja säilyttämisen vaatimat toimet ovat myös tutkitusti edistäneet luonnon monimuotoisuutta4.

Taloudellinen turvaverkko mahdollistaa ympäristötoimet

Kun osuuskunnat tuottavat ja myyvät satonsa Reilun kaupan ehdoin, ne saavat sadosta vähintään Reilun kaupan lisää ja takuuhintaa.

Tuotteen myyntihinnan päälle maksettava Reilun kaupan lisä mahdollistaa tuotantoa tai koko yhteisöä hyödyttävät investoinnit. Useimmat osuuskunnat käyttävät lisiä ympäristötoimiin, kuten metsitysohjelmiin, koulutukseen ja vesivarojen hallinnan kehittämiseen.3 Esimerkiksi Sireet OEP -teeosuuskunta Keniassa istutti vuosina 2016–2017 yli 150 000 puuta.

Takuuhinta antaa pienviljelijöille pitkän aikavälin hintatakuun: Kun markkinahinta heilahtaa matalalle, viljelijä saa sadostaan takuuhinnan. Tämä turvaa viljelijöiden toimeentuloa ja rohkaisee elinkeinon kehittämiseen. Hintatakuulla on suuri merkitys esimerkiksi kahvinviljelijöille, koska kahvin maailmanmarkkinahinta heilahtelee villisti, New Yorkin pörssin kahvijohdannaiskaupan mukana.

Toimeentulon turva on avainasemassa, jotta pienviljelijät pystyvät kehittämään pitkän aikavälin ratkaisuja ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Valinnoillasi on merkitystä

Reilu kauppa tukee viljelijöitä ja heidän osuuskuntiaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja ilmastopäästöjen vähentämisessä.

Työhön tarvitaan kuitenkin lisää apujoukkoja.

Reilun kaupan jäsenjärjestönä Pellervo on mukana maailmanlaajuisessa liikkeessä oikeudenmukaisemman ja ilmastoystävällisemmän kaupan puolesta. Emme voi jättää kehittyvien maiden viljelijöitä yksin ottamaan vastaan ilmastonmuutoksen iskuja.

Myös sinun valinnoillasi on merkitystä. Jos ostat, osta Reilun kaupan tuote.

 

 

Salla Kettunen
Kirjoittaja työskenteli Reilu kauppa ry:llä korkeakouluharjoittelijana.

Lähteet:

  1. Overseas Development Institute (ODI), 2017. The Impact of Fairtrade; Saarlandin yliopiston CEval evaluointikeskus, 2018. Follow up Study: Assessing the Impact of Fairtrade on Poverty Reduction through Rural Development.
  2. CEVAL, 2018. Follow up Study: Assessing the Impact of Fairtrade on Poverty Reduction through Rural Development. Sivut 67–68 ja 118.
  3. Overseas Development Institute (2017), The Impact of Fairtrade.
  4. Elder, Zerriffi ja Le Billon, 2013. Is Fairtrade Certification Greening Agricultural Practices? J. of Rural Studies, 32:264-274.

Mikä on Reilu kauppa ry?

Suomen Reilu kauppa ry on osa kansainvälistä verkostoa, johon kuuluu Aasian, Afrikan sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen tuottajaverkostot, kaikkialla maailmassa toimivia Reilun kaupan järjestöjä ja näiden kaikkien kattojärjestö Fairtrade International.

Reilun kaupan tuotteita viljellään 75 maassa ja myydään yli 140 maassa.

Suomessa se on 33 järjestön perustama yhdistys. Tarkoituksena on tehdä eettisten, luotettavasti valvottujen tuotteiden valitseminen kuluttajille helpoksi sekä viestiä Reilun kaupan merkkijärjestelmästä.

Reilun kaupan tavoitteena on vähentää köyhyyttä kehittyvissä maissa reilujen kaupankäynnin ehtojen avulla. Reilu kauppa -sertifioinnin piirissä on 1,6 miljoonaa viljelijää ja suurtilojen työntekijää. Eniten sertifioidaan kahvia, teetä, kaakaota, sokeria, banaaneja, kukkia ja puuvillaa. Suomessa Reilun kaupan tuotteiden myynti kasvaa yli 10 prosentilla vuodessa, viime vuonna 12,7 prosentilla.

Sertifioinnin lisäksi Reilu kauppa tukee ja kouluttaa pienviljelijöitä ja maataloustyöntekijöitä, kannustaa ihmisiä vastuullisempaan kuluttamiseen ja tekee poliittista vaikuttamistyötä kestävämpien kauppasääntöjen puolesta.

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje