Korkea työllisyys lääkitsee hyvinvointia ja julkista taloutta 

Yrityksille yhtiömuodosta riippumatta on tärkeää työmarkkinoiden joustavuus ja toimivuus sekä työvoiman saatavuuden vahvistaminen. Nyt odotetaan poliittisilta päättäjiltä rohkeutta toteuttaa toimia, joilla Suomi elpyy.  

Syksystä povattiin kuumaa työmarkkinasyksyä. Orpon hallituksen suunnitelmat työmarkkinauudistukset erityisesti SAK:n ja sen liittojen puolelta on saaneet kritiikkiä. Suuriin ulosmarsseihin ei ole vielä tässä vaiheessa ollut suurta innokkuutta. Tällä hetkellä työmarkkinasyksy vaikuttaa haalealta.  

Hallituksen suunnitelmilla työmarkkinauudistuksille on tarvetta monesta eri syystä. Julkinen talous velkaantuu ja tarvitsemme reformeja, jotka vahvistavat työllisyyttä sekä purkavat rakenteellista työttömyyttä.  

Hallitus on sitoutunut julkisen talouden rahoitusaseman kohentamiseksi vahvistamaan julkista taloutta toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti kuudella miljardilla eurolla vuoden 2027 tasossa. Neljä miljardia tästä on tarkoitus toteuttaa menosopeutuksilla ja kaksi miljardia työllisyyttä parantavilla toimenpiteillä.  

Hallituksen linjaa työmarkkinauudistuksista tullaan erityisesti testaamaan, kun päätetään työtaisteluoikeudesta ja työttömyyspäivärahan kriteereistä.  

Hallituksen tavoitteena on rajoittaa sen käyttöä yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin. Lisäksi tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden alaiseksi. 

Työttömyysturvan kannustinloukkujen purkamisella puolestaan tavoitellaan nettomääräisesti noin 250 miljoonan euron menosopeutusta ja noin 20 000 henkilön työllisyyskasvua. Työllisyyden kasvun arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 550 miljoonalla eurolla.  

Nyt annetussa hallituksen esityksessä esitetään palkansaajan työssäoloehdon euroistamista eli sitä, että työttömyyspäivärahan myöntämisen edellytyksenä olevaa palkansaajan työssäoloehtoa muutettaisiin siten, että työssäoloehto määräytyisi jatkossa palkkatyöstä saatujen vakuutuksenalaisten tulojen perusteella. Lisäksi ehdotetaan, että palkansaajan työssäoloehto pidennettäisiin nykyisestä noin kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. 

Työttömyysturvauudistuksen lisäksi hallitus tulee esittämään muitakin toimia työllistämisen esteiden purkamiseksi, joilla tavoitellaan työllisyyden nostoa. Jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä vuodeksi ilman erityistä perustetta, lomautusilmoitusaikaa lyhennetään, irtisanomisen kynnystä madalletaan ja takaisinottovelvollisuus poistuu alle 50 hengen yrityksissä.  

Hallituksen ohjelmassa olevat toimet ovat oikeansuuntaisia. Niillä pureudutaan tarpeeseen joustavoittaa työelämää ja puretaan kannustinloukkuja. Hallitukselta odotetaan nyt rohkeutta viedä tavoitteitaan eteenpäin. 

Julkisen talouden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta työllisyys on keskeinen tekijä. Korkea työllisyysaste tarkoittaa enemmän verotuloja ja mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin panostamisen. Työ on myös tärkeä ihmisten omalle hyvinvoinnille.  

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje