Maailman onnellisin kansa on kompromissihakuinen

Maailman onnellisin kansa elää keskellä työmarkkinakiistaa. Samaan aikaan maan hallitus valmistautuu huhtikuun kehysriiheen tekemään päätöksiä julkisen talouden sopeutuksesta.  

Molempiin liittyy jännitteinen omien lähtökohtien kautta asiaan lähestyminen. Toki keskustelua ja näkemyksiä pitää olla sekä omaa kantaa puolustettava. Jossain vaiheessa keskustelun osapuolten on kuitenkin syytä pysähtyä ja katsoa kokonaisuutta etäämmältä.

Kompromissin hakeminen ei ole heikkoutta vaan usein viisauden ja tehokkuuden merkki. Hyvä lopputulos kaikkien osapuolten kannalta edistää yhteistyötä, rakentaa luottamusta ja vahvistaa suhteita.

Tätä mieltä on enemmistö maailman onnellisimmasta kansasta. Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista toivoo maan hallitukselta vastaantuloa työmarkkinakiistaan. Halutaan asiaan ratkaisu kompromissin eikä selkävoiton kautta.

Yhteiskuntamme tärkeimmiksi kulmakiviksi nimetään luottamus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Niin teki myös presidentti Stubb virkaanastujaispuheessaan. Hän muistutti myös, että on vältettävä kahtiajakautumista. Myös väistyvä presidentti Niinistö toi esille puheessaan, että maa on rakennettu luottamuksella itseensä ja toisiin.

Meillä on ei ole kansana varaa asettua poteroihin. Meillä on edessämme useamman vaalikauden mittainen hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tason ja rahoituksen välisen tasapainon löytäminen. Kompromissin rakentaminen ei ole kuitenkaan vaan hallituksen vastuulla vaan siihen tarvitaan työntekijäjärjestöjä. Päätös jatkaa poliittisia lakkoja on painostustoimi, joka ei edistä ratkaisun löytymistä.

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje