Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut. Osuuskunnat eivät olleet vain taloudellisia toimijoita, vaan myös yhteisöllisyyden ja kansanvaltaisuuden symboleita – arvoja, jotka tukivat nuoren valtion perustaa.

Itsenäisyyden alkuvuosina osuustoiminnalla oli keskeinen rooli erityisesti maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamisessa. Osuuskassat, osuuskaupat ja osuuskunnat edistivät paitsi taloudellista turvallisuutta, myös koulutusta ja sivistystä, mikä oli elintärkeää kansakunnan yhtenäisyyden kannalta.

Osuustoiminnan malli, jossa päätösvalta perustuu jäsenyyteen eikä varallisuuteen, heijasti ja vahvisti suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia periaatteita. Tämä oli merkittävää aikana, jolloin moni muu yhteiskunnan osa-alue oli vielä kehittymässä kohti tasa-arvoa. Osuustoiminta tarjosi ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa oman yhteisönsä ja elinympäristönsä kehitykseen.

Nykyäänkin osuustoiminta on oleellinen osa Suomen taloudellista ja sosiaalista menestystarinaa. Itsenäisyyspäivän aikaan on hyvä muistaa, että osuustoiminnalla on ollut ratkaiseva rooli siinä, että Suomi on tänään itsenäinen, hyvinvoiva ja tasa-arvoinen maa. Osuuskuntien arvot – yhteistyö, tasa-arvo ja yhteisvastuu – ovat ajattomia periaatteita, jotka kantavat tulevaisuuteen.

Hyvää itsenäisyyspäivää vuoden 1917 Pellervo-lehden kirjoituksen kera.

”Kun oikeuden ja vapauden tuuli alkoi kotinurkissamme humista, toi se rintaan keveyttä, joka pani syvään henkäisemään. Kolmattakymmentä vuotta olemme, yhtä lyhyttä helpotuksen hetkeä lukuun ottamatta, saaneet seistä rintamassa nyt kukistuneita voimia vastassa ottamassa vastaan, ei veristäviä, mutta silti yhtä kipeästi sattuvia iskuja. Kaikki yhteiskunnalliset ponnistuksemme ovat tapahtuneet kuin unissa painajaisten ahdistaessa. Rehellisiä kansalaisajatuksia on ollut mahdoton sanoa julki. Varsinkin viime aikoina kävi tämä puristus sietämättömäksi. Nyt kuuluu päittemme päällä uuden ajan siipien havina!”

Mari Kokko
toimitusjohtaja

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta pitää pintansa – analyysi EVA:n ideologiamittauksesta

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuore ideologiamittaus tarjoaa jälleen kiinnostavaa näkökulmaa suomalaisten arvomaailmaan. Tällä kertaa markkinatalous on noussut mittauksen ykköseksi: yli kaksi kolmesta suomalaisesta (68 %) suhtautuu siihen myönteisesti. Tulokset kertovat vahvasta luottamuksesta yksityisen sektorin kykyyn luoda hyvinvointia.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Tilaa uutiskirje