Tulevaisuuden näkymät

Hieman täytyy pyytää anteeksi blogin viivästymistä. Valmistumisen kanssa on pitänyt kiireitä ja siihen liittyen voisinkin hieman kirjoitella Tiimiakatemialta valmistuvien tulevaisuuden näkymistä.

Kuten jo ensimmäisessä tekstissäni sivusinkin, löytää moni tiimiakatemialainen oman juttunsa jo koulutuksen puolivälissä ja lähtee rakentamaan yritystään ja uraansa sen parissa. Esimerkiksi Asiakasnäkökulman jätkillä homma rallattaa ja he jatkavat asiakaspalvelun kehittämistä asiakasyrityksilleen nyt ja tulevaisuudessa. Huoltokukolla on kivijalkaputiikki Jyväskylässä ja olen jäänyt käsitykseen, että toiminta ei ole jäämässä vain yhteen toimitilaan. Esimerkkejä on olemassa läjäpäin ja niistä varmasti yksi hienoimmista on myös Taivas+Helvetti –kirjassakin esiintynyt Suvi Widgrén, joka pyörittää nykypäivänä viittä eri Vila-liikettä.

Tiimiakatemia aukaisee myös muita mahdollisuuksia. Minä ja ”Veksi” tiimistäni teimme opinnäytetyön sijoittamisesta, sillä olimme molemmat aiheesta kiinnostuneita (molemmilla myös kokemusta talouden johtamisesta). Lähdimme tekemään opinnäytetyötä ensisijaisesti erilaisten hyötyjen kautta ja mietimme verkostoitumista ja aihealueen osaamisen kasvattamista. Tapasimme meille paljon hyödyllisiä ihmisiä haastatteluiden tiimoilta ja homma lähti muutenkin hieman lapasesta, sillä alkuperäisestä pienestä ideastamme lähti lumipalloefekti liikkeelle, jonka seurauksena näyttäisi vahvasti siltä, että vuonna 2016 pullahtaa meidän kirjoittamamme tekele ”Yksinkertainen opas aloittelevalle sijoittajalle”. Käyntikorttiin voi taas täräyttää uuden tittelin, nimittäin kirjailijan. Tarkemmin en vielä tässä vaiheessa avaa yksityiskohtia, sillä kustannussopimukset ynnä muut on tarkoitus hoitaa sitten, kun tulemme alkukesästä takaisin maailmanympärimatkaltamme.

Tärkeimpiä oppeja, jota Tiimiakatemialta saa, on kyky tehdä osaamisesta liiketoimintaa. Tästä hieno esimerkki on meidän tiimimme Hanne Eskelinen, joka aikoo jatkaa myös tulevaisuudessa graafista fasilitointia. Tämä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että hän piirtää esimerkiksi yritysjohdon vision luonti-palaverin visuaaliseksi mallinnokseksi tai minkä tahansa prosessikuvauksen. Tästä ilmeisen moni on valmis maksamaan ja itse kuvat ovat toimineet referenssinä sen verta hyvin, että töitä on käsittääkseni jo sovittu ensi vuodellekin useampi.  Tiimiakatemialla osaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja osaamistaan, sekä tuotteistaa ne. Pelkästään mallintava piirtäminen on tuonut meidän osuuskuntamme kassaan useita tonneja.

Merkittävä vähemmistö Tiimiakatemialta valmistuneista jatkaa myös tiimityöskentelyn ja –oppimisen parissa. Tiimiakatemioita tulee jatkuvasti lisää ympäri maailmaa ja ne tarvitsevat osaavaa valmennusta, jotka myös levittävät Tiimiakatemian kulttuuria ja ymmärrän varsin hyvin, miksi osa tiimiakatemialaisista rakastavat niin paljon arkeaan, että haluavat jatkaa samanlaisessa ympäristössä, joka on antanut heille niin paljon, että he haluavat jakaa saman muidenkin kanssa, sekä pysyä suutarina lestissään. Tiimityöskentelyn ja tiimioppimisen parissa lähes kaikkia Tiimiakatemian käyneitä voidaan kutsua alan osaaviksi asiantuntijoiksi ja moni tekeekin siitä uransa.

Tiimiakatemia tarjoaa pohjan monenlaisen ammattiuran aloittamiselle ja kaikesta eniten se tarjoaa yrittäjäasennetta, jota tulevaisuudessa tarvitaan oli sitten yrittäjä tai työntekijä. Itse olen ko. lafkalle kiitollinen kehittymisestäni ja omaan tulevaisuuteeni olen luottavainen. Ensimmäisenä tapetilla on nyt kirjan kirjoittaminen ja alkaa näyttää vahvasti siltä, että pankinalalla tulen viettämään lähitulevaisuuteni. Katsotaan jäänkö sille tielleni pidemmäksikin aikaa.

Hyvää uutta vuotta 2015 kaikille lukijoille!

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje