Toimitusjohtaja Sami Karhun puhe Raussilan Mylly- ja Sahaosuuskunnan 100-vuotisjuhlassa

Pellervo-Seura ry, puhe
Toimitusjohtaja Sami Karhu
Puhe Raussilan Mylly- ja Sahaosuuskunnan 100-vuotisjuhlassa Kouvolassa lauantaina 11.7.2015

Osuustoiminta ja kyläyhteisö

Hyvä kesäinen juhlaväki. On hienoa tulla luoksenne tänne Raussilan mylly- ja sahaosuuskunnan 100-vuotisjuhlaan. Heti täytyy tehdä tunnustus, että en ole täällä ennen käynyt. Kaikki on uutta. Olen työskennellyt pari vuosikymmentä Pellervossa, joten tuntui hyvältä saada kutsu. Kiitos paljon.

Teidän Myllyn jäsenyys on alkanut Pellervossa heti pulavuosien jälkeen vuonna 1934, joten jäsenyys täytti juuri huimat 80 vuotta. Onpa Reino Parkko ollut meijeriteollisuuden kautta meidän valtuuskunnassa, joten yhteyksiä on ollut myös henkilötasolla.

Edustamani Pellervo-Seura ry on osuustoiminnan edistämisjärjestö vuodelta 1899. Siis Hannes Gebhardin ajoilta. Sillä on monia osakkuusyhteisöjä kuten PTT, PI Johtamiskoulu, Pellervo-Media Oy, Suomen Gallup Elintarviketieto, Brysselin toimisto jne. Emon perustehtävä on täsmälleen sama kuin alussa eli edistää kooperatiivista aatetta, antaa neuvontaa, julkaista oppaita ja lehtiä sekä tehdä tarpeellista tutkimustoimintaa perustehtävän tueksi.

Onko järjestömme onnistunut? Ainakin Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa. Missään muussa maassa ei ole niin vahvoja osuustoimintayrityksiä, mukaan lukien keskinäiset vakuutusyhtiöt, kuin juuri Suomessa. Uusia osuuskuntia syntyy yli 200:n vuosivauhtia. Jäsenyyksiä on yli seitsemän miljoonaa, vaikka väkeä on lapset mukaan lukien 5,4 miljoonaa. Salaisuus on siinä, että meillä on vahvoja osuustoimintayrityksiä monilla sektoreilla talouselämää.

Meidän osuustoiminnan voi jakaa kolmeen, jotta ilmiö tulisi ymmärrettäväksi. Monet arjen palvelut ja tuotteet hoidetaan osuustoimintayrityksien avulla. Meillä ovat vahvat osuuskaupat, osuuspankit ja keskinäiset vakuutusyhtiöt. Myös osuustoiminnallinen elintarvike- ja metsäteollisuus menestyy hyvin.

Meillä on paljon työ- ja yrittäjyysosuuskuntia, mm. henkilöstöomisteisia yrityksiä, kauppiasosuuskuntia, oppilaitososuuskuntia, yritysverkostoja. Yhteistyö on näilläkin aloilla voimaa.

Sitten meillä on totuttu ottamaan uusi tekniikka yhteisön käyttöön yhteistoiminnalla kuten sähkö- ja puhelinosuuskunnat ja nyt erityisesti hake-, vesi- ja laajakaistaosuuskunnat. Sijoittaisin Raussilan saha- ja myllyosuuskunnan juuri tähän joukkoon. Uusi tuotannollinen tekniikka otettiin näin yhteistoiminnalla yhteisön käyttöön. Jännittävää on ajatella, että mikä tekniikka seuraavaksi levitetään osuuskuntien avulla. Aika näyttää.

 

Hyvät kuulijat,

Suomalaiset osuustoiminnan keskeisen ideologin ja organisaattorin Hannes Gebhardin suuri ajatus oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, että meidän suomalaisten oli ryhdyttävä oman elämämme sankareiksi kaikilla elämänalueilla, myös taloudessa. Siihen tarvittiin annos kansallisuusaatetta, elinkeinovapaus, osuuskuntalaki ja kova etunoja nokkamiehiltä ja naisilta sekä reipas mieli kyläläisiltä kautta maan. Ohjakset otettiin omiin käsiin. Oli kyse kansakunnan synnystä. Alamaisista kasvoi täysimittaisia kansalaisia, jotka osaavat ajatella ja tehdä itse.

Oli perustettava maamiesseurat yhteistoiminta-ajatuksen pesäksi. Tarvittiin osuuskassa, jotta investointeihin saatiin kylille rahaa ja opittiin hoitamaan taloudellisia asioita jämptisti. Tavallisesti tarvittiin osuusmeijeri, koska maidon ja korkeatasoisen voin kautta päästiin maailmanmarkkinoille ja rahatalouteen. Muita osuuskuntia syntyi tarpeen mukaan.

Tähän tarinaan liittyy juhliva yritys ja sen takana ollut kyläyhteisö. Osuustoiminta oli silloin nuorta, lopulta vielä heikko verso.

 

Raussilan Mylly- ja Sahaosuuskunta on osaltaan täyttänyt sitä ajatusta, jonka Suomen ensimmäisen osuustoimintalain 1901 laatijoihin ja neuvojiin kuulunut Pellervon lakimies J. K. Paasikivi totesi. Hän nimittäin lausui Pellervon Päivässä 1902, että

”Laki sinänsä ei kuitenkaan vielä saa mitään aikaan.  Se on ainoastaan ulkonainen muoto, jossa elämä voi liikkua. Osuustoimintaperiaatetta voidaan sovittaa miltei jokaiselle taloudellisen elämän alalle.”

Hän jatkoi:

Me olemme vielä tässä niin alulla, meidän kokemuksemme ei vielä ulotu pitkälle. Sen perustuksella ei voi sanoa, kykeneekö meidän kansamme tätä täysin määrin hyväkseen käyttämään.”

Kansa kykeni. Osuuskuntia syntyikin useille aloille. Kone-, saha- ja myllyosuuskuntien lisäksi monia muita.

Tarvittiin kylän yhteistyöhenki ja aktiiviset toimijat. Siitä syntyi uusi talous. Tähän malliin todetaan Myllyn historiassa. Onpa syvästi oivallettu. Paikkakunnalla kehittyivät monet ajan vaatimat osuustoimintayritykset: puimuriosuuskunta, puhelinosuuskunta, osuuskassa, vakuutusyhdistykset, osuuskauppa. Aivan kuten Gebhardin suunnitelmissa!

Raussilan uusi mylly sain alkunsa ensimmäisen maailmansodan aikaan vuonna 1915. Se on toiminut osuuskuntana vuodesta 1919, kun Suomi oli vuoden vanha tasavalta. Mylly oli kuin oppikirjasta. Yhteistoiminnan avulla otetaan uusi tekniikkaa ja uudet toimialat käyttöön ajan tarpeita seuraten. Insinöörityö, koneet ja tarvikkeet ostettiin Hankkijalta ja omasta osuuskaupasta. Lainaa otettiin paikallisesta osuus- tai säästöpankista. Luotiin ihanneyhteiskuntaa muistuttava osuustoimintayrityksien verkosto oman talouden ja viljelyksien tueksi. Tehtiin työtä yhteisen hyvän eteen. Pulmiakin oli alati, mutta sitä varten ovat ihmiset, että ne ratkaistaan.

Tulee aina mieleen, että monet sekaisin olevat kehityksen narunpäätä etsivät yhteiskunnat tarvitsisivat saman reseptin tänäänkin.

Hyvä juhlaväki,

Sitten kansakunnan syntyvuosista tähän päivään eli kansakunnan itsensä kokoamiseen. Mitäpä maan uusi hallitus merkitsee osuustoiminnan ja Pellervon näkökulmasta. Se merkitsee toivoa paremmasta. Edellisen hallituksen loppumetrit olivat katastrofaaliset. Meni ihan pipariksi. Keskusta otti onneksi vaaliohjelmaansa, että osuustoiminta pitää nostaa osakeyhtiön rinnalle yritysmallina. Kun Sipilän hallitus nyt korostaa yritystoimintaa ja omistajuutta uskomme vahvasti, että sillä tarkoitetaan kaikkia yritysmalleja. Osuuskunnille täytyy luoda yhdenvertaiset puitteet toiminnalle muiden yritysmallien kanssa. Siitä yksinkertaisesti on kysymys. Varmasti onnistumme.

Aina kun Pellervosta on kyse, kiinnostaa myös talousennusteet. Mitäpä Pellervon taloustutkimus PTT sanoo? Se sanoo, että Suomen talous kääntyy tänä vuonna, alkuvuoden supistumisen jälkeen, lievään 0,4 prosentin kasvuun. Ensi vuonna kasvua ennustetaan olevan 1,4 prosenttia. Vielä vuonna 2016 Suomen talous on kuitenkin yli 4 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Silloin tosin oli ylikuumemisvaihe, joten onko sekään ihanne ainakaan tavalliselle ihmiselle, kysyn minä? PTT katsoo, että kotimaista kysyntää pitää vaisuna suomalaisten heikko tulojen kasvu, vähäiset investoinnit ja julkisen talouden sopeuttaminen. Vientiä puolestaan vauhdittavat euron arvon heikkeneminen ja maailmantalouden kasvun kiihtyminen. Viennin vauhtia heikentävät kuitenkin viestisektorin rakenneongelmat ja kustannuskilpailukyvyn pulmat.

Tällaisen ennusteen pääarkkitehti on ollut PTT:n tutkimusjohtaja Markus Lahtinen. Juuri nyt, heti ennusteen laatimisen jälkeen on hyvä tilanne, koska Markus on pääministeri Sipilä talouspoliittinen erityisavustaja. Pellervon osaaminen on parhaassa paikassa tällä tavalla. Ennuste löytyy täällä jaossa olevasta osuustoiminta-lehdestä 3/15.

***

Lopuksi hyvät kuulijat haluan sydämestäni sanoa, että on aika nostaa osuustoiminta taas arvoonsa. Tämä ei ole vain suomalainen ajatus. YK:n osuustoimintavuosi 2012 korosti tätä. Meillä on nyt menossa Kansainvälinen osuustoiminnan kehityksen vuosikymmen, jolloin korostamme osuuskuntamallia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen arvopohjaisena yritysmallina.

Vaikka se osuuskauppa, osuuspankki, keskinäinen vakuutusyhtiö, osuusmeijeri. lihaosuuskunta, vesiosuuskunta ym. voivat tuntua itsestään selviltä ja vähänkaukaisiltakin, niin ne on syytä nähdä nykyaikaisena kotitalouksien myös kylien yhteistoimintana omien palveluiden järjestämiseksi. Siitähän on kysymys.

Meillä jokaisella on tehtävää eritoten nuorten valistamisessa. Kasvatusvastuu on vanhemmilla ja  isovanhemmilla, kyläyhteisöllä ja koululla. Ilman muuta osuustoimintamalli kuuluu oppilaitosten yrittäjyyskasvatukseen. Ehdotan, että jokainen huolehtii lähipiirissään, että kertoo omin sanoin jälkikasvulle siitä, miten se osuustoiminta olemme me! Vaikka voi tulla tietsikkapelien välistä, että EVVK, jää siemen kuitenkin itämään. Voitte sanoa, että teillä on YK:n mandaatti puhua.

Sielumme vahvistukseksi tulevassa kasvatustehtävässä lainaamme äsken mainittua nuorta, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia hakevaa lakimiestämme Paasikiveä. Hän lausui:

”Mutta osuustoiminnan merkitys ei rajoitu ainoastaan taloudelliselle alalle, vaan ulottuu kauas sen ulkopuolelle. Osuuskunta on koulu jäseniensä siveellisten ominaisuuksien kehittämiseksi, ennen kaikkea lujan yhteismielen, solidarisuuden tunteen kasvattamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tuo periaate »yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta» on kyllä ankara; mutta se on myös kohottava ja ylentävä. Se saattaa ihmiset havaitsemaan, että he eivät ole toistensa vihamiehiä vaan ystäviä, että elämä ei ole »kaikkien sota kaikkia vastaan», vaan että se mikä yhtä nostaa, nostaa myös toista, ja mikä yhtä kaataa, kaataa myös toista.  Ja kuta laajemmalle osuustoiminta leviää, kuta laajemmat piirit sidotaan toisiinsa osuuskuntaverkon avulla,  sitä laajemmalle leviää myös tieto tuosta etujen yhteisyydestä,sitä laajemmalta pääsee vallalle yhteistunne. Sentähden on osuustoiminta-aate sekä henkisessä että aineellisessa suhteessa yksi kaikkein hedelmällisimpiä aatteita, mitä” nykyaikana liikkuu.”

Onnittelut ja kiitokset Pellervon puolesta tähänastisesta ja toivotan taloudelliselle yhteistoiminnalle  pitkä ikää ja kaikkea hyvää myös jatkossa. Kiitos!

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje