Jos et paljon mitään, tutustu Cooperatives Europen julkaisuun Osuustoiminnan voima (The Power of Cooperation)
Jokainen suomalainen tunnistaa S-ryhmän kaupat, OP-pankin, LähiTapiolan ja mahdollisesti joitain muitakin osuustoimintayrityksiä. Näiden yritysten taustalla olevat liiketoimintamallit, osuustoiminta ja keskinäisyys voivat silti monellekin olla täyttä mystiikkaa. Termit ”asiakasomistajuus” tai ”omistaja-asiakkuus” tunnetaan, mutta sanojen merkitystä ei useinkaan pysähdytä sen syvemmin miettimään.
Jos vähän huonosti tunnetaan suomalaista osuustoimintaa, niin sitä vähemmän tunnetaan osuustoimintaa muissa Pohjoismaissa saatikka Euroopassa tai maailmanlaajuisesti. Kansainvälinen osuustoimintaliitto (International Co-operative Alliance, ICA) ja EURICSE (Europen Research Institute on Co-operative and Social Enterprises) julkaisevat maailmanlaajuista World Co-operative Monitoria: “Exploring the Co-operative Economy”. Julkaisu perustuu noin 2800:sta yrityksestä 76 maassa kerättyyn aineistoon. Siitä käyvät ilmi maailman suurimmat osuustoimintayritykset toimialoittain ja maittain sekä yhtenäisenä TOP 300 listana. Kaikkien aikojen neljäs, vuoden 2015 julkaisu, löytyy osoitteesta http://monitor.coop/. ICA:n julkaisussa mukana ovat tietysti myös suurimmat eurooppalaiset osuustoimintayritykset, mutta koska julkaisu keskittyy vain tärkeimpiin osuustoimintamaihin ja –yrityksiin, jää mm. Euroopan osuustoimintakuva varsin pintapuoliseksi.
Mikä sitten on osuustoiminnan asema Euroopassa, miten paljon osuustoimintayrityksiä on Euroopassa ja sen eri maissa? Minkä kokoisia yrityksiä ja millä toimialoilla? Kosolti vastauksia mm. noihin kysymyksiin löytyy uunituoreesta Cooperatives Europen julkaisemasta 120-sivuisesta julkaisusta “The Power of Cooperation, Cooperatives Europe key figures 2015. Verkkojulkaisu löytyy osoitteesta https://coopseurope.coop/. Julkaisusta löytyy lista 36:sta liikevaihdon perusteella suurimmasta eurooppalaisesta osuustoimintayrityksestä, osuustoiminnan analyysia sektoreittain sekä maakohtaiset analyysit erikseen Euroopan Unionin jäsenmaista ja ei-EU-maista. Tämä on ensimmäinen nimenomaan Euroopan osuustoimintaa esittelevä julkaisu, mutta siitä on tarkoitus jatkossa tehdä päivitettyjä versioita, joista sitten voi rakentaa myös osuustoiminnan kehityksen aikasarjaa. Ensimmäisen raportin kokoaminen on aina työläintä, Raportin päivittäminen tulevina vuosina on sitten jo helpompaa. Cooperatives Europa jäsentensä tukemana on tehnyt hienon työn kokoamalla osuustoimintatietoa yhteisiin kansiin koko Euroopasta.
Mitä tuosta raportista sitten nousee vahvoina viesteinä esille? No ainakin se, että ei osuustoiminta ole mitään supisuomalaista tai aikansa elänyttä, vaikka osuustoiminnalla on myös meillä Suomessa vanhat ja vahvat perinteet. Euroopassa on lähes 180 000 osuustoiminnallista yritystä ja niissä noin 142 miljoonaa jäsentä! Meillä Suomessa osuustoimintayrityksiä on noin 5000 ja niissä jäseniä noin 6,5 miljoonaa (eli Euroopan osuustoimintayrityksistä Suomessa on vajaat 3 % ja jäsenistä noin 5 %). Osuustoiminnalla täytyy siis olla vankka sijansa useissa muissakin Euroopan maissa! Julkaisussa tuodaan esille myös se, että osuustoimintayritysten lukumäärä Euroopassa on kasvanut tällä vuosikymmenellä 12 % ja jäsenten määrä noin 14 %. Siis osuustoiminta kasvaa eikä suinkaan supistu. Osuustoiminta on siis megatrendi, kuten pääministeri Sipiläkin Pellervon Päivän puheessaan vastaikään totesi.
The Power of Cooperation –julkaisu kuvaa osuustoimintaa 24:ssä EU:n jäsenmaassa sekä yhdeksässä ei-jäsenmaassa. EU-maista Viro, Latvia, Luxemburg ja Slovenia puuttuvat – todennäköisimmin siitä syystä, että tietoja ei ole ko. maista saatu kuin että niissä ei olisi osuustoimintaa. Näin on asianlaita ainakin naapurissamme Virossa; osuustoimintaa siellä on, mutta tiedot syystä tai toisesta puuttuvat. Ensimmäinen kehittämishaaste julkaisun päivitystä ajatellen onkin se, että saadaan kattavat tiedot kaikista EU-maista.
Euroopan osuustoimintayritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2015 kohosi yli 1000 miljardin. Mittasuhteita selventää se, kun todetaan, että meillä toisinaan liiankin suureksi hahmotetun S-ryhmän liikevaihto oli noin 7,3 miljardia eli vain 0,7 % Euroopan osuustoimintakentän liikevaihdosta. Isoimpien osuustoimintayritysten, saksalaisten vähittäiskauppaa harjoittavien Rewen ja Edekan liikevaihdot olivat 51 ja 47,2 miljardia eli yhteensä lähes 100 miljardia ja siis lähes 10 % osuustoiminnan kokonaisliikevaihdosta. Myös listan kolmanneksi ja viidenneksi suurimmat yritykset edustavat vähittäiskauppaa, ne ovat ranskalaiset ACDLEC-E.Leclerc ja Système U, liikevaihdot 44 ja 24 miljardia. Vähittäiskauppaa harjoittavia yrityksiä on 36:n suurimman osuustoimintayrityksen joukossa siis neljä (sijoilla 1-3 ja 5). Muut 32 liikevaihdoltaan suurimmat osuuskunnat edustavat pankki-, vakuutus-, kuluttaja- ja maatalousosuuskuntia seuraavasti: pankkisektori (5 osuuskuntaa, mukana sijalla 31 myös Pohjola Bank, nykyisin OP-ryhmä), vakuutussektori 3, kulutusosuuskunnat 11 ja maataloussektori 12. Lisäksi suurimpien joukossa on yksi farmasiaa edustava osuustoimintayritys, saksalainen NOWEDA, sijalla 27.
Osuustoimintayritykset tarjosivat vuonna 2015 työpaikan Euroopassa 4,7 miljoonalle henkilölle. Italiassa, Turkissa, Ranskassa ja Espanjassa osuustoimintayrityksiä on lukumääräisesti eniten. Osuustoimintayritysten palveluksessa eniten väkeä on Ranskassa ja Italiassa (kummassakin n. 1,2 miljoonaa), Saksassa (0,9 miljoonaa) sekä Puolassa ja Espanjassa (kummassakin n. 0,3 miljoonaa). Suomessa osuuskuntien palveluksessa on yli 90 000 henkilöä.
Euroopassa osuustoiminta on vahvasti mukana vähittäiskaupassa ja kuluttajaosuustoiminnassa, pankki- ja vakuutus- sekä maataloussektoreilla. Maataloussektorilla osuustoimintayrityksiä on runsaat 50 000 (n. 30 % kaikista osuustoimintayrityksistä) ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto muodostaa lähes 40 % osuustoimintayritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Osuustoiminta maataloussektorilla Euroopan mittakaavassa keskittyy Saksaan, Ranskaan ja Alankomaihin. Metsä Group edustaa Suomea tällä sektorilla ollen noin viiden miljardin liikevaihdollaan 36:n suurimman yrityksen listassa sijalla 26. Muut suomalaiset yritykset suurimpien 36:n joukossa ovat S-ryhmä sijalla 19 ja OP-ryhmä sijalla 31.
Lukumääräisesti eniten osuustoimintayrityksiä kuten myös palkattua henkilökuntaa on teollisuus ja palvelut –sektorilla (yrityksiä n. 62 000 ja henkilökuntaa n. 1,3 miljoonaa). Tähän joukkoon kuuluvat mm. työosuuskunnat ja sosiaaliset osuuskunnat. Eniten jäseniä taas on pankkisektorilla (n. 60 miljoonaa jäsentä, n. 44 % kaikista jäsenistä). Vähittäiskauppa (retail) on vahvasti mukana Saksassa ja Ranskassa, osuuskuntamuotoinen asuminen taas on yleistä erittäin monissa maissa, vaikka nämä toimialat eivät ole vahvoja osuustoiminta-aloja meillä Suomessa. Asumista edustaa 37500 osuustoiminnallista yritystä, ja niissä on jäseniä yli 11 miljoonaa.
Uusia ja todennäköisesti kasvavia aloja ovat uusiutuva energia sekä mahdollisesti myös farmasia. Uusiutuvan energian osuustoimintayrityksiä on Euroopassa raportin mukaan 1250 ja niissä jäseniä noin 300 000. Liikevaihto hipoo miljardia euroa. Farmasia yrityksiä on 750, mutta jäseniä niissä on vain 3000 ja liikevaihto noin 0,8 miljardia. Meilläkin keskustellaan apteekkialan uudistamisesta osana SOTE-uudistusta. Ehkä yhtenä ratkaisuna voisi olla social pharmacy osuustoiminta -konsepti, jolle esimerkkejä löytyy Euroopan osuuskuntien joukosta.
Julkaisun maittain laaditut ”country profiles” tarjoavat erinomaisen katsauksen eri maiden osuustoimintaan. Sieltä löytyy tietoa osuustoiminnallisten yritysten lukumääristä, jäsenmääristä, henkilöstä (joidenkin maiden kohdalla vielä myös sukupuolen ja iän mukaan jaoteltuna) sekä liikevaihdosta, kaikki tämä yleensä myös toimialoittain eriteltynä. Myös lainsäädännöstä, osuuskunnan perustamiseen vaadittavasta jäsenmäärästä ja pääomasta sekä hallintomallista on tietoa. Tällaista eri maiden vertailun mahdollistavaa faktatietoa todella tarvitaan, jotta ymmärrämme toisiamme, kun puhumme osuustoiminnasta. Eri maista tulevilla henkilöillä on aina vähän eri kuva ja käsitys osuustoiminnasta, muotoutunut kulloisenkin maan ympäristössä.
Euroopan osuustoimintaa koskevan julkaisun käsillä oleva ensimmäinen painos täyttää todella hyvin kaikki ennakko-odotukset. Nyt kun pohjamalli on luotu, on tuleviin painoksiin helppo kerätä ja lisätä mahdollisesti vielä tästä versiosta puuttuvia tietoja. Myös esimerkiksi hallintomallia (governance) koskevien asioiden kuvaamiseen pitäisi luoda sekä käsitteellisellä että esitettävien asiakokonaisuuksien tasolla yhtenäiset mallit ja käytännöt. Nyt näyttää siltä, että julkaisuun on otettu kustakin maasta lähetetty tieto sellaisenaan, ilman yhtenäistä mallia.
Joistakin kehittämistarpeista huolimatta tätä julkaisua on kätevä käyttää faktatiedon jakamisessa mm. vaikuttajaviestinnässä poliittisten päätöksentekijöiden kanssa niin kansallisesti kuin myös esimerkiksi EU-instituutioissa. Nuorille opinahjojen eri tasoilla aina peruskoulusta yliopistoihin asti tällä julkaisulla voidaan osoittaa osuustoiminnan suuruus maanosamme ja eri maittemme maatalous-, finanssi-, kauppa- jne. sektoreilla sekä monimuotoisuus ja potentiaali monilla uusilla toimialoilla; uusiutuvan energian tuotannossa, sosiaalisen yritystoiminnan muotona, apteekkialalla jne. Eri toimialoja (mm. toimialaa ’teollisuus ja palvelut’ sekä sosiaalinen osuustoiminta) voisi julkaisun seuraaviin versioihin vielä avata maakohtaisesti ja näin syventää käsitystämme osuustoiminnan merkityksestä eri maiden taloudessa.
Salme Näsi