Kauppaneuvos Seppo Rytivaaran puhe Pellervon valtuuskunnan kokouksessa 2.12.2016

Pellervo-Seura ry
Valtuuskunnan varapuheenjohtaja
Kauppaneuvos Seppo Rytivaara

Arvoisa valtuuskunta, hyvä puheenjohtaja

Otan Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajan tehtävän vastaan suurella kiitollisuudella. Meillä on erityinen vuosi, koska Suomi täyttää 100 vuotta ja kansakunnan rakentajan, järjestömme pioneerin Hedvig Gebhardin syntymästä tulee 150 vuotta.

Osuustoimintamalli on hyvässä vedossa. Osuustoiminta kiinnostaa niin liiketoimintamallina kuin yleisemmin asiakaspinnassa ja jäsenten keskuudessa. Ajatellaan, että jotain omaa pitää olla ja sellainen on juuri yhteinen mallimme.

Tulevaisuus on muutoksia täynnä ja muutosvalmiuksia pitää olla. Edustamani osuuspankkitoiminta, jonka tunnen parhaiten, on varsin suuressa muutoksen tilassa. Digitaalisuus haastaa finanssimaailmaa. Haasteet ovat kuitenkin samat kaikille yrityksille kaikkialla talouselämässä. Kansainvälisen työnjaon muutos, kuluttajakäyttäytymisen trendit, kansainvälinen politiikka ja kauppapolitiikka, teknologian muutokset ja suhdanteet muodostavat suuren kimpun selätettäviä haasteita. Kovalla työllä onnistumme kyllä.

Osuustoiminnan tekemisen meininki ja yhteistyön henki ovat hyvät. Pellervo on yhä kattavammin osuustoiminnan yhteinen foorumi viedä malliamme eteenpäin. S-ryhmän entistä tiiviimpi mukaantulo on asiallisesti ja symbolisestikin voimaannuttavaa. Yhdessä voimme tehdä enemmän.

Toivon lähentymistä myös OP Osuuskunnan kanssa. Toki jäsenenämme on puolentoistasataa osuuspankkia kahdesta pankkiryhmästä. Olisi kuitenkin hienoa saada myös OP Osuuskunta mukaan.

Rakennamme Pellervosta sellaisen yhteistyöalustan osuustoiminnalle kuin jäsenet haluavat. Strategiatyö alkaa suurella innostuksella. Prosessin tulee olla yhtä laadukas kuin lopputuloksen. Pellervo on ohjelmallisesti, roolinsa puolesta ja taloudellisesti kunnossa. Voimme käynnistää matkan seuraavalle kehitysasteelle.

Näillä sanoilla tervehdin valtuuskuntaa ja kaikkia Pellervon jäseniä.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.