Pellervo-Seura ry:n vuosikokous 2018
Valtuuskunnan puheenjohtaja, kauppaneuvos Seppo Rytivaara
Radisson Blu Royal, Helsinki 11.4.2018
Arvoisat vuosikokousedustajat
Lämpimästi tervetuloa Pellervo-Seura ry:n vuoden 2018 vuosikokoukseen. Erityisen tervehdyksen lausun virallisille vuosikokousedustajille, jotka olette valtakirjan kera tulleet edustamaan jäsenyhteisöänne. Tämä kokoushan on avoin kaikille, joten toivotan myös teidät kaikki muutkin kaikin puolin tervetulleiksi ja olemaan läsnä tässä kokouksessa.
Hyvät kuulijat,
Osuustoiminnan eheytymiskehitys jatkui vuonna 2017 voimallisena. S-ryhmästä Pellervoon liittyivät viime vuonna Osuuskauppa Keskimaa, Suur-Seudun Osuuskauppa, Osuuskauppa Arina, Etelä-Karjalan Osuuskauppa, Osuuskauppa Hämeenmaa ja Osuuskauppa Koillismaa. Vuoden aikana Pellervoon liittyivät myös Länsi-Suomen Osuuspankki, Pohjois-Karjalan Osuuspankki ja Valkeakosken Osuuspankki. Tämän vuoden helmikuussa mukaan tuli myös kainuulainen Osuuskauppa Maakunta. Tämä on minulle erityisen mieluista todeta, koska Maakuntahan toimii minun omilla ja tietysti niin myös Hannes Gebhardin kotikonnuilta. Toivotamme kaikki uudet Pellervon jäsenet tasapuolisesti tervetulleiksi järjestöömme.
Mutta tässä ei ollut vielä eheytymisen koko tarina. Osuuskunta Tradekan liittyminen Pellervoon viime marraskuussa oli erityisen historiallinen askel, sillä se päätti 1900-luvun alusta alkaneen osuustoiminnan järjestöllisen jakautumisen. Kuvaa vielä täydensi Helsingin Osuuskauppa Elannon liittyminen Pellervon taloustutkimus PTT ry:n jäseneksi tämän vuoden alusta lukien.
Tradekan ja Elannon jäsenyyksien myötä olemme kuroneet yhdessä umpeen sen rajan, jonka yhteiskunnan syvä jakautuminen vuosisata sitten aiheutti myös osuustoimintaliikkeessä. Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat myötävaikuttaneet tähän onnelliseen yhdentymiskehitykseen avaralla ymmärryksellä. Meillä ovat siis nyt yhtyneet suuret osuustoiminnalliset kansanliikkeet. Samalla Pellervo edustaa nyt laajempia yhteiskuntapiirejä ja useampia osuustoiminnan aloja kuin koskaan ennen.
Olemme hyvin tietoisia siitä, että osuustoiminnassa meillä on erilaisia liiketoimintapainotuksia ja edustamme moninaisia yhteiskunnallisia arvomaailmoja. Silti Pellervolle kaikki jäsenet ovat saman arvoisia. Emme myöskään ota kantaa kenenkään liiketoiminnallisiin ratkaisuihin, sillä ne kuuluvat yritysten omille johtoelimille. Yhteistä meille on osuustoiminta. Identiteetiltämme me suomalaiset osuustoimintaihmiset olemme kuitenkin monessa suhteessa hyvin samanlaisia. Erityisen samanlaisia olemme siinä, että me kaikki arvostamme toimeen tarttuvaa ahkeruutta, keskinäistä yhteistyötä, arkista tasa-arvoa ja tolkun ymmärtävää kohtuullisuutta kunnioittavaa arvomaailmaa. Kun maailman osuustoiminnallisin maa on samalla maailman onnellisin maa, niin meillä on täysi syy uskoa, että tämä ei ole aivan sattumaa. Uskon, että tasa-arvoisen osallisuuden kokeminen omaan yhteiskuntaan monella tasolla, on avain kehityskulun ymmärtämiseen.
Hyvät vuosikokousedustajat,
Pellervon valtuuskunta hyväksyi viime vuoden joulukuun kokouksessa yhdistykselle uuden strategian vuosille 2018-2022. Uusi strategia merkitsee sitä, että Pellervon toimeksianto jäseniltään kasvaa. Haluamme olla aito yhteinen ajatusten areena, edunvalvoja, osuustoiminnan tunnetuksi tekijä ja palvelukeskus.
Strategian valmistelu tapahtui myönteisissä merkeissä vuoden 2017 aikana ja siihen osallistui laaja joukko osuustoiminnan edustajia. Korostan myös sitä, että vuoden mittainen prosessi oli vähintään yhtä tärkeä kuin lopputuloskin. Prosessiin osallistui paitsi hallitus ja strategiatyöryhmä myös Pellervon valtuuskunta pitkin vuotta. Heti perään on tietenkin myös sanottava, että vielä tärkeämpää kuin strategiaprosessi on itse strategian toimeenpano, siis asia jota juuri nyt teemme.
Pellervon perustehtävä ei uudessa strategiassa muutu. Se on edelleen yksinkertaisesti osuustoiminnan edistäminen. Pellevon visio ilmaistaan strategiassa seuraavasti: Osuustoimintakeskus Pellervo on kansainvälinen edunvalvonta- ja palvelukeskus, joka edistää hyvinvointia, palveluita ja yrittämistä Suomessa. Pellervon kalevalainen varsin vahvaa traditiota kantava nimi säilyy. Se on tunnettu kotimaassa ja myös kansainvälisesti monissa kohderyhmissä.
Nimessä halutaan kuitenkin aiempaa vahvemmin tuoda esiin se, että kyseessä on nimenomaan osuustoimintajärjestö. Uusi nimi, jota ryhdymme viestinnässä käyttämään, on ”Osuustoimintakeskus Pellervo”. Tämä nimi löytyy tavoitetilana jo Pellervon 2000-luvun alun strategiassa. Monilla muilla kielillä toimii nimi ”Pellervo Coop Center”. Coop-tunnus on viime vuosina levinnyt kansainvälisesti voimallisesti, joten tämä nimi toiminee myös Suomessa ja liittää meidät kansainväliseen osuustoimintaliikkeeseen.
Tässä kokouksessa käsittelemme sääntömuutoksen, jossa esityksen mukaan ottaisimme käyttöön uuden nimen Osuustoimintakeskus Pellervo ry. Vielä tässä kokouksessa käytämme vanhaa virallista nimeämme, vaikka käyttönimi on jo muuttunut. Olisi tietenkin hyvä, jos virallinen nimi ja käyttönimi olisivat samat.
Uusi strategia painottaa osuustoiminnan yhteistä edunvalvontaa. Tämä tarkoittaa paitsi juridisia asioita, niin myös kokonaisuutena laajempaa asemaa yhteiskunnassa. Haluamme, että osuustoimintayrityksillä on kelvollinen toimintaympäristö harjoittaa liiketoimintaa, sillä emmehän voi pitää juuri mitään itsestään selvänä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Juuri edunvalvonnan tehostaminen on ollut hyvin merkittävä syy siihen, että Pellervo on saanut uusia jäseniä ja tähän haasteeseen uusi strategia pyrkii vastaamaan. Jatkossa tulemme olemaan yhteydessä entistä enemmän heihin, joilla on valtaa päättää osuustoimintayritysten toimintaedellytyksistä niin kotimaassa kuin kansainvälisissä verkostoissakin.
Strategia painottaa jäsenten yhteistyötä osuustoiminnallisen ja keskinäisen liiketoimintamallin tunnetuksi tekemisessä laajasti koko yhteiskunnassa. Tavoite korostaa vahvasti osuustoiminnan yhteistä tahtotilaa ja toimenpiteitä. Tarkoitus on samalla lisätä Pellervon tunnettuisuutta ja nostaa järjestöä uudella tavalla esiin aiempaa enemmän. Nämä tavoitteet kulkevat käsi kädessä.
Pellervo kehittää toimintaansa osuustoiminnan laaja-alaisena palvelu- ja kehityskeskuksena. Tämä pitää sisällään myös uusien osuuskuntien palvelut. Palvelu- ja kehityskeskusrooliahan Pellervo on painottanut jo edellisissä strategioissa. Yhteisille palveluille on edelleen käyttöä ja osuustoimintamallin kehittämiselle on nähtävissä runsaasti kiinnostusta muuttuvassa yhteiskunnassa. Tähän on nyt olemassa aiempaa paremmat voimavarat mm. siksi, että osuustoiminnan tutkimus- ja opetus on kehittänyt uusia alan osaajia.
Osuustoimintakeskus Pellervo on viime aikoina saanut jäsenekseen lähes koko suomalaisen osuustoiminnan. Se luo hyvän lähtökohdan kehittyä osuustoiminnan yhteistyöfoorumina ja menestyä linjausten toimeenpanossa.
Myös Pellervon hallinnossa tapahtui vuoden 2017 aikana merkittäviä muutoksia. Muun muassa pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta jätti hallituksen puheenjohtajan tehtävät, samoin kuin hallituksesta jäi pois myös sen pitkäaikainen jäsen ja osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen Pentti Santala. Uutena hallituksen puheenjohtajana aloitti Petri Pitkänen ja uusina hallituksen jäseninä Vesa Kaunisto ja Timo Saukkonen. Haluan vielä kerran lausua kiitokseni Martille ja Pentille ansiokkaasta työstänne Pellervon ja osuustoiminnan hyväksi ja toivottaa Petrille, Vesalle ja Timolle menestystä ja onnea uudessa vaativissa tehtävässänne.
Vielä kerran tervetuloa teille jokaiselle vuosikokousedustajalle ja myös muille mukana oleville.
Näillä ajatuksilla avaan Pellervo-Seura ry:n vuosikokouksen 2018.