Alustaosuuskunnat tulevat

Alustaosuuskuntia on jo syntynyt maailmalla. Entä milloin Suomessa?

Määritelmän mukaan alustaosuuskunnalla (platform cooperative) tarkoitetaan sellaista osuustoimintayritystä, joka rakentuu digitaaliselle alustalle. Liiketoimintaa harjoitetaan hyödyntämällä internetiä, mobiilisovelluksia tai vaikkapa tekoälyä. Alustaosuuskunta on usein paikkaan sitomaton.

Alustaosuuskunnan tekee mielenkiintoiseksi, että se tuo vaihtoehdon sijoittajaomisteisten yhtiöiden omistamille alustoille, kuten Uber tai AirBnB. Omistajia voivat olla sen työntekijät, palveluiden käyttäjät tai muut sidosryhmät. Kiinnostusta herättää demokraattinen, tasavertainen omistajuus, joka on omiaan lisäämään luottamusta. Alustaosuuskuntien avulla liiketoiminnasta, omistajuudesta ja governancesta voidaan kehittää aiempaa reilumpaa ja läpinäkyvämpää. Laajimmillaan alustaosuuskuntien verkosto synnyttää uusia ekosysteemejä, jotka muokkaavat taloudellista ja sosiaalista ympäristöä.

Mihin alustaosuuskuntia voi käyttää? Ovatko ne vain digi-ihmisten virtuaalisia tuotoksia, joilla ei ole kytkentää elävään elämään? Näin ei onneksi ole.

Fairmondo on digitaalinen, Saksassa perustettu osuuskuntamuotoinen nettikauppa, eräälainen “eBay”. Myyjät ovat alustan omistajiaStocksy on valokuvaukseen erikoistunut sivusto, jossa omistajina ovat valokuvauksen ammattilaiset. Uniontaxi on taksinkuljettajien osuuskunta, joka haluaa edistää kuljettajien toimeentuloa ja työoloja. Suomalaisia sovellutuksiakin on tulossa. Bikebox on tamperelainen osuuskunta, joka tarjoaa pyöräpysäköintiä ympärivuotisesti, 24 tuntia vuorokaudessa. Siitä on kehittymässä älykäs palveluympäristö, jonka lisäpalveluita ovat sähköpyörien lataus, huoltopalvelut, pakettien tai vaikkapa työmatkapyöräilijän ruokaostosten noutopiste. Mydata edustaa uusinta suomalaista näkemystä henkilökohtaisen datan hallintaan. Se kertoo olevansa ” avoin yhteisö, joka tekee kokeiluja, jakaa tietoa sekä resursseja.”

Alustaosuuskuntien käyttö ei ole mitenkään riippuvainen toimialasta tai liiketoiminnan laajuudesta. Mahdollisuuksia on ainakin seuraavilla aloilla: kuljetus, henkilöstövuokraus, journalismi ja media, musiikki ja muut luovat alat, terveys-, hoiva- ja kotipalvelut, datanhallinta ja e-kauppa. Alustaosuuskunnat ottavat kantaa myös yrityksen omistamisen ja hallinnoinnin kysymyksiin ja siten haastavat sijoittajaomisteiset ajattelumallit.

Aihe jonka nostan tässä esille, on innostava. Alustaosuuskunnat voivat tuoda vastauksia digiajan haasteisiin, tiedonhallinnan ongelmiin ja työn uudelleen organisointiin. Alustat eivät rajoitu kansallisvaltioihin. Aiheen haltuunotto on kuitenkin haastava, koska jo pelkästään termit ovat uusia. Siksi Pellervo järjestää ensimmäisenä Suomessa Alustaosuuskunta OPEN! -tapahtuman Helsingissä 14.11. Siihen ovat kaikki tervetulleita! Lisätietoa aiheesta osoitteessa alustaosuuskunta.com.

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje