SKILLOON-kisasta tsemppiä yrittäjämäisyyteen!

Yrittäjämäisyyttä kouluihin?

Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjämäisyys liittyvät nykyajan opetuksen kehittämiseen. Yrittäjämäisyyteen ohjataan aina päiväkodeista korkeakouluihin. Yrittäjämäisyys tarkoittaa päivittäistä oman elämän hallintaa, tavoitteellista toimintaa, uusien asioiden kokeilua, yhdessä ideointia, riskien ottamista, innovointia, ongelmien ratkaisua jne. Koulumaailmassa yrittämäisyys näkyy myös siinä, miten lapsia ja nuoria ohjataan työelämään. Lisäksi ideoidaan ja kokeillaan pienimuotoisesti yrittäjyyttä sekä verkostoidutaan työelämään. Tavoitteena ei ole, että ”suoraan koulun penkiltä” tarjotaan yrittäjyyttä ansaintakeinona. Koulutuksen aikana ohjataan ymmärtämään, mitä yrittäjyys on, miten sitä voisi kokeilla ja miten yrittäjyys voisi olla jossakin elämän vaiheessa yksi vaihtoehto oman työpolun kehkeytymiseen. Toki meillä on joukko nuoria, jotka ovat innokkaasti jo opiskelujen aikana käynnistäneet yritystoimintaa!

Suomi 100-kisa

Mynämäen kunnan koordinoimassa ja Opetushallituksen rahoittamassa Digitreenari lukioihin! –hankkeessa pidettiin aiheen tiimoilta valtakunnallinen Suomi 100-vuotiskisa 2017 – 2018.  Digitreenari lukioihin! –hankkeessa on kehitetty tutkimusperusteinen oppimisympäristö SKILLOON, www.skilloon.fi, joka tukee opiskelijan päivittäisiä opintoja sekä ohjaa orientoitumaan työelämään ja yrittäjyyteen. Kisa toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa ja Hannes Gebhardin rahaston tuella.

Kilpailutehtävissä ohjattiin käyttämään oppimisympäristöä ja antamaan ideoita sen kehittämiseksi. Lisäksi kannustettiin ideoimaan omaa osuuskuntaa. Kisa tavoitti erinomaisesti korkeakoulut ja oppilaitokset. Yli 300:n lukion, 25 opettajankoulutuslaitoksen ja 100:n muun organisaation kautta kisaviesti levisi yli 10 000:lle vastaanottajalle. Lisäksi kisa oli esillä monissa uutiskirjeissä sekä konferensseissa ja facebook-kampanja keräsi myös oman osansa tykkäyksiä. Lisäksi aiheesta kirjoitettiin pari blogikirjoitustakin.

Ideat ja ratkaisut olivat hersyviä. Uusia osuuskuntia voisi syntyä esimerkiksi nuorten kädentaitoihin kannustamisesta, taidepajasta, parisuhdeterapian tuottamisesta tai opiskelijoiden tutortoiminnan kehittämisestä.

Voittajat eri luokissa olivat opettajaopiskelijatiimi Maija Heinonen ja Van Thang Nguyen, Turun yliopistosta, OKL; Paavo Suominen Mynämäen lukiosta; ja Noora Rguibi Helsingin Englantilaisesta koulusta.

 

Mitä jatkossa?

Kisa oli erittäin hyvä konsepti sekä oppimisympäristön että osuuskunta-yrittäjyyden levittämiseen. Meillä on jo mukavia jatkoideoita uuden kisan kehittämiseen. Olisi mielenkiintoista luoda kisakonsepti, jossa esimerkiksi yritysideoita kehitetään ja sparrataan täysin avoimessa ympäristössä. Voit nähdä kaverien ideoita, kommentoida ja parastaa myös omaa ideaasi tämän perusteella entistäkin enemmän.

Tästä on tulossa lisää. Ole kuulolla. Seuraa meitä! www.skilloon.fi

 

Mirva Jalo, projektikoordinaattori, Mynämäen kunta
Jaana Seikkula-Leino, KT, dosentti, Turun yliopisto

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje