Meidän Eurooppa, meidän osuustoiminta

Tulin valituksi Cooperatives Europen hallituksen jäseneksi huhtikuussa 2017 Osuustoimintakeskus Pellervon ja SOK:n mandaatilla. Monikansallisen yhteisön vaivat ja vahvuudet alkoivat hahmottumaan heti ensi kokouksista lähtien. Kulttuurierot tulivat näkyviin kielen, elekielen, ajankäytön ja tapojen kirjona. Suomalainen suoraviivaisuus, asia edellä eteneminen, ei ollut vallitseva käytäntö. Samalla hallituksen työskentelylle on ollut leimallista yhteinen ääni osuustoiminnan puolesta. Vaikka kullakin maalla on omat erityispiirteensä, on myös paljon yhteistä ja yhdistävää, esimerkiksi huoli osuustoiminnan huonosta tunnettuudesta taloudellisena ja sosiaalisena liikkeenä sekä mallin potentiaalin tunnistamisvajaus yrittäjyysvaihtoehtona.

Tämän oivallettuani esittelin joulukuussa 2017 Suomen aloitteen eurooppalaisen osuustoiminnan yhteisestä europarlamenttivaaliohjelmasta. Samaan parlamenttiin samojen päätösten ääreen tullaan kaikkialta Euroopasta! Aloitteen laatimisessa toisena kantavana voimana on toiminut Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu aidosti teemoista syttyvänä ja niiden edistämisen puolesta huolta kantavana osuustoimijana. Näimme, että lopputuleman lisäksi osallistava prosessi ja demokraattinen luonne olivat tärkeitä.

Aloitteen idea oli saada aikaan vuoropuhelua, jonka avulla Cooperatives Europe saisi mandaatin viedä eteenpäin juuri niitä teemoja, jotka mahdollisimman kollektiivisesti koetaan tärkeiksi jäsenorganisaatioiden keskuudessa. Tavoitteena oli koostaa mahdollisimman ymmärrettävä ja selkeä viesti päättäjille.

Yhteistyöllä koostetussa ohjelmassa nostetaan esiin hyvin konkreettisia teemoja, joiden edistäminen on osuustoimijoille tärkeää. Lisäksi, oallistavan prosessin myötä ohjelman rakentamisessa osoittautui olevan kyse myös identiteetistämme ja sen viestimisestä. Eri maan edustajat yhdessä ja erikseen ovat pohtineet osuustoiminnan perusolemusta, jotka on kirkastanut käsitystämme siitä, keitä me olemme, mitä edustamme ja millaisten päämäärien eteen ponnistelemme. Aloitteen johdosta eri maissa päättäjille viestitään nyt osuustoiminnan ideaa. Viestinnän kohderyhmä isossa kuvassa on paljon tätä kohdejoukkoa laajempi. Tavoitteenamme on kertoa kaikille mahdollisille tahoille, mistä pitkälti yhdessä omistamassamme osuuskuntamallissa on kyse ja millaista Eurooppaa osuustoimijat yli rajojen haluavat olla rakentamassa.

Cooperatives Europen europarlamenttivaaliohjelma
EU-vaalit järjestetään Suomessa 26.5. 

ANU PUUSA
Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen jäsen ja Suomen edustaja Cooperatives Europen hallituksessa. Hän työskentelee Itä-Suomen yliopistossa Aineettoman pääoman professorina.

Kirjoitus on julkaistu osin Osuustoiminta-lehdessä 1/2019.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.