Arvoisat vuosikokousedustajat,
Kerron Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toiminnasta vuonna 2020. Puhe käsittelee vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon ja hallintoon, lainsäädännön uudistustoimia, osuustoiminnan kehittämistä, yliopistoyhteistyötä ja kestävän kehityksen kysymyksiä. Tuon esiin Pellervon uudistumista sekä viestinnän tärkeää roolia. Jotain on myös tästä vuodesta, koska sitä on kulunut jo paljon. Lopuksi käyn läpi taloutta, jossa on tavallista enemmän kerrottavaa koronaepidemian vaikutusten vuoksi.
Aloitetaan kansanvallan huipulta. Kansanedustajat perustivat Eduskunnan osuustoimintaryhmän 11. helmikuuta 2020. Tätä voi pitää suurena tapahtumana paitsi käytännössä, myös periaatteellisesti. Osuustoiminnan kansanliikeluonnetta kuvaa erinomaisesti, että ryhmässä on mukana käytännössä kaikki eduskuntapuolueet. Kullakin ihmisellä ja poliittisella suuntauksella on omia painotuksia siihen, miksi osuustoiminta on hyvä ajatus, mutta kaikille on lopulta yhteistä se vakaumus, että meillä on hyvä olla markkinataloudessa erilaisia toimijoita, myös käyttäjäomisteisia yrityksiä. On tärkeä tietää, että parlamentaarikoilla on tietoa ja tahtoa varmistaa, että osuustoimintayrityksillä on hyvät toimintaedellytykset toimia Suomessa. Ryhmä on kokoontunut useaan kertaan eri kokoonpanoilla, ja painopisteenä on ollut tuoda esiin osuustoiminnan antamia mahdollisuuksia. Toki olemme keskustelleet myös yritysmallin kokemista huolista. Yritysvierailut kiinnostavat kansanedustajia, mutta pandemian vuoksi ensimmäinen oli vasta viime viikolla. Näköpiirissä on useita yritysvierailuja lisää.
Haluamme varmistaa osuustoiminnan aseman myös EU:ssa. Viime vuonna lähestyimme kaikkia suomalaisia europarlamentaarikoita. Heidän valmiudet keskustella osuustoiminnan kysymyksistä ovat korkeat. Heillä on oikeaa tahtoa. MEP:ejä on esiintynyt viime aikoina meidän monilla foorumeillamme tavallista enemmän tehostetun yhteydenpidon seurauksena.
Euroopan Unionin instituutioihin vaikuttaa myös Euroopan maatalousosuuskuntien Cogeca ja eurooppalaista osuustoimintaa yleisesti edustava Cooperatives Europe, joissa olemme jäsenenä. Cogecan hallituksen varapuheenjohtajana toimii Tiina Linnainmaa ja Cooperatives Europen hallituksen jäsenenä on Anu Puusa. Molemmat ovat myös Pellervon hallituksessa. Meidän Brysselin toimisto on työn tukena. Kotieläin- ja osuustoiminta-asiamiehenä aloitti Rauli Albert. Monet kauppapoliittiset asiat, Iso-Britannian irtautuminen EU:sta ja Euroopan Unionin maatalouspolitiikan uudistaminen olivat keskeisiä osuustoimintayritysten toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä, joihin halusimme vaikuttaa parhaalla tavalla. Näitä ovat myös osuustoiminnan aseman yleinen edistäminen ja siihen liittyvä sosiaalinen koheesio Euroopan alueella, ei vain EU:n alueella.
Marjaana Saarikoski edustaa Pellervoa ja SOK:ta Kansainvälisen Osuustoimintaliiton hallituksessa, joka taas toimii lähellä mm. YK:ta ja koko maailman kehityskysymyksiä.
Olemme syventäneet yhteyksiä myös kuntatasolle. Viime vuonna laadimme kuntavaaliohjelman, jota olemme tehneet julkiseksi viime kesäkuussa pidettyjen kuntavaalien yhteydessä. Ajatuksemme on, että osuustoimintamalli kannattaa tunnistaa ja optimaalisesti hyödyntää taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen tukena kaikkialla Suomessa. Malli kannattaa hyödyntää myös kekseliäällä, tähän aikaan sopivalla tavalla. Uutta tarvitaan maailman muuttuessa. Julkisella ja yksityisellä sektorilla on yhteistyön mahdollisuuksia.
Osuustoiminta on saanut suopean sijan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa. Valtioneuvosto onkin aikaisempaa paremmin huomioinut maan talouselämän osuustoimintaulottuvuuden. Eri tavoin organisoituna olemme mukana lukuisissa valmisteluissa. Oikeusministeriön hallinnonalalla olemme mukana osakeyhtiölain uudistamisessa, koska se heijastuu lopulta myös osuuskuntalain muutoksiin. Olemme myös valmistelemassa yhteisöjen etäkokouksia sääteleviä lainmuutoksia. Kilpailulainsäädännön muutokset ovat olleet seurannassa. Tämän kaltaisia asioita meillä hoitaa lakiasianjohtaja Anne Kontkanen. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla olemme mukana kaupan alan tulevaisuudenselonteon valmistelussa. Tässä osuustoiminta nähdään paljon aluekehityksen, huoltovarmuuden ja uuden yrittäjyyden kautta. Yrittäjyysstrategian ja sen tiekartan laadinnassa osuustoiminta on ollut rajallisesti mukana, mutta meitä on sentään kuultu. Työosuuskuntien jäsenten työoikeudellisessa asemassa on ilmennyt viime vuosina epäselvyyksiä. Tämän ratkaisemiseksi olemme työosuuskuntia edustavien jäsentemme kanssa pitäneet yhteyksiä työministerin esikuntaan. Ongelman osoittaminen on helpompaa kuin ratkaisun löytäminen. Uuden yrittäjyyden edistämisessä työ- ja elinkeinoministeriö näkee osuustoiminnan kytkeytyvän yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategiaan. Olemme mukana konsortiossa hakemassa valtioneuvostolta määrärahaa, jolla saisimme käyntiin vuoden 2023 loppuun kestävän edistämishankkeen yhteiskunnallisen yritystoiminnan läpiviemiseksi. Tämä on lupaava järjestely. Odotamme päätöstä lokakuun alkupuolella.
Kansanedustaja Juha Sipilän johdolla toimineen kotimaisen omistajuuden työryhmän loppuraportissa osuustoimintaan otetaan myönteinen kanta ja kehotetaan pitämään osuustoimintayritysten toimintaolosuhteet kilpailukykyisinä. Pellervo oli työryhmässä kuultavana.
Yritysvastuukysymykset ovat nousseet globaalille asialistalle suurella voimalla. Lähtökohtamme ovat hyvät. Arvopohjainen osuustoiminta on syntynyt yritysvastuun merkeissä 1800-luvun sosiaalisena innovaationa. Osuustoimintamalli luo siis hyvän pohjan rakentaa vastuullista ja kestävää yritystoimintaa kaikki yritysvastuun ulottuvuudet huomioiden. Vastuullisuus pitää kuitenkin rakentaa tässä ajassa ja osoittaa se sidosryhmille.
Myös lainsäädäntöön valmistellaan EU-tasolla säädöksiä, joilla puututaan yritysten sosiaaliseen ja ympäristölliseen käyttäytymiseen. EU-sääntelyllä on suorat vaikutuksen kaikkiin jäsenmaihin, myös Suomeen. Pellervon edustajat ovat mukana keskustelussa ja lausuntomenettelyissä. Meillä kestävän kehityksen kysymyksiin on erikoistunut asiantuntemuksella ja sydämellä vastuullisuusasiantuntija Hanna Muukka.
Osuustoiminnan kannalta keskeisiä prosesseja varten meillä on käytössä Pellervon edunvalvonta- ja kansainvälisyystyöryhmät sekä vastuullisuusverkosto. Niissä on edustettuina jäsenyhteisömme edustajia, joten voimme yhdessä kehittää osuustoiminnan näkemystä esiin nousevista asioista.
Tätä kaikkea puheen alkuosaa voi luonnehtia strategiamme edunvalvonnaksi. Se on ennen kaikkea tietopohjan ja ymmärryksen rakentamista osuustoiminnan sidosryhmien kesken.
Strategiamme osiossa, jossa tavoitteenamme on tehdä osuustoimintaa ja samassa myös Pellervoa tunnetuksi, tapahtui paljon. Pellervossa aloitti viestintäpäällikkönä filosofian maisteri Maija Hakala syksyllä 2019. Toiminnassamme näkyi yhä enemmän panostuksemme moderniin ja vaikuttavaan viestitään eri kohderyhmille. Visuaalinen ilme, verkkosivut, jäsenviestintä, ulkoinen viestintä ja myös sisäinen viestintä on uudistettu. Koko organisaatiomme yhteinen ymmärrys viestinnän vaatimuksista on kasvanut. Myös yhteistyötä jäsentemme viestintäasiantuntijoiden kanssa on lisätty.
Viestinnän uudistaminen ja pyrkimys erityisesti sähköisen viestinnän järkevään käyttöönottoon sattui yhteen koronapandemian puhkeamisen kanssa maaliskuussa 2020. Viime vuosi osoittautui merkittäväksi kilometripylvääksi strategian määrittämässä organisaatiomme kehittämisessä. Kaikelle uudelle oli yhtäkkiä yhteiskunnallinen tilaus, kun emme voineet enää juuri kasvokkain kohdata ihmisiä. Koko Uusimaakin, missä on konttorimme ja kokouksemme, joutui aivan eristyksiin.
Meillä olikin suuri valmius siirtää toimintamme verkkoon. Tähän motivoi sekin, että etäisyydet maassamme ovat pitkät ja liikkuminen jäsenillemme kallista ja aikaa vievää. Nyt tilaisuutemme ovat olleet saavutettavissa kaikkialla tasa-arvoisesti. Osallistujamäärät jopa kasvoivat aikaisemmasta; tilaisuuksissamme oli osallistujia 1542. Kun tilaisuudet ovat verkossa katsottavissa, varovaisesti arvioiden tallenteita on katsottu vielä puolet lisää.
Tämä toimintatavan muutos koski koko Pellervo-organisaatiota, PI Johtamiskoulua, Brysselin toimistoa ja muita. Pellervon henkilökunnalla oli hyvä valmius siirtyä etätyöhön, kun sitä oli osin tehty jo ennenkin. Työilmapiirimme on edelleen hyvä, ja sitä mitataan säännöllisesti. Olemme olleet nyt etätyössä yhtäjaksoisesti 13.3.2020 alkaen. Toki toimistollakin on voinut työskennellä. Tuuriakin oli matkassa, kun sähköisten kokousalustojen käyttöönotto tapahtui juuri ennen koronaa.
Vastaavasti meidän korona-exit-strategia on yksinkertainen: otamme vakinaiseen käyttöön kaikki hyvät toimintatavat, mitä olemme korona-aikana oppineet. Ymmärtääkseni meillä on tässä hyvä yhteinen sävel jäsentemme ja sidosryhmiemme kanssa.
Haluan mainita yritysasiantuntijamme Matti Ketolan erinomaisen panoksen sähköisen viestinnän osaajana. Kun tähän yhdistetään viestinnän toiminta esimerkiksi Pellervon Päivän 2020 verkkoon viemisessä ja mm. Pellervon Aamu -konseptin kehittämisessä, siirryimme muutamissa viikoissa suorastaan innolla uuteen toimintatapaan. Keväällä 2020 aloittanut palvelukoordinaattori Maija Niemenpää on jäsenviestinnässä ja yhteydenpidossa Pellervon hallintoon avainpaikalla. Hänellä on kyvyt tämän ajan viestintämaailmaan. Enpä malta olla mainitsematta PI Johtamiskoulun toimitusjohtajaa Jukka Suvitietä, joka siirsi koulutuksen ja valmennuksen verkkoon. Pedagogiikan saaminen toimimaan myös verkossa on iso työ. Talouskin voi hyvin.
Toinen tytäryhtiömme Pellervo-Media Oy oli varmasti yhtä ketterä etätyöhön siirtyjä. Lehtien hajautettu tuottamistapa ja toimittaminen tilaajille ja irtonumeropisteisiin on korona-aikaan yhteensopiva. Toki toimittajat ja kuvaajat ovat joutuneet hakemaan toimintatapoja, jolla liiat fyysiset kontaktit minimoituvat. Pellervo-Median suuresti uudistunut henkilöstö on vuonna 2019 työnsä aloittaneen vastaavan päätoimittajan Anna Malkin johdolla saanut paljon tuloksia aikaan. Uhkakuvien keskellä lehtien uudistusprosessit ovat edenneet vaihe vaiheelta ja talouskin on kohentunut notkahduksesta. Osuustoiminta-lehden konseptiuudistus toteutettiin. Uudistukset ovat jatkuneet muiden lehtien osalta viime viikkoihin asti. Maatilan Pellervo ja Eläin Pellervo ovat saaneet uudet olomuodot. Tekijät ovat Sari Järvinen, Johanna Westersund, Riku-Matti Akkanen, Jarmo Hankivaara, Kirsi Ruhanen, Minna Aho, Heli Nokkala, Santra-Mari Salonen, Anne Penttilä ja Rita Lahti. He ovat asiat tehneet. Erityinen kumarrus taittaja Kaija Rinkiselle, joka jää näinä viikkoina eläkkeelle peräti 51 Pellervo-vuoden jälkeen.
Henkilöstöstä haluan kertoa myös sen, että Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö Ritarikuntien Suurmestarina myönsi itsenäisyyspäivänä 2020 työyhteisöömme peräti seitsemän kunniamerkkiä.
Arvoisat kuulijat,
Pellervon uusina jäseninä aloittivat Uudenmaan Osuuspankki ja Ylä-Pirkanmaan Osuuspankki. Arvostamme suuresti kaikkia jäseniä, jotka jaksavat olla mukana antamalla käyttöön näkemystä, intoa, asiantuntemusta, arvovaltaa ja pientä vuosimaksua. Tekee mieli tässä yhteydessä myös kertoa, että viljamarkkinoilla toimiva yli 500 jäsenen Osuuskunta ViljaTavastia liittyi jäseneksi syyskuussa 2021, sekä yli 100-jäseninen Pohjanmaan Lammasosuuskunta aiemmin tänä vuonna. Tervetuloa!
Vuosi 2020 oli keskimmäinen vuosi strategiakaudesta 2018-2022. Erityisenä painopisteenä on päästä yhä enemmän valtakunnan julkisuuteen osuustoimintateemoilla, sekä aiempaa syvemmälle edunvalvonnassa. Olemme matkalla, mutta paljon tehtävää on vielä edessä. Se täytyy itsekriittisesti sanoa. Toisaalta osuuskuntien toimintaympäristö on kohtuullisessa kunnossa ja lopulta menestys on meistä osuustoimintaihmisistä itsestämme kiinni.
Hyvät vuosikokousedustajat,
Strategian määrittämässä kehittämistoiminnassa korostuivat dataosuuskunnat. Se, joka hallitsee dataa, hallitsee todella paljoa. On hyvä, että meillä on jo nyt vahvat osuuskunnat, sillä ne ovat dataosuuskuntia jo valmiiksi. Erityisesti esillä on ollut järjestelyitä, joilla voimme varmistaa viljelijöiden omistajuuden itse tuotettuun dataan.
Asunto-osuuskunnat ovat suorastaan valtakunnallisessa painopisteessä. Tässä Pellervon taloustutkimus on tehnyt uraauurtavaa työtä vuodesta 2016. Osuustoimintakeskus Pellervo on keskittynyt lainopillisiin kysymyksiin ja juristiyhteistyöhön uudessa ja erityistä asiantuntemusta vaativassa asiassa.
Savonia-ammattikorkeakoulun Kolin henkeen ja puitteisiin tukeutuva Kohtaaminen huipulla -konsepti pyöri viime ja tänä vuonna teemalla tiede-taide-osuustoiminta. Idea on ollut innostuneiden ihmisten ajatusten ristiin pölytyksellä hakea uusia ratkaisuja aikaamme vaivaaviin vitsauksiin, joista ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen rinnalla ovat nyt myös pandemiat. Uskomme, että jatkossa ongelmien kimppuun kannattaa käydä ihmisyyden koko kirjolla. Uusien ihmisten kohtaaminen on tärkeää. Kohtaaminen huipulla oli osa EU:n komission Euroopan tulevaisuuskonferenssin tapahtumasarjaa ja Saimaa-ilmiö Goes Bauhaus -toimintaa.
Osuuskuntaneuvonta on toiminut sähköisesti jo pitkään. Nyt uudistimme osuuskunnan perustamisoppaamme verkossa ja järjestimme useampia ”Perustaisinko osuuskunnan” -webinaareja. Uusien osuuskuntien perustaminen kuitenkin väheni. Niitä perustettiin vajaa 100. Syitä laskuun on useita, mutta merkittävä oli kysynnän hiipuminen markkinoilla koronan vuoksi. Osuustoimintajohtaja Kari Huhtalan kirjoittamia uusia osuuskuntaoppaita on tullut yritysten käyttöön tämän vuoden puolella.
Tammikuussa 2020 Pellervo oli Osuustoiminnan neuvottelukunnan kautta tekemässä aloitetta vähintään viiden osuustoiminnan työelämäprofessuurin saamiseksi maamme yliopistoihin eri tiedealoille. Aloite on seuraava kerros lisätä kanssakäymistä korkeimman tutkimuksen ja opetuksen kanssa. Erityinen tarve on siirtää aloitetta maakunnissa osuustoimintayrityksille ja alueella toimiville yliopistoille itselleen. Ajatus on hakea juuri heille sopivat toimintatavat niin, että yliopistojen ja ympäröivän yhteiskunnan välille rakentuu paras silta. Aloite on otettu kiinnostuksella vastaan. Hankkeen ensimmäinen hedelmä on SOK:n aiemman pääjohtajan, vuorineuvos Taavi Heikkilän aloittaminen elokuussa 2021 Aalto-yliopistossa Executive in Residense -asemassa, joka vastaa työelämäprofessuuria.
Työelämäprofessuuri-hankkeiden aikataulu on koko 2020-luku. Kiire ei ole ensimmäinen ohjesääntö. Prosesseja on vireillä. Uskon, että uutta seuraa. Onhan meillä jo myönteistä kokemusta Reijo Karhisen roolista Itä-Suomen yliopistossa ja Ilmo Arosen roolista Helsingin yliopistossa.
Näemme edessämme myös keskinäisyyden kehittämisen iloisen 20-luvun. Olemme tiedustelleet eräistä yliopistoista kiinnostusta yhteistyöhön keskinäisyyden professuurin perustamiseksi Suomeen – voimakkaalla kansainvälisen verkottumisen profiililla. Uskokaa tai älkää, mutta tiedossamme ei ole vastaavaa professuuria maailmalta. Miten se oikeastaan on mahdollista? Tässä on mahdollisuus globaaliin pioneerityöhön ja aloitteen tempaamiseen. Unelmia pitää olla.
Hannes Gebhardin rahastolle ja samalla koko Pellervolle haimme verottajalta roolin, jossa meille tieteen edistämiseen tehdyt lahjoitukset ovat lahjoittajalle verovähennyskelpoisia. Olemme nyt siis hyvä kanava varojen suuntaamiseen osuustoiminnan ja keskinäisyyden yliopistoyhteistyöhön.
Tietenkään en malta pitää vuosikokouspuhetta ilman Juho Kusti Paasikiveä. Kerroin Paasikivi 150 -merkkivuodesta jo vuosi sitten laveasti. Tämä osuustoiminnan tienraivaaja ja Pellervon ensimmäinen palkattu lakimies, aikalaiskielellä ilmaistuna ”kykenevä juristi”, tuli teemavuonna asianmukaisesti huomioiduksi todella monelta kantilta. Myös hänen maanviljelijäroolinsa Keravalla kuin tehtävät osuustoiminnassa nousivat paremmin tunnettujen valtiollisten roolien rinnalla esiin. Itse sain olla mukana merkkivuoden ohjelmatoimikunnassa. Sain myös kirjoittaa ja esiintyä monilla foorumeilla. Kansanliikkeen tulee tuntea nykypäivä, menneisyys ja tulevaisuus. Kaikkia haarukoimme Pellervossa. Teemavuoden suojelijana oli Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja organisoijana Paasikivi-Seura.
Hyvä vuosikokous,
Sallinette, että käyn tässä kohdassa vielä yhden asian tästä vuodesta. Meillä on menossa jäsentapaamiskierros, jossa pyydämme tapaamista jäsenyritystemme johdon kanssa. Haluamme kertoa Pellervosta ja sen palveluista, ja kuulla jäsenten ajatuksista ja tarpeista. Eräs toimitusjohtaja Oulusta sanoi, että jaahas, on siis Pellervon roadshown aika. Näin voi tosiaan sanoa. Tänä vuonna uskomme tapaavamme noin 30 jäsentä. Ennen kävimme toimistoilla tapaamassa jäseniä ympäri maata. Se oli todella konkreettista, arvokasta ja loi pitkiä sosiaalisia suhteita. Nyt hoidamme yhteydenpitoa sähköisillä ohjelmilla, joka näyttää toimivan myös hyvin. Toivomme jäseniltämme myönteistä suhtautumista myös jatkossa tapaamispyyntöön.