TEM:n selvitys: Osuuskuntien mahdollisuudet paremmin käyttöön

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä suositellaan osuuskuntien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä turvallisen yksinyrittämisen ja yhteisöllisen yrittämisen alustana.

Ministeri Jari Lindström antoi valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aulalle toimeksiannon työllisyyskokeilujen selvityksestä tammikuussa 2016. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa eri toimijoiden näkemyksiä toimenpiteistä, joilla työnantajat voivat helpommin palkata työttömiä ja työttömät hakeutua töihin tai yrittäjiksi.

Selvitysaineistossa tuli selvästi esiin erilaisten osuuskuntien paremman hyödyntämisen tarve työllistymisen ja yrittämisen välineenä. Osuuskuntia suositeltiin eri tavoin niin osatyökykyisten, nuorten kuin maahanmuuttajienkin työllistymisen muotona. Lisäksi osuuskunta tuli esille uusien työnteon muotojen mahdollistajana (yhteisöllinen yrittäminen, itsensä työllistäminen).

Esimerkkeinä tulivat esille ensinnäkin Luovan talouden osuuskunta Lilith innovatiivisena ja pitkäjänteisenä työ- ja yrittäjyysosuuskunnan esimerkkinä, jonka toimintamallia ollaan kehittämässä ja tuotteistamassa.
Toisena esimerkkinä selvitystyössä tuli esille Kiipula-säätiön koordinoima ”Osallisuutta osuuskunnista” -hanke, jossa tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen osuuskuntatoimintaa erityisesti kuntien työllistämispalveluiden ja sosiaalitoimen osatyökykyisille asiakkaille.

Selvityksessä huomiotiin, että osuustoimintaosaamista on viety yrityspalveluihin, mutta niiden laajan tehtäväkentän vuoksi osuustoiminta ei tule riittävän näkyväksi työllistymis- ja yritysvaihtoehdoksi. Osuuskuntien neuvonnassa on kyse usean henkilön muodostaman ryhmän prosessista, joka vaatii omaa neuvontaotetta, minkä vuoksi osuustoiminnan työllistämis- ja yrityspotentiaali on maassamme selkeästi alihyödynnetty.
Lisäksi osuuskuntiin liittyi myös ongelmia ja epävarmuutta tulkitaanko osuuskunnan jäsen työttömyysturvassa yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Epävarmuuden nähtiin haittaavan ihmisten työllistymistä. Epävarmuuden koettiin lisääntyneen vuoden 2016 alusta voimaan tulleiden työttömyysturvalain muutosten myötä.

Lainsäädäntöä kehitettävä

Selvityksen mukaan osuustoiminta tulisi tehdä näkyväksi työllisyyden edistämisen välineeksi työttömille työnhakijoille ja matalan kynnyksen yritystoimintana. Tämä edellyttää, että työllisyysneuvonnassa niin TE-palveluissa kuin kunnissakin tunnetaan työosuustoiminta yhtenä työllistymisen väylänä ja osataan tuoda se esiin asiakkaille. Myös työnhakijoille tulisi tiedotuksen kautta kertoa työosuustoiminnan mahdollisuudet ja perusperiaatteet kiinnostuksen herättämiseksi.
Selvityksessä tuotiin myös esille Osuuskunnan joukkoistamisalusta -hankkeessa (TEKES) Tampereen yliopistossa kehitetty ja sen hallinnoima alusta, joka tarjoaa käyttöön työkalun, jolla osuuskuntaa harkitsevat toisilleen tuntemattomatkin henkilöt voivat löytää toisensa ja ryhmäytyä.

Selvityksen mukaan itsensä työllistäjän työttömyysturvan ongelmien ratkaiseminen helpottaisi myös osuuskuntamuotoista yrittämistä. Lainsäädännön kehittämisessä tulisi tunnistaa henkilöstöomisteiset osuuskunnat, joiden jäsenten työmarkkina-asemassa yhdistyy yrityksen omistus-rahoitus, ja hallintasuhde sekä palkkasuhde.
Hallituksen toimintasuunnitelman yrittäjyyspaketti ja mikroyrittäjyyttä koskevat suunnitelmat eivät sisällä osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä koskevia kehityshankkeita. Osuuskunnat kuitenkin tarjoavat nykyisiin työmarkkinoiden muutoksiin hyvin vastaavan mahdollisuuden sekä itsensä työllistämiseen että myös yhteisölliseen yrittämiseen.

Maria Kaisa Aula ehdotti selvityksessä hallitukselle toimenpiteitä, jotka terävöittävät hallituksen työllisyyttä tukevien kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanoa, saavat vähemmällä aikaan enemmän, edistävät hallituksen omaa visiota sekä byrokratian purkamista. Yksi ehdotuksista oli osuuskuntien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen.

Ehdotuksia käsiteltiin hallituksen strategiaistunnossa huhtikuussa ja osa ehdotuksista otettiin huomioon toimintasuunnitelman päivityksessä. Ei kuitenkaan ehdotusta osuuskunnista. Maria Kaisa Aula suositteli hallitukselle kuitenkin jatkokehitystyötä osuuskuntien mahdollisuuksista turvallisen yksinyrittämisen ja yhteisöllisen yrittämisen alustana, mikä myös edellyttää yhteistyötä alan toimijoiden kanssa nykyisten esteiden ja ongelmien kartoittamiseksi.

Hallitus päivittää työllisyyden edistämisen välineitään myös syksyllä 2016.

Lue koko selvitys TÄSTÄ (osuuskuntia koskeva kohta s.146-148)

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoimintajohtajat vaativat: Osuuskunnat osaksi opetusta – talouskasvatus on vajavaista ilman niitä

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo luovutti tänään eduskunnassa yhdessä jäsentensä kanssa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministerille Talvitielle sekä eduskuntaryhmien edustajille: nykyinen talous- ja yrittäjyysopetus antaa nuorille vajavaisen kuvan taloudesta. Vaikka yli 90 % suomalaisista on jäseninä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä, vain kolmasosa tuntee yritysmallin.

Osuuskunnat vahvoilla Suomen houkuttelevimpien työnantajien 2025-listoilla

Vuoden 2025 Universumin työnantajatutkimus paljastaa, että osuustoiminnalliset yritykset menestyvät erinomaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla. Tutkimus mittaa vuosittain erikseen eri alojen korkeakouluopiskelijoiden sekä ammattilaisten käsityksiä ihannetyönantajista. Kaupallisen alan asiantuntijoiden kärkikaksikko pysyi muuttumattomana: ykkösenä OP-Ryhmä ja toisena S-Ryhmä.

Osuuskunnat yrittäjyyskasvatuksen ytimessä

Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opintoja, mutta se ei saa jäädä pelkästään teoriaksi. Todellinen oppi syntyy tekemällä. Suomessa on pitkät perinteet opiskelija- ja oppilaitososuuskunnilla sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja tätä vahvuutta kannattaa vaalia. Tällä hetkellä yli 60 oppilaitoksessa on toimiva osuuskunta.

Tilaa uutiskirje