S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuus jo 47,2 prosenttia

Nielsenin Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri kertoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuuden kohonneen 47,2 prosenttiin. Osuudessa on kasvua edelliseen vuoteen 1,3 prosenttiyksikköä.

”Kiitos kasvusta kuuluu asiakkaillemme, sillä nousu on ennen kaikkea suurempien asiakasmäärien ansiota. Hintojen halpuuttaminen ja arkea joustavoittavat laajemmat aukioloajat ovat hyvän kehityksen taustalla”, kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu SOK Vähittäiskaupan ketjuohjauksesta toteaa.

Asiakaskäyntien määrä S-ryhmän ruokakaupoissa kasvoi viime vuonna yli 30 miljoonalla. Joustavammat aukiolot paitsi houkuttelivat asiakkaita, myös toivat lisätunteja työtekijöille yli 500 henkilötyövuoden verran.

Parhaiten myynti kasvoi vuonna 2016 Prismoissa. Myynnin kasvu oli ennätykselliset 6 prosenttia. Prismojen valikoimaa ja palvelua on kehitetty isolla kädellä viime vuodet. Se näkyy selvästi ketjun kasvuluvuissa myös Nielsenin tilastoinnissa.

”Me näemme hypermarketeissa tulevaisuuden konseptin, joka pystyy pistämään kampoihin myös kansainväliselle verkkokaupalle. Aika on tämän päivän ihmisille arvokas resurssi. On helppoa, kun kaiken kotiin ja mökille saa kerralla saman katon alta”, Ilkka Alarotu summaa.

Myynniltään Suomen suurin ruokakaupan ketju eli S-market kasvatti myyntiään laajempien aukioloaikojen siivittämänä lähes 5 prosenttia.

”Isojen ja pienten kauppojen menestys ei Alarodun mukaan sulje toisiaan pois: molempia tarvitaan. Vastoin yleistä laskevaa trendiä, pienmyymälöidemme myynti pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. S-ryhmän kauppapalvelut kattavat myös pienet paikkakunnat. S-ryhmän ruokakauppa löytyy 284 Manner-Suomen 295 kunnasta”, Ilkka Alarotu kertoo.

S-ryhmällä on tällä hetkellä yli tuhat päivittäistavarakaupan toimipaikkaa eri puolilla Suomea. S-ryhmän päivittäistavarakaupat tarjoavat työtä lähes 20 000 kaupan alan ammattilaiselle.

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon lausunto kestävyysraportointidirektiivin kansallista implementointia koskevien säännösten alkuvaiheen valmisteluun

Edustamiemme osuustoiminnallisten yritysten osalta pidämme ensisijaisen tärkeänä sitä, että valmistelussa huomioidaan osuustoiminnallisten yritysten osakeyhtiöistä poikkeava liiketoimintamalli. Osana kestävyysraportointidirektiivin kansallista voimaansaattamista tulisi kirjanpitolakiin ottaa säännökset, joiden mukaisesti ryhmärakenteella toimivilla osuuskunnilla on osakeyhtiöitä vastaava mahdollisuus siihen, että yksittäiset  osuuskunnat vapautetaan konsernirakenteella toimivien osakeyhtiöiden tavoin raportointivelvollisuudesta, jos osuuskuntien omistaman keskusyhteisön toimintakertomukseen  sisällytetään omistajaosuuskuntien vastuullisuustiedot.