Saksan energiaosuuskuntiin liittyvä väitöskirja hyväksyttiin Itä-Suomen yliopistossa

Hubert Kneusselin väitöskirja Kooperation und Partizipation im Energiesektor Deutschland eli  Yhteistyö ja osallistuminen Saksan energiahuollossa -energiaosuuskunnat sosiaalisina liikkeinä väitöskirja hyväksyttiin Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 9.6. suomalais-saksalaisen tohtorikoulun väitöskirjana.

Kneusselin tutkimuksessa tarkastellaan Saksan energiahuoltoa ja sen piirissä ilmeneviä yhteisötaloudellisia toimintamuotoja sekä niiden kehittämisen taustaa ja syitä. Vastaväittäjänä väitöksessä toimi prof. Guenther Ringle Hampurin yliopistosta ja kustoksena Juhani Laurinkari.

Tutkimuksen kohteena ovat Saksan energiaosuuskunnat ja niiden taloudellis-sosiaalis-ekologinen kestävyys. Tutkimuksen taustana on Saksan perinteisten sähköosuuskuntien muutos teollistumisen jälkeen 1800-luvun alusta nykypäivään aina 2000- rajuun ympäristöpolitiikan muutokseen Saksassa.

Sähköosuuskuntien alkuperäisenä tavoitteena on ollut huolehtia alueelliset tarpeet huomioon ottaen sähköntuotannosta Saksassa ja rakentaa ja ylläpitää toimiva jakelujärjestelmän infrastruktuuri erityisesti maalaisväestön energian tarpeet huomioon ottaen.

Nykyiset energiaosuuskunnat poikkeavat kuitenkin huomattavasti varhaisista edeltäjistään, sillä ne ovat suuntautuneet näitä enemmän sähköntuotannon ja lämmönsiirron uusiin tuottamistapoihin.

Tutkimuksessa haetaan vastausta siihen, miten ympäristöpolitiikan keskeiset tavoitteet voidaan kytkeä toimivalla tavalla yhteisötalouden periaatteita noudattaviin energiatuotannon organisaatioihin ja miten saadaan kytkettyä ympäristöliike ja toiminta-alueen asukkaat mukaanmukaanenergiaosuuskuntien toimintaan ja tältä perustalta ratkoa sosiaalisesti kestävästi aikamme polttavia ympäristöhaasteita.

Väitöksen mukaan erityyppiset energiaosuuskunnat ovat sosiaaliselta ja ekologiselta kestävyydeltään erilaisia. Energiahuollon uudistustyön onnistuminen riippuu siitä, missä määrin uudet toimintamuodot yleistyvät ja miten energian käyttäjät niihin suhtautuvat.

Tulokset osoittavat myös, että energiaosuuskuntien uudistuvat rakenteet tukevat niiden toiminnan demokraattisuutta ja parantavat henkilöstön osallistumismahdollisuuksia. Kehittyvien yhteisöllisten osallistumismuotojen kautta osuuskuntien toimimintaympäristöjen asukkaat on saatu mukaan niiden toimintaan ja energiantuotantoon liittyviin ympäristö- ja sosiaalisiin ongelmiin on löydetty kestäviä ratkaisuja, ratkaisuja, jotka vastaavat väestön tarpeita ja toiveita poliittisina yhteisöinä.

Väitöskirja on tilattavissa verkossa useista verkkokirjakaupoista ja esikatseluversio suomenkielisine tiivistelmineen (s. 11-13) luettavissa esim. Google Booksissa.

Jaa artikkeli

Lue myös

Tiedote: Osuuskunnat maksoivat omistajilleen yli 1,3 miljardia euroa

Osuustoimintayritysten maksamat palautukset jäsenilleen eli omistajilleen ovat nousseet vuodesta 2021 lähtien joka vuosi, eikä 2025 ei ollut poikkeus. Palautusten yhteismäärä nousi jälleen kaikkien aikojen ennätykseen, jo lähes 1,33 miljardiin euroon. Osuuskuntien osuus palautuksista oli miljardin verran ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden jatkuvasti kasvava osuus yli 300 miljoonaa euroa.

Keskinäisyys tekee työstä merkityksellisempää – tuore gradu avaa vakuutusyhtiön sisäistä brändäystä

Miksi keskinäinen vakuutusyhtiö on erityisen kiinnostava tutkimuskohde brändäyksen näkökulmasta? Turun yliopiston kauppakorkeakoulun pro gradu -tutkielmassaan Anni Turunen tutki miten sisäistä brändäystä toteutetaan keskinäisessä vakuutusyhtiössä. Hän löysi yhteyden asiakasomistajuuden ja työn merkityksellisyyden välillä. Kysyimme Turuselta, mistä idea tutkimukseen syntyi ja mitä keskinäisyydestä kannattaisi tietää.

Tilaa uutiskirje